Studio-opetussuunnitelma muotoilun koulutuksessa: Työelämälähtöinen erikoistuminen muotoilija (AMK)-tutkinnossa

LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin opetussuunnitelmien kehitystyö kohti tässä esiteltävää studiomallia aloitettiin elokuussa 2019. Syyslukukaudella 2021 muotoilija (AMK) -tutkintoon johtavat opinnot alkoivat tämän uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Perusrakenne, jossa tutkinto-opintojen alkupää rakentuu huolellisesti tuotetuista perusopinnoista ja loppupää mahdollistaa syvän sukelluksen erikoistumisiin, on rakennettu LABin strategisten tavoitteiden pohjalle.

Kirjoittaja: Arto Kutvonen

Studiomallin kulmakivet

Muotoilijaopintojen opetussuunnitelman studiomalli toteuttaa neljää väittämää. Ensimmäiseksi: Opetamme tutkinto-opiskelijoille asioita, joille on aitoa tarvetta työelämässä ja yhteiskunnassa. Tekemällä studioissa yritysten ja hankkeiden toimeksiantoja kohdistuu oppiminen asioihin, jotka ovat varmasti relevantteja. Valitsemalla ja muotoilemalla toimeksiannot kunnianhimoisiksi ja tulevaisuuteen suuntaaviksi, varmistetaan että sekä toimeksiantaja että opiskelijat saavat vastaavasti tulevaisuuteen suuntaavia tuotoksia ja oppimista. Muotoilija toimii työelämässä monialaisissa tiimeissä, mihin opintojen tulee opiskelijoita myös valmentaa (Spitz, R. 2021. 118–120). Toimeksiantojen aidot sidosryhmät tuovat tätä monialaisuutta mukaan opintoihin, jonka lisäksi toimeksiantojen toteutuksissa voidaan toimia myös eri alojen opiskelijoiden muodostamissa tiimeissä.

Toiseksi: Koulutuksemme on ajantasaista. Määrittelemällä studiot teematasolla ja pitäytymällä 20 op:n laajuudessa sekä lukukauden mittaisissa aikajänteissä, voivat tarkemmat sisällöt ja toteutustavat elää kehityksen mukana. Ensimmäisen kohdan työelämäyhteys toimii happotestinä sisällön tarpeellisuudelle, jousto mahdollistaa uudistumisen. Studioissa työskentelevä henkilökunta – opettajat ja hankeasiantuntijat yhtä lailla – voivat samalla suunnata omaa osaamistaan ja ammatillista verkostoaan joustavasti opiskelijoiden rinnalla ikään kuin vanhempana kollegana työskennellen.

Kolmanneksi: Räätälöitävyys ei tarkoita sirpaleista monimutkaisuutta. Tavoitteenamme on, että opiskelijat valmistuvat koulutuksistamme yksilöllisinä ammattilaisina. Jokaisen on saatava räätälöidä oma osaamisensa tutkinnon puitteissa omien ammatillisten intohimojensa ja mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Studiomallissa tämä ei tarkoita laajaa yksittäisten kurssien tarjotinta, jolla opiskelija liukastelee poimien osaamisia taskuihinsa yksi kerrallaan. Sen sijaan tutkintoon kuuluu neljä erilaista studioteemaa, joiden sisällä opiskelijat keskittyvät itseään eniten kiinnostaviin näkökulmiin ja toimivat työryhmissä ominaisimmissa rooleissaan. Opiskelija voi myös halutessaan vaihtaa kokonaisen teeman toiseen, jos jokin toinen samalle lukukaudelle tarjolla oleva teema tuntuu itselle sopivammalta. Näin kunkin osaaminen erikoistuu ja sitä pääsee samantien hyödyntämään yhteistyössä erilaisten osaajien kanssa.

Neljänneksi: Tähän pedagogiseen toimintatapaan sisäänrakennettu yhteistyö ulkomaailman kanssa tuottaa vaikuttavuutta korkeakoulun ulkopuolelle. Yritysten toimeksiantojen toteuttamisella tuomme opiskelijoiden innovaatiokyvykkyyden –ennakkoluulottoman out-of-the-box-ajattelun – työelämän käyttöön. Kannustamalla toimeksiantajia osallistumaan studion toimintaan voimme myös tuoda työelämän tietotaitoa korkeakoulun sisälle. Samalla kun yhteistyö työelämän kanssa lisääntyy, lisääntyy myös työelämässä tietoisuus muotoilun tuomista hyödyistä, sen merkityksestä sekä yleisesti muotoilutyön luonteesta. Studioiden teemojen ja hanketoiminnan painopisteiden kohdatessa syntyy TKI-toimintaa, joka toimii oppimisympäristönä. Hanketyössä syntyvä uusin tieto ja osaaminen tulee opiskelijoiden saataville, ja toisaalta mahdollistaa hanketoiminnan toimeksiantojen toteuttamisen studioympäristössä. Siis hanke tai työelämä voivat yhtä lailla toimia toimeksiantajana ja yhteistyökumppanina studion toiminnassa.

Tutkinnon rakenne

Muotoiluinstituutin AMK-tutkinnot kuvataiteessa, visuaalisessa viestinnässä ja muotoilussa ovat kaikki 240 opintopisteen laajuisia. Kokonaisuuteen kuuluu 15 opintopisteen opinnäytetyö sekä 30 opintopisteen laajuinen harjoittelu. Muilta osin opinnot koostuvat LAB-ammattikorkeakoulun yhteisistä opinnoista, ydinopinnoista sekä täydentävistä opinnoista.

Studio-opetussuunnitelmassa täydentävät opinnot muodostuvat neljästä 20 opintopisteen studio-opintoteemasta, joiden lisäksi opiskelija valitsee 10 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja. Tutkinnon kokonaisuudessa studio-opinnot sijoittuvat perusopintovaiheen jatkoksi. Yhdessä harjoittelun ja opinnäytetyön kanssa ne mahdollistavat opiskelijoille laajan kokonaisuuden, jonka puitteissa erikoistua ja hankkia työelämässä tarvittavia osaamisia.

Kuva 1. Muotoilija (AMK) -tutkinnon rakenteessa studio-opintojen vaihe erikoistumismahdollisuuksineen sijoittuu perusopintojen jälkeiseen aikaan. (Kuva: Arto Kutvonen)

Studio-opintojen rinnalla opiskelija suorittaa tutkintoon kuuluvat harjoittelujaksot, jotka tukevat ammattilaiseksi kasvua. Joissain tapauksissa myös studioiden toimeksiannot tai toimeksiantajat voivat tarjota opiskelijalle harjoittelupaikan esimerkiksi kesäajaksi. Tutkinto-opintojensa päätteeksi opiskelija tekee opinnäytetyön, jossa hän jatkaa studioiden ja harjoittelujen muodostamalla erikoistumisen polulla. Ajattelemalla harjoittelut ja opinnäytetyön opintojen studiovaiheen jatkoksi syntyy kaikkiaan 135 opintopisteen laajuinen kokonaisuus, jonka puitteissa opiskelija voi erikoistua kohti asiantuntijuuttaan.

Mikä muuttuu?

Aiemmissa opetussuunnitelmissa tutkinto on rakentunut tyypillisesti 5 opintopisteen laajuisista opintojaksoista, mutta studio-opintojen vaihe noudattaa toisenlaista lähestymistapaa 20 opintopisteen laajuisilla teemakokonaisuuksillaan. Niiden puitteissa toteutustavat voivat joustavammin elää osaamistarpeiden sekä työelämän toimeksiantojen tarpeiden mukaisesti. Toisaalta yksittäinen opiskelija voi studion puitteissa itse suunnata oppimistaan kiinnostustensa mukaisesti, esimerkiksi toimimalla erilaisessa ammatillisessa roolissa verrattuna opiskelutoveriinsa samassa tiimissä. Holistisempi lähestymistapa muotoilun oppimiseen ja muotoiluun yleisesti tunnistetaan yhä tarpeellisemmaksi tulevaisuudessa (Spitz, R. 2021. 67–71), mikä studiomallissa toteutuu siirtymällä yksittäisistä opintojaksoista kohti laajempia kokonaisuuksia, joissa yhdistetään ja sovelletaan teoreettista, menetelmällistä ja taidollista osaamista.

LABin Muotoiluinstituutilla on pitkät perinteet oppimisesta yritysyhteistyöprojekteissa. Joissain aiemmissa opetussuunnitelmissa tuota oppimista on tehty yksittäisillä opintojaksoilla, mutta myös laajemmilla projektityöjaksoilla. Yritysyhteistyötä on ollut mahdollista tehdä silloin kun toimeksianto, opetussuunnitelma ja lukujärjestys ovat kohdanneet suotuisalla tavalla. Studiomallin myötä työelämän kanssa tehtävä yhteistyö siirtyy selkeästi oppimisen keskiöön ja mahdollisuudet oppimisen ja työelämän kohtaamisiin lisääntyvät. Pedagogisesti malli toteuttaa projektioppimisen periaatteita, jossa opettajat tukevat aktiivisista oppijoista muodostuvia opiskelijatiimejä ja työskentelevät opiskelijoiden rinnalla tunnistaakseen opiskelijoiden osaamistarpeita (Lamer & Boss. 2018. 14, 130).

Projekteissa tapahtuva tiimioppiminen edistää paitsi tiimityötä tekevien yksilöiden taitoja, myös osaamista kollektiivisesti; yhteinen työskentely mahdollistaa kunnianhimoisiin tavoitteisiin yltämisen (Hills, H. 2001.). Kun studion toimintaan otetaan mukaan opiskelijoita monialaisesti, vastaa toiminta yhä lähemmin työelämän toimintaympäristöä.

Opiskelijan näkökulmasta perusopintojen jälkeen siirrytään studioihin erikoistumaan ja kehittämään osaamista aidoissa toimeksiannoissa, joissa korkeakoulu tarjoaa turvallisen ympäristöön kasvaa ja kokeilla omaa kehittyvää ammattilaisuuttaan sekä hankkia tosielämän kokemusta kohti asiantuntijuutta.

Syksyllä 2021 aloittaneiden LABin muotoilijaopiskelijoiden studio-opetussuunnitelmiin voit tutustua osoitteessa opinto-opas.lab.fi.

Lähteet

Hills, H. 2001. Team-Based Learning. Aldershot, Hampshire, England ; Burlington, Vt. : Gower.

Lamer, J. & Boss, S. 2018. Project Based Teaching: How to Create Rigorous and Engaging Learning Experiences. Alexandria, VA : ASCD ; Novato, CA : Buck Institute for Education.

Spitz, R. & Böninger, C. 2021. Designing design education: Weissbuch zur Zukunft der Designlehre. Stuttgart: avedition.

Kirjoittaja

Arto Kutvonen toimii LABin Muotoiluinstituutin osaamispäällikkönä vastuualueinaan visuaalisen viestinnän ja palvelumuotoilun koulutukset sekä yksikön opetussuunnitelmien kehitystyö.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/%c3%a4%c3%a4nitysstudio-konsepti-%c3%a4%c3%a4ni-3973793/ (CC0)

Julkaistu 10.1.2021