Selkeät tehtävänkuvat vahvistavat moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuksessa

Moniammatillisuus on varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen edellyttää monipuolista osaamista, jota moniammatillisuus tuo mukanaan. Toimivan moniammatillisen yhteistyön kannalta on tärkeää, että kaikkien ammattiryhmien ydinosaaminen ja vastuut tunnistetaan ja tunnustetaan. Tällä hetkellä moniammatillisuutta haastavat muutokset varhaiskasvatuksen ammattirakenteessa ja kelpoisuusvaatimuksissa, näiden synnyttäessä tarvetta tehtävänkuvien selkiyttämiseen erityisesti uuden, varhaiskasvatuksen sosionomin, tehtävän osalta.

Kirjoittajat: Soili Kangasvieri & Pipsa Murto

Varhaiskasvatuksessa lasten kasvatuksesta, opetuksesta ja hoidosta vastaavat moniammatilliset tiimit, joissa työskentelee tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajia (Varhaiskasvatuslaki 2018). Päiväkodeissa voi työskennellä myös muuta henkilöstöä, kuten avustajia. Henkilöstön moniammatillisuus tuo työhön moninaista osaamista, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisemman kasvatustyön sekä laaja-alaisempien tavoitteiden toteutumisen. Moniammatillisuuden avulla voidaan jopa vastata työn kasvaviin vaatimuksiin, joita kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset tuottavat. (Ukkonen-Mikkola ym. 2021, 71, 78–79; Kupila 2020.)

Moniammatillinen yhteistyö varhaiskasvatusyhteisössä

Toimiva moniammatillinen yhteistyö tiimeissä ja työyhteisöissä perustuu oman ja toisen asiantuntijuuden tunnistamiseen ja arvostamiseen (Ukkonen-Mikkola ym. 2021, 78). Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa paitsi kokonaisvaltaisemman kasvatustyön, myös yksilöiden ja työyhteisöjen kehittymisen, kun ammattilaiset jakavat tietojaan ja osaamistaan (Kupila 2020). Moniammatillista työyhteisöä pidetään suomalaisen varhaiskasvatuksen ihanteena, mutta se on toisinaan aiheuttanut myös ristiriitoja ja jännitteitä ammattiryhmien välillä (Ukkonen-Mikkola ym. 2021, 78). Moniammatillinen työskentely on saattanut johtaa myöskin niin sanottuun kaikki tekevät kaikkea – työkulttuuriin, jossa eri ammattilaisten vastuut ja velvoitteet sulautuvat yhteen. Monet kunnat ovat puuttuneet tähän ongelmaan selkiyttämällä eri ammattiryhmien tehtävänkuvia, mikä on keskeistä moniammatillisuuden kehittämisessä. (Karila ym. 2017, 80.)

Tehtävänkuvien tarkasteleminen on jälleen ajankohtaista päiväkotien muuttuvan ammattirakenteen ja muuttuneiden kelpoisuusvaatimusten myötä. Muutokset liittyvät syksyllä 2018 säädettyyn varhaiskasvatuslakiin. Uusi varhaiskasvatuslaki muutti erityisesti sosionomien asemaa varhaiskasvatuksessa, kun varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuottaneet koulutukset eriytettiin (Helminen 2021, 16). Jatkossa ammattikorkeakouluista valmistuu varhaiskasvatuksen sosionomeja, ja ensimmäiset heistä valmistuvat pian. Koska kyseessä on täysin uusi tehtävä, on erittäin tärkeää, että tehtävänkuvaa pohditaan ja käsitellään varhaiskasvatuksen työyhteisöissä.

Eri koulutustaustoista tulevat ammattilaiset vahvistavat kukin moniammatillista varhaiskasvatustyötä omilla vahvuuksillaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin vahvuuksia ovat muun muassa valmiudet lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen, lasten vertaissuhteiden tukemiseen sekä toiminnan suunnitteluun lasten mielenkiinnonkohteet huomioiden. Moniammatillisessa tiimissä varhaiskasvatuksen sosionomi tukee osaamisellaan myös aikuisten keskinäisiä vuorovaikutussuhteita, heijastaen tiimin hyvinvointia koko lapsiryhmään. (Ranta 2021, 169, 32.)

Lisää näkyvyyttä uudelle tehtävälle työyhteisöissä

Vuodesta 2030 alkaen varhaiskasvatuksen moniammatillisen tiimin työntekijöistä vähintään kahdelta kolmesta edellytetään varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuutta ja heistä ainakin toiselta varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta (Varhaiskasvatuslaki 540/2018). Varhaiskasvatuksen sosionomin uusi tehtävä on herättänyt alalla paljon keskustelua (Rintakorpi & Holmikari 2021, 241). Työntekijöitä mietityttää erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävien eroavaisuudet. Tehtävän määrittelemättömyys ja epäselvä paikka varhaiskasvatuksessa ovat vähentäneet varhaiskasvatuksen sosionomin opintojen vetovoimaa ammattikorkeakouluissa.

Jyväskylän eräissä päiväkodeissa epäselvää tilannetta on pyritty selkeyttämään opinnäytetyönä tuotetun tehtävänkuvaesitteen avulla. Esite varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta pohjautuu Jyväskylän kaupungin (2022) laatimaan varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvaukseen. (Kangasvieri 2022.) Esitteen avulla lisätään tietoisuutta uudesta tehtävästä ja tehtävänkuvasta, hyödyntäen tätä niin uusien työntekijöiden rekrytoinnissa ja perehdytyksessä, kuin jo olemassa olevien tiimien ja työyhteisöjen moniammatillisen työn vahvistamisessa.

Varhaiskasvatuslaki antaa työnantajille paljon tilaa työstää varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvaa työelämän tarpeita vastaavaksi (Wessman 2020). Jyväskylän kaupungissa varhaiskasvatuksen sosionomin keskeiset tehtävät liittyvät lapsiryhmän kasvatus- ja opetustehtäviin, perheiden kanssa tehtävään kasvatusyhteistyöhön sekä monialaiseen yhteistyöhön. Tehtäväkuvauksessa korostetaan sosionomin erityisosaamista sosiaalipedagogisesta toiminnasta, osallisuuden vahvistamisesta, moniammatillisesta ja perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. (Jyväskylän kaupunki 2022.)

Varhaiskasvatuslain jättäessä tehtävän tarkemmin määrittelemättä, on ammattijärjestö Talentia laatinut tehtävän määrittelyn avuksi luonnoksen varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvasta (Talentia 2022). Monet työnantajat ovat jo työstäneet uutta tehtävänkuvaa varhaiskasvatuksen sosionomille, mutta työ on monin paikoin vasta lähtökuopissa. Kuntien laatimissa kuvauksissa toistuvat pitkälti samankaltaiset sisällöt, painotusten vaihdellessa. Useat työnantajat ovat hyödyntäneet tehtäväkuvien laatimisessa alueellista yhteistyötä toisten varhaiskasvatustoimijoiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Lähteet

Helminen, J. 2021. Varhaiskasvatuksen sosionomi – osallistavan työn ja verkostotyön asiantuntija. Julkaisussa Lund, V. & Väliaho, P. (toim.). Uudet tuulet – varhaiskasvatus matkalle tulevaisuuteen. Laurea-julkaisut 162. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-609-9

Jyväskylän kaupunki. 2022. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvaus. Julkaisematon lähde.

Kangasvieri, S. 2022. Mikä varhaiskasvatuksen sosionomi? Esite varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta varhaiskasvatuksen ammattilaisille. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110622084

Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. 2017. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030: Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-487-0

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. 2018. Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaa kelpoisuuksia, nimikkeistä päättää työnantaja. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa https://www.kt.fi/ohjeet/kvtes/varhaiskasvatuslaki-kelpoisuudet-henkilostorakenne

Kupila, P. 2020. Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus oppivassa työyhteisössä. Teoksessa: Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. 5. uud. p. Jyväskylä: PS-kustannus. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/b5ag28/alma992005272906254

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022. Usein kysyttyä varhaiskasvatuksesta. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa https://okm.fi/varhaiskasvatus-ukk

Ranta, S. 2021. Kasvun juuret. Miten tuen lapsen oppimista ja hyvinvointia? Jyväskylä: PS-kustannus.

Rintakorpi, K. & Holmikari, J. 2021. Sosiaalipedagogisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen varhaiskasvatuksessa. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja Vol 22. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa https://doi.org/10.30675/sa.109067

Ukkonen-Mikkola, T., Fonsén, E., Koivula, M. & Korhonen, R. 2021. Kohti muuttuvaa moniammatillisuutta. Teoksessa: Fonsén, E., Koivula, M., Korhonen, R. & Ukkonen-Mikkola, T. (toim.) Varhaiskasvatuksen asiantuntijat: Yhteistyössä eteenpäin. Tampere: Suomen varhaiskasvatus ry.

Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. Finlex. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540

Talentia. 2022. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuva. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa https://www.talentia.fi/talentia/talentian-tavoitteet/talentia-vaikuttaa-varhaiskasvatuksessa/varhaiskasvatuksen-sosionomin-tehtavakuva/

Wessman, C. 2020. Uusi tehtävä päiväkodeissa. Kuntatyönantaja 5/2020. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa https://www.ktlehti.fi/2020/5/Uusi-tehtava-paivakodeissa

Kirjoittajat

Soili Kangasvieri on loppuvaiheen sosionomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa ja on suuntautunut opinnoissaan varhaiskasvatukseen. Hän valmistuu vuoden 2022 lopussa ja saa valmistuttuaan kelpoisuuden varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin.

Pipsa Murto toimii LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen lehtorina varhaiskasvatuksen opetuksessa.

Artikkelikuva: https://www.freepik.com/free-photo/front-view-kid-playing-with-wooden-toyds_24747663.htm#page=9&query=kindergarden&position=21&from_view=search&track=sph Designed by Freepik, (CC0)

Julkaistu 21.11.2022