Sensoriteknologia tukemassa päihteetöntä arkea

Kirjoittajat: Mikko Ahtila, Tommi Juntunen, Anna Nummela, Ville Valkeamäki, Hannele Tiittanen & Tuija Rinkinen

Suomessa oli vuonna 2017 noin 31 000–44 000 amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttävää henkilöä (Rönkä & Marttila 2020, 4). Korvaushoidossa heistä on noin 3300. Korvaushoito on opioidiriippuvaisten hoitoa, jossa hoidon toteutuksessa hyödynnetään buprenorfiinia ja metadonia. Hoidon tavoitteina ovat kuntoutuminen ja päihteettömyys tai haittojen minimoiminen. Korvaushoito tähtää potilaan elämänlaadun parantumiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä 33/2008.) Korvaushoitoon sitoudutaan vuosiksi, joskus koko elämäksi. Hoitoon sitoutuminen on korkeaa ja oheiskäyttö vähenee noin vuoden päästä hoidon aloittamisesta. Korvaushoidon tuella päihdekuntoutujien pääsy työhön, kouluun, asumiseen sekä ihmissuhteisiin kohenee. (Kuussaari & Partanen 2020, 69–72.) Korvaushoidon haasteena on se, että asiakkaiden täytyy päivittäin hakea korvaushoitolääkkeensä hoitopaikasta ja asiakkaat joutuvat kohtaamaan samoja ihmisiä, joista ovat pyrkineet eroon päihteidenkäytön loputtua (Viitala & Kiirikki 2019, 57–58). Hoito on aikaa vievää, sitovaa ja kontrollikeskeistä. Edellä mainituitten syiden takia, asiakas ei aina löydä itselleen sopivaa hoitomuotoa. (Lamberg 2021, 34–35.)

Päihdekuntoutujien palveluista vastaa uudet hyvinvointialueet ja palvelut voidaan tuottaa itse tai hankkia palveluntuottajilta (THL 2023). Päihdekuntoutuksen tavoitteena on auttaa päihderiippuvaisia toipumaan päihdeongelmasta ja ratkaisemaan pidempiaikaisia elämäntilanteen ongelmia, jotka johtuvat päihteiden käytöstä. Lainsäädäntö edellyttää kuntoutumissuunnitelman laatimista potilaille ja asiakkaille (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 2004/857).

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata, millaisia mahdollisuuksia sensoriteknologia tarjoaa päihdekuntoutujan kuntoutumisen tueksi. Artikkelin lähtökohtana on LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijoiden Hyvinvointiteknologia ja innovaatiot -opintojakson kehittämistehtävä.

Sensoriteknologian mahdollisuudet kuntoutumisessa

Sensoriteknologia ja analysoitu data tarjoavat uusia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä oleville päihdekuntoutujille. Sensorilla (myös: anturi) tarkoitetaan laitetta, jolla mitataan jotain haluttua tekijää ja joka siirtää saadun tiedon sähköisessä muodossa rekisteröinti- tai mittauslaitteeseen (Tieteen termipankki 2022). Sensorit voidaan luokitella käyttäjälähtöisiin ja kontekstilähtöisiin sensoreihin. Käyttäjälähtöiset sensorit mittaavat esimerkiksi useita ihmisen peruselintoimintoja tai asentoa, paikkaa ja aktiviteettia. Kontekstuaaliset sensorit mittaavat erilaisia ympäristötekijöitä kuten ilman kosteutta tai veden saastumista. Ihmisen toimintoja mittaavat laitteet voidaan jakaa lisäksi invasiivisiin ja ei-invasiivisiin mittauslaitteisiin, joissa joko kajotaan ihmisen kehoon sijoittamalla sensori esimerkiksi ihmisen elimistöön tai mittauslaite on kehon ulkopuolinen, esimerkiksi vaatetukseen sijoitettu sensori. (Batista ym. 2021.)

Sensoriteknologialle löydetään yhä enemmän sovelluskohteita sosiaali- ja terveydenhuollosta ja etenkin ennakoivassa terveydenhuollossa voidaan hyödyntää monia sensoriteknologian ratkaisuja. Ennakoivassa terveydenhuollossa voidaan havaita etenkin kehittymässä olevia pitkäaikaissairauksia jo varhaisessa vaiheessa, jolloin henkilön elintapoihin pystytään vielä tekemään korjausliikkeitä. Päälle puettavan sensoriteknologian avulla voidaan edistää esimerkiksi fyysisen toimintakyvyn seurantaa kuntoilussa ja kuntoutumisessa sekä kehittää toimivampia avohoidon ratkaisuja. (Vähäkainu & Neittaanmäki 2018.) Päälle puettava sensoriteknologia tarjoaa päihdekuntoutumiseenkin tulevaisuudessa uusia näkymiä, jossa asiakas saa palautetta omasta voinnistaan suoraan itselleen laitteen välittämän informaation avulla tai tieto välitetään sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiselle.

Esimerkkinä invasiivisesta sensoriteknologian nopeasta kehittymisestä ovat digitaaliset lääkkeet. Lääkkeisiin on sijoitettu sensori, joka lähettää signaalin kännykkään, kun lääke on otettu, jolloin terveydenhuollon ammattilainen voi seurata asiakkaan säännöllistä lääkkeen ottoa. Digitaaliset lääkkeet ovat vielä varsin uusia, niitä on testattu joidenkin erityyppisten pitkäaikaissairauksien hoidossa tarvittavien lääkkeiden kohdalla, eikä niistä ole vielä merkittävää määrää kokemusta. Digitaalisten lääkkeiden laajempaan käyttöönottoon liittyy lisäksi runsaasti eettisiä ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä teknisiä rajoitteita. Myös asiakkaiden lääkemyöntyvyys on ollut heikkoa ja henkilökunta suhtautuu valtaosin kielteisesti digitaalisiin lääkkeisiin juuri niihin liittyvien eettisten haasteiden vuoksi. (Chevance ym 2022; Litvinova ym. 2022;  Martani ym. 2020.) Päihdekuntoutujat voisivat olla yksi digitaalisen lääkehoidon kohderyhmä, mutta juuri mainittujen haasteiden ja vähäisten kokemusten vuoksi tämä mahdollisuus ei ole vielä tarjolla.

Korvaushoidon kulmakivenä asiakkaan yksilölliset tarpeet

Päihteettömän arjen tukeminen perustuu ajatukseen siitä, että asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset tunnistetaan yksilöllisesti sensoreilla kerättyä dataa hyödyntämällä ilman että asiakkaaseen on kiinnitetty toimintakykyä seuraavia sensoreita. Toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset tunnistetaan asiakkaan normaalissa elinympäristössä sensoriteknologian avulla. Sensoriteknologian hyödyntämisellä halutaan vaikuttaa ennakoivasti reaktiivisen hoivan sijaan.  Ennakoimalla toimintakyvyn muutoksia kyetään parantamaan asiakkaidensa korvaushoidon ja kuntoutumisen vaikuttavuutta.

Erilaisilla sensoreilla pystytään tulevaisuudessa mittaamaan korvaushoidossa olevan asiakkaan päivittäistä aktiivisuutta, esimerkiksi jääkaapin ja lääkelaatikon avausta. Sensoreiden ja vuorovaikutteisen sovelluksen avulla ammattilainen saa ajantasaista tietoa päihdekuntoutujan aktiivisuudesta ja lääkkeenotosta sen perusteella, miten hän avaa lääkelaatikkoa. Asiakkaalle kotiympäristöön sijoitettujen sensoreiden avulla korvaushoito toisi vuorovaikutuksellista turvallisuutta ja motivaatiota ja samalla kannustaa ja sitouttaa asiakasta saavuttamaan tavoitteitaan. Sensoriteknologian mahdollistaman korvaushoidon avulla on mahdollista tarjota päihdekuntoutujalle tulevaisuudessa yksilöllistä itsenäisyyttä arkisuoriutumiseen, digitaalista arvokkuutta ja arvokasta elämää.

Sensoriteknologiaa hyödyntävä korvaushoito mahdollistaa hoidon jatkumisen myös poikkeusaikoina, ajasta ja paikasta riippumattomana. Asiakkaiden on helpompi päästä eroon päihteidenkäytön aikaisista ihmissuhteista, kun he eivät joudu päivittäin asioimaan korvaushoidon tiloissa. Sensoriteknologiaa hyödyntävä korvaushoito ei kuitenkaan korvaa yksilöllistä päihdetyötä, motivointia tai hoitoa. Tavoitteena on tukea asiakasta toteuttamaan korvaushoitoon sisältyvä lääkehoito itsenäisesti ja seuraamaan omaa hyvinvointiaan. Sensoriteknologiaa hyödyntävä korvaushoidon toteuttaminen vähentää tulevaisuudessa toistuvia fyysisiä käyntejä korvaushoitopisteissä ja näin ollen lisää palvelun saavutettavuutta.

Sensoriteknologian avulla tapahtuvan etäseurannan yhteydessä tulee lisäksi muistaa huolehtia tieto- ja laiteturvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Esimerkiksi asiakkaan tietojen on pysyttävä luottamuksellisina ja asiakkaan yksityisyyttä on suojeltava. Laitteiden tulee toimia luotettavasti myös häiriötilanteissa ja sensoreilla kerätyn tiedon tulee olla tarkkaa, jolloin erilaisista suojaustoimenpiteistä on pidettävä kiinni. (Batista ym. 2021.)

Lähteet

Batista, E., Moncusi M.A., López-Aguilar, P., Martínez-Ballesté, A., Solanas, A. 2021 Sensors for Context-Aware Smart Healthcare: A Security Perspective. Sensors. Vol. 21(20), 6886. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3390/s21206886

Chevance, A., Fortel, A., Jouannin, A., Denis, F., Mamzer, M., Ravaud, P., Sidorkiewicz, S. 2022.
Acceptability of and Willingness to Take Digital Pills by Patients, the Public, and Health Care Professionals: Qualitative Content Analysis of a Large Online Survey. Journal of Mededical Internet Resesearch 24(2):e25597. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa doi:10.2196/25597

Kuussaari, K. & Partanen, A. 2020. Huumehoito. Teoksessa Rönkä, S. & Markkula, J. (toim.). Huumetilanne Suomessa 2020. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 13/2020. Vantaa: PunaMusta Oy, 63–77.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 2004/857. Finlex. Viitattu 20.1.2023. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040857

Lamberg, J. 2021. Ongelmallisesti huumeita käyttävien kokemia esteitä päihdehoitoon hakeutumisessa ja siihen sitoutumisessa Helsingissä. Opinnäytetyö YAMK. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102011789

Litvinova, O., Klager, E., Tzvetkov, N.T., Kimberger, O., Kletecka-Pulker, M., Willschke, H.; Atanasov, A.G. 2022. Digital Pills with Ingestible Sensors: Patent Landscape Analysis. Pharmaceuticals. Vol. 15(8), 1025. Viitattu 26.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ph15081025

Martani, A., Geneviève, L.D., Poppe, C., Casonato, C., Wangmo, T. 2020. Digital pills: a scoping review of the empirical literature and analysis of the ethical aspects. BMC Medical Ethics. Vol. 21(1), 3. Viitattu 26.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12910-019-0443-1

Rönkä, S & Markkula, J. (toim.). Huumetilanne Suomessa 2020. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 13/2020. Vantaa: PunaMusta Oy

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä 33/2008. Finlex. Viitattu 17.1.2023. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080033

THL. 2023. Päihde- ja riippuvuuspalvelut. Viitattu 20.1.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/paihdehoito

Tieteen termipankki. 2022. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/sensori

Viitala, K. & Kiirikki A. 2019. ”Se ei oo vaan se hoito semmonen, että sä haet vaan sen lääkkeet ja lähet kulkemaan. Korvaushoidon asiakkaiden kokemuksia asiakaslähtöisyydestä korvaushoidossa. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Rovaniemi. Viitattu 27.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061520613

Vähäkainu, P., Neittaanmäki, P. 2018. Digitaalinen terveys ja älykäs terveydenhuollon teknologia. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja 43/2018. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/digitaalinen-terveys-ja-alykas-terveydenhuollon-teknologia.pdf

Kirjoittajat

Mikko Ahtila, Tommi Juntunen, Anna Nummela & Ville Valkeamäki ovat valmistuvia opiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija YAMK-koulutuksesta.

Hannele Tiittanen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Tuija Rinkinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: Sensoriteknologia mahdollistaisi päihdekuntoutujan arjen (Kuva: Anna Nummela)

Julkaistu 6.2.2023

Viittausohje

Ahtila, M., Juntunen, T., Nummela, A., Valkeamäki, V., Tiittanen, H. & Rinkinen, T. 2023. Sensoriteknologia tukemassa päihteetöntä arkea. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/sensoriteknologia-tukemassa-paihteetonta-arkea/