Vaatteen elinikä on keskeisessä roolissa, kun halutaan edistää kiertotaloutta, materiaalitehokkuutta sekä vähentää tekstiilijätettä ja ympäristökuormitusta. Tuotteen käyttöiän tutkimuksen ja pidentämisen haasteet ovat monialaisia, ja niihin on tarpeen tarttua monelta eri näkökannalta. Asiaa edistetään EUn Green Deal:ssä. Teollisuusstrategiassa todetaan, että kuluttajien olisi saatava luotettavaa ja merkityksellistä tietoa uudelleenkäytettävien, kestävien ja korjattavien tuotteiden valitsemiseksi. Laajennettu tuottajavastuu (Extended Producer Responsibility) tulee osaltaan ohjaamaan valmistajan ja myyjän vastuuta tuotteistaan.

Kirjoittajat: Kaisa Lehtonen & Minna Cheung

Vaatteiden elinikää voidaan mitata eri menetelmin, mutta vaatteen käyttöikä ei ole yksiselitteinen

Ellen MacArthur -säätiön raportin, A New Textiles Economy (2017, 18), mukaan vaatteiden globaali tuotantomäärä on kaksinkertaistunut viidentoista vuoden aikana, 2000–2015. Samalla vaatteen keskimääräiset käyttökerrat ovat vähentyneet noin 20 %. TEXJÄTE-hankkeessa (Dahlbo et al. 2015, 29) selvitettiin yleisimpiä syitä, miksi vaatteita ei enää käytetä. Kolme yleisintä syytä ovat vaatteen rikkoutuminen, vaatteen väärä koko ja tuotteen kuluneisuus. Kymmenen vuotta myöhemmin yleisimmät syyt ovat edelleen samat kuten Välitalo (2025, 4) toteaa opinnäytetyössään. Naisten ja miesten välillä oli jonkin verran eroa. Naisilla on usein enemmän vaatteita, joiden käyttöä vuorotellaan, jolloin käyttökertoja yhdelle vaatteelle kertyy vähemmän ja ne kestävät pidempään. Mahdollinen uusi vaate ei välttämättä korvaa loppuun kulunutta vaatetta vaan laajentaa omistajan vaatevalikoimaa. Ylimääräisten käytettävien vaatteiden elinkaari voi jatkua uudella käyttäjällä. Miehet käyttävät vaatteensa loppuun omassa käytössään naisia useammin.

Vaatteen eliniän mittaaminen ajanjaksona, esimerkiksi vuosissa, on (Klepp et al. 2020, 2) monimutkaista, koska vaatteen käyttöaikaan sisältyy sekä aktiivisia (käytössä) että passiivisia (varastossa) periodeja. Elinikää konkreettisempaa tietoa tuotteen käytöstä tarjoaa käyttökertojen mittaaminen. Minimun Expected Lifetime –tutkimuksessa (2021–2024) tarkasteltiin muutamien arkivaatteiden käyttöä ja kulumista käyttö- ja pesukertojen mukaan. Tutkimus toteutettiin LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin puettavan muotoilun opiskelijaryhmän ja suomalaisen yrityksen välisenä erillisenä TKI-projektina. Tutkimukseen osallistui eri puolilta Suomea 47 henkilöä; naisoletettuja 26 ja miesoletettuja 21. Ikäjakauma oli 20–60 vuotta. Tutkimuksen aikana toteutettiin alku-, väli- ja loppukysely, joilla haettiin tietoa testaajien odotuksista. Testattavista tuotteista palautui yhteensä 44. Tavoitteena oli arvioida tuotteiden odotettua käyttöikää.

Vaatteen kulumista ei voida estää

Tutkimuksen kohteena olivat arkikäyttöön tarkoitetut tuotteet; T-paita, kauluspaita, college-paita, huppari ja college-housut, joiden koostumus oli 60 % kierrätettyä puuvilla ja 40 % kierrätettyä polyesteriä.  Tuotteet olivat käyttäjillä normaalissa käytössä 4–12 kuukauden ajan ja niille kertyi käyttökertoja 6 ja 161 väliltä. Niiden käyttökerroista sekä huollosta pidettiin päiväkirjaa.

Tuotepäiväkirjoista ilmeni, että muutama tuote jäi vähemmälle käytölle epäsopivan värin, epämukavan istuvuuden tai liiallisen lämpimyyden vuoksi. Loppukyselyssä nousi esille tuotteiden pinnan nukkaantuminen, jonka käyttäjät mainitsivat olevan todennäköisin syy tuotteen käytön lopetukselle tulevaisuudessa. Jokainen palautunut tuote tarkastettiin silmämääräisesti ja verrattiin käyttämättömään tuotteeseen sekä EMPA-standardin kiekkoihin nukkaantumisen arvioinnissa. Tuotteelle kirjattiin pilling-arvo 1–5 väliltä keskiarvon perusteella. Arviona 5 on paras, kun 1 on huonoin. (Kuva 1.)

Kuva 1. Testattujen tuotteiden hankauskulutusta arvioitiin visuaalisesti EMPA-standardoitujen kuvien avulla. Kutakin vaatetta verrattiin silmämääräisesti alkuperäiseen, käyttämättömään tuotteeseen sekä kiekkoon. (Kuva: Kaisa Lehtonen)

Päiväkirjoista todettiin, että käyttäjien huolto- ja pesutottumuksissa on suuria eroja. Suurin osa pesi tuotteen 3–4 käyttökerran jälkeen, mutta osa vasta 9 käyttökerran jälkeen. Pesu osaltaan kuluttaa tekstiilejä, joten liian usein toistuva pesu voi lyhentää käyttöikää. Tuotteille ei suositeltu rumpukuivausta, joka myös kuluttaa sekä mahdollisesti kutistaa tekstiilejä aiheuttaen mittamuutoksia.

Tutkittujen vaatteiden yleisilmeeseen vaikutti väri ja huolto. Tummissa vaatteissa näkyi selvemmin lemmikkien karvat ja pöly. Vaaleat vaatteet olivat herkempiä likaantumaan ja värimuutoksia näkyi selvemmin, mikäli vaatetta oli pesty tummien vaatteiden kanssa tai valkaisevalla pesuaineella.

Vertailun lopuksi tuotteita huollettiin poistamalla nukkaa ja pesemällä ne uudelleen. College-housujen käyttö jatkui (Kuvat 5. ja 6.). Tarkasteluissa näkyi huollon selvä vaikutus vaatteen yleiskuntoon ja ulkonäköön. (kuvat 2., 3. ja 4.)

Kuva 2. Ecru hupparit, vasemmalla käyttämätön tuote ja ja oikealla käytetty. Oikeanpuoleista hupparia on käytetty 161 kertaa ja se on pesty 17 kertaa. Kuvissa näkyy, miten ecru väri on haalistunut. Hihansuissa oli myös pinttynyttä likaa ja nukkaa oli tuotteessa tasaisesti ympäriinsä. Pilling-arvo tuotteella oli 4–4.5, joten käyttömäärään nähden hyvin maltillisesti. Tuotteessa näkyi tummia karvoja, jotka lähtevät teippirullalla. Tuotteen saumat eivät ole kiertäneet ja tuote on hyvässä kunnossa. (Kuva: Kaisa Lehtonen)

 

       

Kuvat 3. ja 4. Musta huppari. Tuotetta on käytetty 77 kertaa ja pesty 15 kertaa. Palautettu tuote oli käytössä nuhjaantuneen näköinen. Hupun etureunassa runsaasti nukkaa. Pilling-arvo 3-4. Miehillä parran sänki hankaa helposti kauluksen tai hupun reunaan. Pintaan on tarttunut pölyä ja koiran karvoja. Tuote on pesty 40° hienopesussa ja lingottu 1600 krs/min. Lisäksi tuote on kuivattu kuivausrummussa, silityskuiva. Tämän jälkeen hupun etureuna on siistitty nukkaleikkurilla. Ulkonäkö on siistiytynyt jo pesussa ja huomattavasti huollon jälkeen. (Kuvat: Minna Cheung)

     

Kuvat 5. ja 6. Collegehousut, mustat. Housut olleet käytössä (N8+N28) 10 kertaa 5,5 kuukauden aikana ja pesty 2 kertaa 40°:ssa huuhteluaineen kanssa. Väri on pysynyt hyvin, mutta haarasauman lähellä takapuolella havaittavissa paljon pillinkiä, joka puhdistui melkein kokonaan nukkaleikkurin avulla. Käyttö jatkui puhdistuksen jälkeen toisella käyttäjällä. Pillinkiä ei ilmestynyt uudelleen, vaikka tuote oli käytössä 4 kuukauden aikana peräti 45 kertaa ja kuivattiin rumpukuivaimessa 10 kertaa. (Kuvat: Minna Cheung)

Vaatteen eliniän kannalta on merkittävää, miten tuotetta huolletaan ja säilytetään

Johtopäätökset pohjautuvat tuotepäiväkirjaan, kyselyiden tietoihin sekä palautuneiden tuotteiden jälkitarkastukseen.

Vaatteiden todellista elinikää on vaikeaa tutkia käytännössä. Tutkimus on monimutkaista toteuttaa ja kerätyn tiedon luotettavuutta on vaikea todentaa, mikäli se perustuu käyttäjän muistiin. Mikäli halutaan luotettavampaa tietoa käytöstä ja huollosta, tietoa tulisi kerätä automaattisella vaatteeseen kiinnitetyllä sensorilla. Lisäksi tutkimusaika on pitkä, suositus on vähintään kalenterivuosi, mikä tekee siitä kallista.

Tässä tutkimuksessa kulumisen jälkiä havaittiin eniten vaatteiden hankausalueilla, kuten kainaloissa, kauluksessa, hihansuissa sekä haarassa. Tuotteet on valmistettu kierrätyspuuvillasta, jolloin pilliintyminen on luonnollista, kuidun lyhyyden vuoksi. Kaikissa tuotteissa oli pillinkiä, vaikkakin keskiarvot olivat huonoimmillaan 3, joka on vielä maltillinen luku. Suuri merkitys vaatteen hyvänä pysymiseen on sen säännöllinen huolto sekä oikeaoppinen pesu ja puhdistus.

Eri materiaaleissa käyttö- ja pesukerrat näkyvät ajan mittaan esimerkiksi värin haalistumisena tai nukkaantumisena erityisesti hankauskohdissa. Vaatteen oikeaoppisella huollolla voi vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka kauan tuote säilyy sosiaalisesti käyttökelpoisena. Sosiaalisella käyttöiällä tarkoitetaan sitä aikaa, jolloin tuote on riittävän siisti julkisesti käytettäväksi. Se ei mittaa aikaa, jolloin tuotetta voi edelleen käyttää esimerkiksi kotona tai mökillä.

Tutkimus osoitti selkeästi vaatteen huollon merkityksen erityisesti sosiaaliseen elinikään. Perinteiset pesusuositusmerkinnät eivät välttämättä riitä, mikäli tuotteen sosiaalista käyttöikää halutaan pidentää. Ohjeistuksen pitäisi olla helposti ymmärrettävässä muodossa, ei tekstin määrää lisäämällä vaan esimerkiksi infograafisin keinoin. Huollon lisäksi vaatteiden säilyttämistavoilla on merkitystä. Kuluttajaa voi ohjeistaa myös vaatteensäilyttämisessä. Vaatteille ja tekstiileille on vaikeaa antaa samantyyppistä takuuta kuin esimerkiksi elektroniikalle, koska käyttökerrat ja huoltaminen vaikuttavat erityisen paljon niiden elin- ja käyttöikään.

Lähteet

Ellen MacArthur Foundation. 2017. A new textiles economy: Redesigning fashion’s future. Viitattu 03.01.2025 Saatavissa https://www.ellenmacarthurfoundation.org/a-new-textiles-economy

Klepp I.G., Laitala K. & Wiedemann S. 2020. Clothing lifespans: What should be measured and how. Sustainability. 12 (15), 6219 Viitattu 17.12.2024.   Saatavissa http://dx.doi.org/10.3390/su12156219

Dahlbo, H., Aalto, K., Salmenperä, H., Eskelinen, H. Pennanen, J., Sippola, K. & Huopalainen, M. 2015. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa. Suomen ympäristö 4/2015. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4454-7

Välitalo, J. 2025. Kiertotalouden mukaisen muodin edistäminen poistotekstiiliä käyttäen. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Muotoiluinstituutti. Lahti. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504308361

Kirjoittajat

Kaisa Lehtonen on puettavan muotoilun opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa, joka on kiinnostunut uusista kiertotalouden mukaisista toimintamalleista ja oli mukana Minimun Expected Lifetime –tutkimuksessa (2021–2024).

Minna Cheung on LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin puettavan muotoilun lehtori, joka on erikoistunut kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun ja toimintaan.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1334773 (CC0)

Viittausohje

Lehtonen, K. & Cheung, M. 2025. Vaatteiden käyttöikä -tutkimus. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/vaatteiden-kayttoika-tutkimus/