Sairaanhoitajan ydinosaamisen valtakunnallinen koe osaamisen varmistajana

LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijat tekevät valtakunnallisen loppukokeen, jolla osaltaan varmistetaan, että heidän osaamisensa täyttää EU-direktiivien 2013/55/EU mukaiset sairaanhoitajatutkinnon minimivaatimukset. Kun opiskelija on suorittanut noin 180 opintopistettä, hänellä katsotaan olevan yleissairaanhoitajalle kuuluvaa osaamista ja hänen on mahdollista tehdä loppukoe.

Kirjoittajat: Titta Sainio & Anna Romakkaniemi

Koe osaamisen arvioinnissa

Koe, testi tai tentti, opiskelijan osaamisen arviointimenetelmällä voi olla monta nimeä. Koe voi esimerkiksi olla ulkomuisti-, koti-, pari- tai suullinen tentti. Se voi myös olla aineistotentti, jossa aineisto annetaan opiskelijalle tentin alussa tai materiaalitentti, jossa opiskelijalla voi olla aiemmin käytetty kurssimateriaali mukana tentissä.

Kokeeseen valmistautuminen on opiskelijalle oppimiskokemus, sillä silloin opiskelija kertaa oppimiaan asioita. Kokeen keskeinen tehtävä on arvioida, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut asetetut oppimistavoitteet (Hayati ym. 2020). Kokeen avulla voidaan mitata laatua, kykyä ja tietoja suhteessa vaadittuihin asioihin. Kyky suorittaa tiettyjä tehtäviä osoittaa taitoa ja sisällön hallintaa. Koe on myös yksi osaamisen arvioinnin muoto. (Adom ym. 2020.) Kokeen avulla on mahdollista havaita opiskelijan oppimisvaikeuksia, jolloin niihin voidaan puuttua ja auttaa opiskelijaa. Lisäksi koe toimii tärkeänä palautteen välineenä sekä opiskelijalle että opettajalle. (Hayati ym. 2020.) Koe voi olla standardoitu tai esimerkiksi opettajan tekemä (Adom ym. 2020).

Vuosina 2018–2020 toteutetussa Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (yleSHarviointi) hankkeessa laadittiin sairaanhoitajan tutkinnon valtakunnalliset osaamisvaatimukset ja niiden pohjalta valtakunnallinen loppukoe. Hankkeessa tavoitteena oli varmistaa muun muassa kansallisesti sairaanhoitajan tutkinnon perusosaamisen tasalaatuisuus ja mahdollistaa koulutuksen kansallinen ja kansainvälinen vertailu. Hankkeeseen osallistuivat kaikki 21 sairaanhoitajakoulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua. (Savonia 2024.) Tällä hetkellä valtakunnallista koetta käytetään 13 ammattikorkeakoulussa osana sairaanhoitajakoulutusta. LAB-ammattikorkeakoulussa kokeen suorittaminen kirjataan myös opiskelijan tutkintotodistukseen.

Sairaanhoitajan valtakunnallinen koe LAB ammattikorkeakoulussa

Sairaanhoitajan valtakunnallinen koe otettiin osaksi opintoja LAB-ammattikorkeakoulussa syksyllä 2020 opintonsa aloittaneilla hoitotyön opiskelijoilla. Kokeessa on sekä teoria- että lääkelaskuosio. Jotta koe on hyväksytysti läpi, pitää molemmista osioista saada hyväksytty suoritus. Koe tehdään tietokoneella kampuksella valvotusti. Teknologian käyttö on lisääntynyt korkeakoulujen opetuksissa ja oppimisessa (Gause ym. 2023) ja siten myös tietokoneella tehtävät kokeet ovat lisääntyneet. Tietokoneen avulla tehty koe mahdollistaa useiden erilaisten kysymystyyppien käyttämistä ja sen avulla voidaan myös mahdollistaa palautteen anto opiskelijalle, joka edistää opiskelijan oppimista (Thijssen ym. 2019). Sähköisessä kokeessa voidaan myös sekoittaa ja kategorisoida kysymyksiä sekä luoda videopohjaisia kysymyksiä. Toisaalta Zheng & Bender (2019) toteavat, että digitaalisessa muodossa oleva koe voi lisätä opiskelijan ahdistusta ja siten vaikuttaa heikentävästi hänen arvosanoihinsa.

Koetilanteet jäljittelevät työelämän paineisia tilanteita, joissa hoitajan täytyy tehdä nopeita, tarkkoja ja oikeita päätöksiä. Kokeen aikana opiskelija oppii hallitsemaan stressiä ja parantamaan kykyään toimia paineen alla. Soveltavat koekysymykset kehittävää opiskelijan kriittistä ajattelua, päätöksentekotaitoja ja ammatillista osaamista. Esimerkiksi erilaisten potilastapaus-casejen avulla opiskelija harjoittelee potilastilanteiden analysointia ja päätöksentekoa (Kaur Khaira ym. 2023).

Opiskelijalle palautteen saaminen kokeesta on tärkeää, jotta hän voi kehittää omaa osaamistaan (Thijssen ym. 2019). Tietokoneella tehtävässä kokeessa opiskelijat voivat saada oikea-aikaisen palautteen ja raportin suoriutumisestaan kokeessa (Zheng & Bender 2019). Onnistuminen kokeessa voi vahvistaa opiskelijan itseluottamusta ja rohkaista häntä kohtaamaan uusia haasteita. Itseluottamus on tärkeää opiskelijalle; se aktivoi kohti tavoitteita, antaa motivaatiota ja uskoa omaan osaamiseen ja tekemiseen ja lisää voimia ponnistella asioiden eteen. Itseluottamus vähentää emotionaalista stressiä ja voi vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi koetuloksiin. Myös päättäväisyys menestyä kokeessa voi lisätä onnistumista siinä. Epäonnistuminen kokeessa voi toimia oppimiskokemuksena, joka auttaa kehittämään parempia opiskelustrategioita. (Keller & Szakál 2021.)

Koe voi aiheuttaa opiskelijoissa erilaisia tunteita; tylsistymisestä toivoon ja helpotukseen tai pelkoon (Supriya ym. 2024). Koepelko ja jännittäminen kokeessa voivat heikentää opiskelijan keskittymistä kokeessa ja siten vaikuttaa arvosanaan ja itsetuntoon (Kaur Khaira ym. 2023; Supriya ym. 2024). Opiskelijan heikko itsetunto ja itseluottamus voivat olla yhteydessä kokeen aikana tuntuvaan pelkoon (Keller & Szakál 2021; Supriya ym. 2024). Naispuoliset opiskelijat kokevat enemmän koepelkoa kuin miespuoliset opiskelijat (Supriya ym. 2024). Koepelkoa voi aiheuttaa muun muassa riittämätön valmistautuminen kokeeseen tai jos opiskelija ei pidä valitusta koemenetelmästä. Toisaalta koepelko voi olla myös positiivinen asia, sillä se voi opettaa opiskelijalle tunteiden hallitsemista. Koepelkoa voi yrittää vähentää esimerkiksi musiikkiterapian tai rentoutumisharjoitusten avulla (Kaur Khaira ym. 2023.) Opettajan positiivinen kannustaminen ennen koetta voi myös lievittää opiskelijan koepelkoa (Keller & Szakál 2021).

Opiskelijoiden kokemuksia loppukokeesta ja kokeen kehittäminen

Vuosittain Lahden ja Lappeenrannan kampuksella valtakunnalliseen loppukokeeseen osallistuu noin 350 opiskelijaa. Opiskelijapalautteen avulla valtakunnallista loppukoetta kehitetään jatkuvasti koetta järjestävien korkeakoulujen kesken. Opiskelijoiden palaute auttaa kehittämään sekä itse koetta, että koejärjestelyitä. LABn opiskelijat kokevat, että koetta järjestetään riittävän usein, noin kerran kuukaudessa ja, että koejärjestelyt toimivat. Toisaalta koetilanteessa opiskelijoita häiritsee myöhässä kokeeseen saapuvat opiskelijat. Opiskelijoiden mielestä koe on monipuolinen, mutta jotkut kysymykset koetaan vaikeaselkoisiksi. Toiset mieltävät, että koe on sopivan pituinen, toiset taas, että se on liian pitkä ja, että kysymyksissä on liikaa luettavaa tai ne ovat tulkinnanvaraisia. Osa kysymyksistä liittyy aiheisiin, joita he eivät muista opiskelleensa ja siksi opiskeltavien aiheiden kertausta ja tenttimateriaalia toivottiin. Lääkelaskukysymyksiin opiskelijat toivovat lisää monipuolisuutta sekä mahdollisuutta kerrata laskuja ennen koetta.

Opiskelijapalautteen perusteella Lahden kampuksella kokeiltiin lääkelaskupajaa ennen koetta. Tässä pajassa opiskelijat saivat yksilöllistä ohjausta haastaviin lääkelaskuihin. Paja koettiin hyödylliseksi ja otettiin osaksi vakituista toimintaa. Silloin kun opiskelija ei läpäise koetta, on hänellä mahdollisuus käydä läpi omaa koettaan yhdessä opettajan kanssa. Tämä tukee opiskelijan oppimista ja valmistautumista tuleviin kokeisiin.

Yhteenvetona

Hyvin suunnitellut kokeet voivat arvioida opiskelijan osaamista kokonaisvaltaisesti, kattaen sekä teoreettisen tiedon että käytännön taidot. Tämä auttaa valmistautumaan työelämän vaatimuksiin. Valtakunnallisen kokeen avulla hoitotyön opiskelijat voivat arvioida omaa ammatillista kasvuaan ja tunnistaa hoitotyön alueita, joissa he tarvitsevat vielä lisää osaamista tai ymmärrystä. Opiskelija voi tarkastella koetta yhdessä opettajan kanssa kokeen jälkeen. Tämä voi opettaa opiskelijalle myös itsearviointia, joka on olennainen taito myös ammatillisessa kehittymisessä.

Lähteet

Adom, D,. Mensah, J A. & Dake, D A. 2020. Test, measurement, and evaluation: Understanding and use of the concepts in education. International Journal of Evaluation and Research in Education. Vol. 9, 1, 109-119. Viitattu 9.10.2024. Saatavissa http://doi.org/10.11591/ijere.v9i1.20457

Gause, G., Mokgaola, IO. & Rakhudu, MA. 2023. Technology usage for teaching and learning in nursing education: An integrative review. Curationis. 45(1). Viitattu 9.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.4102/curationis.v45i1.2261

Hayati, U., Ediyani, M., Maimun, Anwar K., Fauzi M B. & Suryati. 2020. Test technique as a tool for evaluation of learning outcomes. Budapest International Research and Critics Institutes -Journal. Vol. 3, 2, 1198-1199. Viitattu 8.10.24. Saatavissa https://doi.org/10.33258/birci.v3i2.961

Kaur Khaira, M., Raja Gobal, R.L., Mohamed Saini, S. & Md Isa, Z.. 2023. Interventional strategies to reduce test anxiety among nursing student: A systematic review. International Journal of Environmental Research and Public Health. 20(2):1233. Viitattu 8.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph20021233

Keller, T. & Szakál, P. 2021. Not just words! Effects of a light-touch randomized encouragement intervention on students’ exam grades, self-efficacy, motivation, and test anxiety. PLOS ONE. Viitattu 12.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0256960

Savonia. 2024. Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt. Viitattu 8.10.2024. Saatavissa https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2019/01/31/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/

Supriya, K., Bang, C., Ebie, J., Pagliarulo, C., Tucker, D., Villegas, K., Wright, C. & Brownell, S. 2024. Optional exam retake reduces anxiety but may exacerbate score disparities between students with different social identities. CBE- Life Sciences Education. 23(30), 1-17. Viitattu 8.10.2024. Saatavissa https://www.lifescied.org/doi/full/10.1187/cbe.21-11-0320

Thijssen, D.H.J., Hopman, M.T.E., Wijngaarden, M.T., Hoenderop, J.G.J., Bindels, R.J.M. & Eijsvogels, T.M.H. 2019. The impact of feedback during formative testing on study behaviour and performance of (bio)medical students: a randomised controlled study. BMC Medical Education. 19:97. Viitattu 13.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12909-019-1534-x

Zheng, M. & Bender, D. 2019. Evaluating outcomes of computer-based classroom-testing: Student acceptance and impact on learning and exam performance. Medical Teacher. Vol. 41, 1, 75-82. Viitattu 9.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/0142159X.2018.1441984

Kirjoittajat

Titta Sainio työskentelee hoitotyön lehtorina Hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallisen kokeen verkostossa

Anna Romakkaniemi työskentelee hoitotyön lehtorina Hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallisen kokeen verkostossa

Artikkelikuva: https://unsplash.com/photos/woman-biting-pencil-while-sitting-on-chair-in-front-of-computer-during-daytime–2vD8lIhdnw (Unsplash Licence)