Hyvinvointiteknologialla pyritään helpottamaan sitä käyttävien elämää, sekä tuomaan kustannussäätöjä sosiaali- ja terveysalalle. Hyvinvointiteknologia on tärkeä työkalu myös potilasturvallisuuden näkökulmasta. Tässä artikkelissa pohditaan sensoriteknologian eettisyyttä yhdessä sosionomiopiskelijoiden kanssa hyödyntäen soteyritysten digistepit-hankkeen sensoriteknologiapilotista saatuja kokemuksia.

Kirjoittajat: Essi Kokko, Kiia Kotivirta, Iina Urpalainen & Tiina Simola

Väestön ikääntyminen sekä teknologian kehittyminen lisäävät voimakkaasti teknologian käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teknologia tarjoaa tärkeän apuvälineen ikääntyneen yhteiskunnan palveluiden turvaamiseksi, mutta nostaa esille samalla myös erilaisia kysymyksiä niiden käyttöön, suunnitteluun ja soveltamiseen liittyen. Tästä syystä erilaisia teknologisia ratkaisuja käytettäessä ja niiden käyttöönottoa suunniteltaessa eettinen tarkastelu on äärimmäisen tärkeää. (ETENE 2010.)

Eettisyyden kolme näkökulmaa, ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yksityisyyden suoja ja luottamuksellisuus sekä henkilön ja hänen tarpeidensa huomioiminen

Kuva 1. Hyvinvointiteknologian eettisyys (Kuva: Essi Kokko, Kiia Kotivirta ja Iina Urpalainen)

Hyvinvointiteknologia on tärkeässä roolissa hoito- ja hoivapalveluiden työmäärän helpottamisessa ja korkealatuisen hoivan järjestämisessä. Hyvinvointiteknologia on arjen apuväline, sillä voidaan antaa tukea omaisille, pyrkiä lisäämään elämisen omavaraisuutta, osallistaa yhteiskuntaan ja lisätä aktivisuutta, sekä parantaa asiakkaiden turvallisuutta (Pohjoismainen hyvinvointikeskus 2022).

Sensoriteknologia on yksi esimerkki asiakkaan turvallisuuden lisäämisestä. Sosiaali- ja terveysalalla sensoriteknologian avulla asiakkaasta saadaan uudenlaista tietoa ympäri vuorokauden ja pystytään seuraamaan asiakasta eettisyys ja perusoikeudet huomioiden ja antamaan tukea ja apua, kun hän sitä tarvitsee. Esimerkiksi kaatumis- tai ovisensorin hälyttäessä saadaan nopeasti hoitaja paikalle tarkistamaan tilanne. Lämpötilasensorin avulla huomataan, jos asunnon lämpötilassa tapahtuu muutoksia. Muistisairas on voinut jättää esimerkiksi oven talvella auki. Myös liikesensorin avulla saadaan tärkeää tietoa asiakkaan liikkumisesta ja voidaan huomata esimerkiksi lisääntynyt levottomuus tai päinvastoin asiakkaan passivoituminen ja päästään nopeammin käsiksi terveydentilan muutoksiin.

Dataa hyödyntämällä pystytään kehittämään uudenlaisia älykkäitä palveluja ja tuotteita. Erilaiset älykellot ja -sormukset pystyvät mittaamaan muun muassa aktiivisuutta ja unenlaatua. Kotiin on myös mahdollista asentaa toiminnallisuus- ja kaatumissensoreita, jotka seuraavat muun muassa asunnon lämpötilaa, kosteutta, valon määrää ja liikettä. (Irjala 2022.)

ETENEn julkaisun (2010) mukaan teknologian tulee tukea ihmisarvoa, itsemääräämisoikeutta, osallisuutta, inhimillistä hoitoa ja huolenpitoa sekä hyvää elämää ollakseen eettistä. Teknologian tulisi olla oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti saatavilla. Sillä ei saa korvata asiakkaalle tärkeää lähikontaktia. Tietojärjestelmien on oltava luotettavia ja turvallisia sekä asiakkaan yksityisyyttä on kunnioitettava ja suojattava. Teknologian käytön haitat ja riskit tule arvioida ja käyttäjää ohjata ja tukea tarpeen mukaan. Teknologian käytöstä on hyvä sopia yhdessä käyttäjän kanssa laadittua palvelusuunnitelmaa.

Soteyritysten sensoritekniikkapilotti

Soteyritysten digistepit-hankkeessa toteutettiin sensoritekniikkapilotti, jossa kaksi ikäihmisten kanssa työskentelevää Etelä-Karjalaista yritystä sai kokeiluun sensorilaitteet puolen vuoden ajaksi. Sensorilaitteet eivät tallenna kuvaa tai ääntä, vaan niiden tarkoituksena on tarkkailla ympärivuorokautisesti ikäihmisen kotiolojen muutoksia, kuten liikettä, lämpötilaa ja valon määrää. Näiden tietojen avulla pystytään selvittämään muun muassa ikäihmisen yöllisen heräilyjen tai päiväsaikaisen passiivisuuden syitä.

Itsemääräämisoikeutta kunnioittaen asiakkaalla on kyvyn mukaan oikeus vaikuttaa sensoritekniikkapilotissa käytettyjen laitteiden asentamiseen, mutta useimmiten päätöksen tekevät työntekijät omaisten sekä asiakkaan luvalla. Usein kyseessä ovat muistisairaat henkilöt. jotka eivät itse kykene päättämään laitteiden käytöstä. Tästä syystä asia kannattaa ottaa puheeksi jo ennen muistisairauden puhkeamista, jos se on mahdollista. Hyvä idea on myös kirjata hoitotahtoon teknologian käytöstä.

Laitteiden lähettämät ilmoitukset näkyvät vain hoitajille, ei ulkopuolisille, ja niistä saatu tieto on datasuojattua eri menetelmin. Tämän avulla pyritään varmistamaan yksityisyyden suojan toteutuminen.

Etäyhteys ei korvaa ihmiskontaktia, eikä konkreettista avunantoa, mutta laitteet ovat antaneet lisäapua hoitajille. Tietyissä tapauksissa sensoritekniikka voi korvata käynnin asiakkaan kotona, mikä mahdollistaa joustavamman ajankäytön työntekijälle. Kaikki hälytykset pyritään tarkastamaan, mutta yrityksiltä on tullut myös huomioita virhehälytyksistä. Yritykseltä tulleen palautteen mukaan teknologia on tärkeä apuväline ja siihen suhtaudutaan myönteisesti, mutta se tulisi saada niin toimivaksi, ettei virhehälytykset kuluttaisi hoitajien työaikaa. Kaikesta huolimatta sensoritekniikka on hyvä keino hoito-organisaatioille lisätiedon saamiseen asiakkaiden tilanteista ja tilanteiden muutoksista ja teknologian kehittäminen koetaan erittäni tärkeänä.

Lähteet

ETENE. 2010. Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa. Helsinki: ETENE-julkaisuja 30. Viitattu 3.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3081-0

Irjala, J. 2022. Tietoa ja tukea yrityksille tekoälyn soveltamiseen. Tekoälypaja. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 43. Viitattu 3.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-408-0

Pohjoismainen hyvinvointikeskus. 2022. Hyvinvointiteknologia. Viitattu 22.11.22. Saatavissa https://nordicwelfare.org/fi/hyvinvointipolitiikka/hyvinvointiteknologia/

Kirjoittajat

Essi Kokko, Kiia Kotivirta ja Iina Urpalainen ovat sosionomiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta.

Tiina Simola työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii Soteyritysten digistepit -hankkeen projektipäällikkönä ja kirjoittaa väitöskirjaa terveydenhuollon ammattilaisten digitaalisesta kompetenssista ja tulevaisuuden osaamishaasteista.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/686685 (CC0)

Julkaistu 25.11.2022

Viittausohje

Kokko, E., Kotivirta, K., Urpalainen, I. & Simola, T. 2022. Sensoriteknologian eettisiä näkökulmia. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/sensoriteknologian-eettisia-nakokulmia/