Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa -hankkeessa kehitettiin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyönä toimintamalli etäkonsultaatioiden ja ohjauksen käyttämiseen alakoululaisten ohjauksessa terveyden ja hyvinvoinnin teemoista. Tämän toimintamallin pohjalta LABin opiskelijat ovat jatkaneet ohjausten toteuttamista eteläkarjalaisten ja päijäthämäläisten koulujen kanssa osana opintojaan.

Kirjoittajat: Rosa-Maria Ikäheimonen, Johanna Petäistö & Tuula Hämäläinen

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja sen tukeminen on tärkeää tulevaisuuden työtä. Kouluterveyskyselyn (Helenius & Kivimäki 2023) mukaan 4.–5.-luokkalaisista pojista 9 % ja tytöistä 14 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Vähintään viikoittain tapahtuvaa kiusaamista oli kokenut hieman alle 10 % 4.–5.-luokkalaisista. Lasten ja nuorten mielenterveys (Forsell 2022) ja ylipaino (Vuorenmaa ym. 2022) ovat viime aikoina raportoituja haasteita, joihin on tarpeen kehittää uudenlaisia tuen muotoja. Terveyden ja hyvinvoinnin teemat etäohjaustuokioina koululaisille on yksi uudenlainen keino tukea tätä tärkeää tulevaisuuden työtä moniammatillisesti.

Seikkailu alkoi tutustumalla tekniikkaan ja ohjelmistoihin

Digitalisaatio on tuonut terveydenhuoltoon mahdollisuuden toteuttaa kuntoutusta myös etänä.  Tämä tarkoittaa sitä, että kuntoutusta tuetaan etäyhteyttä hyödyntämällä neuvonnan, ohjauksen tai harjoitteiden avulla (Terveyskylä 2019). On todettu, että etäkuntoutus on perinteisen kasvokkaisen toteutettavan kuntoutuksen kanssa yhtä tuloksellista (Kela). Etäkuntoutus on tullut jäädäkseen ja sen käyttö tulee todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa.

Koululaisten etäohjaustuokiot toteutettiin Teams viestintä- ja yhteistyöalustaa käyttäen. Alusta oli tuttu peruskouluympäristössä ja amk-opiskelijoiden opiskeluympäristössä. Alustan etuna on myös tiedonhallinta, sillä kaikki ohjauksissa käytettävä materiaali oli koko ohjaavan opiskelijaryhmän käytössä ja muokattavissa helposti. Etänä toteutuvassa ohjauksessa tekniikan toimivuus on isossa roolissa. Teknisiä ongelmia pyrittiin välttämään hyvällä valmistautumisella ja varaamalla jokaisen ohjauksen yhteyteen aikaa myös teknisten pulmien ratkaisemiseen.

Voiko lasten ohjaaminen etänä toimia?

Etänä ohjaaminen haastaa jo itsessään. Kun kohderyhmänä on noin kahdeksankymmentä 5. luokkalaista, pääsee ohjaustaitojaan haastamaan todella.  “Voiko se edes toimia?” oli kysymys, joka opiskelijaryhmässä aluksi heräsi, mutta nopeasti keinoja haasteen selättämiseksi keksittiin yhdessä.

Kysymykset eivät kuitenkaan loppuneet tähän. Millaisia ovat 2020-luvun 5. luokkalaiset? Mikä heitä kiinnostaa? Miten käsitellä aiheita ikätasolle sopivasti? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin ohjauksia valmistellessa. Olennaista niin etäohjauksissa kuin tulevina sotealan ammattilaisina on pyrkimys yhteyteen ja ymmärrykseen, ja toisaalta ymmärrys siitä, että toisen kokemusta ei voi koskaan täysin tietää.

Ohjaukset koostuivat lyhyistä opetustuokiosta, jotka huipentuivat Kahoot-visailuun, jossa oppilaat pääsivät testaamaan tietojaan ja taitojaan päivän teemasta pelin ja pienen kisailun kautta. Ohjaustuokioiden teemat valikoituivat yhdessä luokkien opettajien kanssa ja niitä olivat esimerkiksi tunnetaidot, turvataidot ja uni. 25 minuuttia kestävä ohjaustuokio ei ole pitkä, mutta yleisön ollessa jakautuneena näyttöjen ääreen 20-40 lapsen ryhmissä, piti ohjauksen olla kiinnostavaa. Mielenkiinnon herättämiseen ja ylläpitämiseen vaikutettiin huolellisella valmistautumisella, innostavalla esiintymisellä ja kohderyhmälle sekä sisällöllisesti että visuaalisesti räätälöidyillä esityksillä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi kuitenkin osallistaminen.

Näytä peukkua, jos oot samaa mieltä!

Osallistaminen nousi keskeisimmäksi oppilaiden kiinnostuksen ja keskittymisen ylläpitäjäksi etäohjauksissa ja sen tärkeys näkyi myös luokkien opettajien palautteissa. Osallistamista toteutettiin kysymällä yleisöltä esityksen kuluessa kysymyksiä, joihin sai reagoida näyttämällä peukkua ylös tai alas. Taustahälyn vuoksi luokkien mikrofonit piti pitää suljettuina. Ruudun kautta ihan jokainen peukku ei näkynyt esittäjälle asti, mutta reaktioiden näkeminen edes osalta yleisöstä antoi esittäjällekin palautetta ja yhteyden kokemusta.

Toinen tapa osallistamiseen oli pelielementin ottaminen ohjaushetkiin oppilaille tutun Kahoot-tietovisan muodossa. Pelin käyttämiseen opetuksessa kannustetaan myös perusopetuksen opetussuunnitelmassa (Opetushallitus 2014). Kahoot-visa kertasi ja tiivisti opittua. Visan tulokset näyttivät, kuinka hyvin ohjaushetki oli onnistunut. Oppilaat odottivat Kahootia ja sen tulosta. Palaute oli välitön, kun erään ohjauskerran päätteeksi tietovisan voittajakolmikko unohtui julkistaa, mutta onneksi unohdus korjattiin välittömästi.

Mitä seikkailu etäohjaamisen maailmassa opetti

Ohjaavan opettajan kannalta tämä seikkailu oli hyvä muistutus siitä, että opiskelijoiden vastuullisuuteen ja osaamiseen kannattaa luottaa. Opiskelijat koordinoivat yhteistyön luokanopettajien kanssa ja järjestivät ohjaustuokiot sovitusti käyttäen opettajan ohjausta niissä kohdissa, joissa sitä tarvittiin.

Tämä opettavainen seikkailu valmensi erinomaisesti fysioterapeuttiopiskelijoita tulevaisuuden työelämään etäkuntoutuksen näkökulmasta. Oppiminen ei rajoittunut ainoastaan tekniseen osaamiseen, vaan työskentely valmensi tulevaan työelämään. Tässä seikkailussa ei nimittäin ollut selkeää karttaa, jota seurata, vaan pikemminkin palapelin palasia, joista jokainen tulevaisuuden asiantuntija sai koostaa omannäköisen lopputuotoksen. Hikeä pintaan nostatti uuden itselle vieraamman ohjauksen teema-alueen haltuunotto. Loppujen lopuksi sekin kääntyi voitoksi, lisäten kokemusta omasta kyvykkyydestä. Tiimin tuki oli myös kullanarvoista. Oli tärkeää, että pystyi kääntymään toisen puoleen silloin, kun epävarmuus iski tai kun tekniikka ei toiminut.

Tässä suora lainaus erään etäohjaustuokion toteuttajalta:

Tämä seikkailu oli opettavainen ja haastoi itseäni tulevaisuuden asiantuntijana: ottamaan ohjat omiin käsiin, luottamaan itseen, olemaan rohkea ja viemään homman maaliin, vaikka se tuntuikin paikoin epävarmalta ja vieraalta maalta työskennellä. Omalla epämukavuusalueella työskentely jos jokin lisäsi resilienssiäni toimia myös työelämässä erilaisten hankkeiden ja projektien parissa omalla tavalla ja käsialalla.

Lähteet

Forsell, M. 2022. Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2020. Lähes joka viidennellä 18–22-vuotiaalla oli mielenterveyteen liittyvä käynti julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2020. THL Tilastoraportti 21/2022. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060342738

Helenius, J. & Kivimäki, H. 2023. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023 : Tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. THL Tilastoraportti 48/2023. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa  https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124224

Kela. Etäkuntoutus. Viitattu 14.5.2024. Saatavissa https://www.kela.fi/etakuntoutus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Opetushallitus. Viitattu 14.5.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Terveyskylä. 2019. Etäkuntoutus -opas kuntoutujalle. Viitattu 14.5.2024. Saatavissa  https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/oma-kuntoutuminen/et%C3%A4kuntoutus-opas-kuntoutujalle

Vuorenmaa, M., Mäki, P., Tuovinen, E. & Kauppala, T. 2022. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2022. Ylipainon yleisyydessä ei merkittävää muutosta – pituus – ja painotietoja saatavilla yhä kattavammin. THL Tilastoraportti 55/2023. Viitattu 23.5.2024. Saatavilla https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231002138128

Kirjoittajat

Rosa-Maria Ikäheimonen on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa

Johanna Petäistö on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa

Tuula Hämäläinen toimii lehtorina ja tutoropettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/lapset-voittaa-menestys-videopeli-593313/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 14.6.2024

Viittausohje

Ikäheimonen, R-M., Petäistö, J. & Hämäläinen, T. 2024. Seikkailu etäohjauksen maailmassa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/seikkailu-etaohjauksen-maailmassa/