Skinnarilan opiskelijat ideoivat työpajoissa alueellisia kiertotalousratkaisuja

Asukaslähtöiset kiertotalousratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -projektin yhtenä tavoitteena on kehittää alueellisia kierto- ja jakamistalouden ratkaisuja palvelumuotoilun keinoin Lappeenrannan Skinnarilaan. Kohderyhmäksi valittiin opiskelijat. Opiskelijoiden näkemyksen selvittämiseksi järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tavoitteena oli innostaa osallistujia keksimään alueen opiskelijoille tarpeellisia kiertotalousratkaisuja.

Kirjoittajat: Kaisu Isomäki ja Henri Heikkilä

Osallistujien rekrytointi

Opiskelijoita lähestyttiin opiskelijakuntien järjestämällä Kestävää hyvinvointia -viikolla noin kuukausi ennen työpajaa. Ohikulkijoita houkuteltiin pysähtymään projektin ständille tarjoamalla ilmaisia paperisia biopusseja, herkkuja ja heijastimia. Opiskelijoille kerrottiin mahdollisuudesta vaikuttaa paikallisten palveluiden kehittämiseen. Työpajaan osallistumiseen kannustettiin tarjoamalla mahdollisuus vaikuttaa Skinnarilan alueen kehittämiseen. Porkkanana osallistujille tarjottaisiin ilmaiset leffaliput ja lounas tai kahvit. Työpajaan ilmoittautui 37 osallistujaa. Noin kuukautta myöhemmin työpajoihin osallistui 16 henkilöä, joista opiskelijoita oli 15. Opiskelijat olivat eri aloilta ja koulutusasteilta, ja heistä suurin osa oli kansainvälisiä opiskelijoita.

Työpajan kulku

Työpajoja järjestettiin saman kaavan mukaan kaksi kertaa. Työpajojen tavoite mietittiin tarkasti etukäteen – päivän päätteeksi haluttaisiin konkreettisia ideoita toteutettaviksi kierto- tai jakamistalouden palveluiksi. Työpajojen fasilitaattoreina toimivat kaksi hankkeen asiantuntijaa. Kolmas asiantuntija toimi dokumentoijana ja ajanpitäjänä. Fasilitoinnilla tarkoitetaan ryhmätyöskentelyn tavoitteellista ohjaamista yhteistä päämäärää kohti. Hyvä fasilitaattori luo tilaa luovalle työskentelylle, jossa kaikki osallistujat kokevat tulevansa kuulluiksi ja ovat sitoutuneita tavoitteeseen. Fasilitointi mahdollistaa ajan tehokkaan käytön ja toiminnan tuloksellisuuden. (Summa & Tuominen 2009.) Työpajat suunniteltiin etukäteen niin, että ne tukivat niin vapaata ideointia kuin konkreettisiin ratkaisuideoihin pääsemistä.

Opiskelijat haluavat tavaran kiertävän

Työpajan myötä nousi esille useita tarpeita, joista yli muiden nousi kolme tarvetta: tarve vaatteiden korjausmahdollisuudelle, tarve lajitteluosaamisen lisäämiselle sekä tarve helpottaa tavaran kiertoa yhteisön jäsenten välillä. Erityisesti jälkimmäisin tarve nousi esille kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa.

Tällä hetkellä kansainväliset opiskelijat joutuvat opinnot aloittaessaan hankkimaan paljon tavaraa uutena. Alueella toimii Facebook-ryhmä, jossa tavara vaihtaa omistajaa. Muuten puitteet tavaran kierrolle ovat haasteelliset. Skinnarilassa ei ole kirpputoria. Jotkut kansainväliset opiskelijat jättävät tavaroita samasta korkeakoulusta seuraavana tuleville tutuille opiskelijoille. Tämä ei kuitenkaan oikeastaan onnistu kuin syys- ja kevätlukukauden vaihtuessa, koska kesän yli Suomesta lähteneellä opiskelijalla ei ole tavaroille säilytyspaikkaa syksyllä aloittavia opiskelijoita varten. Yhdessä opiskelijatalossa ilmeisesti toimii luvaton tavaranvaihtonurkka yleisellä kulkuväylällä, mikä on paloturvallisuusriski. Vuokranantajalle tavaran kiertämättömyys näkyy ajoittaisina jätekatoskaaoksina, kun lähtevät opiskelijat joutuvat luopumaan lopusta omaisuudestaan kerralla, kun seuraavaa ottajaa ei ole.

Tavaran antaminen eteenpäin, jakaminen tai oikeanlainen kierrättäminen ei siis ole kovin systemaattista. Moni lukukaudeksi tai kahdeksi Suomeen tullut opiskelija kertoikin joutuneensa ostamaan suurimman osan tavaroista uutena, mikä tuntui heistä niin rahan kuin ympäristönkin tuhlaukselta. Lisäksi jotkut harmittelivat sitä, kuinka ovat joutuneet ostamaan tiettyjä välttämättömiä tavaroita omaksi, vaikka eivät niitä joka päivä tarvitsekaan. Yksi opiskelija mainitsi, että esimerkiksi imuria ei tarvitse joka päivä, joten sitä voisi ihan hyvin kierrättää naapureiden kesken. Tarve tavaran järjestelmälliselle kierrolle on siis ilmeinen. Keväällä 2024 projektissa jatketaan keskusteluja Skinnarilan opiskelijakuntien kanssa siitä, miten opiskelijoiden tarpeisiin voitaisiin vastata.

Tarve kierrätysopastukselle

Tavaran kiertämisen tehostamisen lisäksi kansainväliset opiskelijat kaipasivat lisää opastusta kierrättämiseen yleensä. Suomeen tulevilla opiskelijoilla ei ole tarpeeksi tietoa lajittelusta. Opiskelijoiden kotimaissa ei kierrätetä ollenkaan tai kierrättäminen toimii eri tavalla kuin Suomessa. Lisäksi opiskelija-asuntojen tilat ovat sellaiset, että jokaiselle eri lajitteluastialle ei ole paikkaa – ainakaan tiskialtaan alla. Vaikka jätekatoksessa olisikin jonkinlaiset ohjeet, kun kaikki roskat on jo laitettu sekaisin yhteen pussiin, niin jätekatoksessa niitä harva enää alkaa lajittelemaan. Tästä syystä kierrättämistä pitäisi tukea jo opiskelijoiden kotona. Jatkoa ajatellen osallistava viestintä voisi olla kiinnostava tapa motivoida ja opastaa opiskelijoita kierrättämisessä. Asukkaat, jotka neuvovat naapureitaan lajittelussa, parantavat sekä omaa lajittelukäyttäytymistään että vaikuttavat positiivisesti myös naapurin lajittelukäyttäytymiseen (Kokkonen & Reijonen 2019, 32).

Lähteet

Kokkonen, H. & Reijonen, H. 2019. Mikä saa ihmiset lajittelemaan? Selvitys lajittelun esteistä ja kannustimista. Viitattu 3.1.2024. Saatavissa https://docplayer.fi/129358513-Mika-saa-ihmiset-lajittelemaan-selvitys-lajittelun-esteista-ja-kannustimista.html

LAB. 2023. Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa – ASKI. Viitattu 5.9.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/asukaslahtoiset-kiertotalouden-ratkaisut-etela-karjalassa-aski

Summa, T. & Tuominen, K. 2009. Fasilitaattorin työkirja : menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Kepan raporttisarja/Kehitysyhteistyön palvelukeskus, 103. Helsinki: Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. Viitattu 28.12.2023. Saatavissa https://fingo.fi/julkaisut/fasilitaattorin-tyokirja-menetelmia-sujuvaan-ryhmatyoskentelyyn/

Kirjoittajat

Kaisu Isomäki toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä EAKR-rahoitteisessa Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa

Henri Heikkilä toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa ja projektipäällikkönä ESR+-rahoitteisessa KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa -hankkeessa

Artikkelikuva: Opiskelijaryhmät pohtimassa kiertotalousideoita Skinnarilan työpajassa. (Kuva: Henri Heikkilä 2023)

Julkaistu 12.1.2024