LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kaupungin Seudullisen kehittämisen yksikkö ja Väestöliitto ovat kehittäneet TUTKA-hankkeessa turvataitokasvatusmallin, jonka avulla pyritään vahvistamaan alakoulujen tunne- ja turvataitokasvatusta ja erityisesti groomingilta suojautumista. Hankkeessa on koottu jo olemassa olevaa alakoulujen turvataitokasvatusmateriaalia ja tuotettu uutta groomingia ennaltaehkäisevää materiaalia.

Kirjoittajat: Jaana Mantela ja Tuija Rinkinen

Lasten riski joutua groomingin, seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kohteeksi on kasvanut

Lasten ja nuorten houkuttelu ja manipulointi seksuaalisiin tarkoituksiin, eli grooming, on kasvava ilmiö digitaalisen median käytön lisääntyessä (Vaaranen-Valkonen & Laitinen 2019). Groomingin seurauksena hyväksikäyttäjä voi onnistua johdattamaan lapsen seksuaaliseen kanssakäymiseen kanssaan (Nikolavska 2020). Keskusrikospoliisi tiedottikin keväällä 2020, että lasten riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kohteeksi erityisesti verkossa kasvoi koronakriisin myötä (Poliisi 2020). Myös Europolin raportin mukaan lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin liittyvien materiaalien latauksissa ja nettikeskusteluissa on ollut kasvua koronakriisin aikana (Europol 2020). Samaa viestiä on tullut Pelastakaa Lapset ry:ltä (2020). Heidän ylläpitämässään Nettivihje-palvelussa vihjemäärät lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivaltaa todistavasta kuva- ja videomateriaalista ovat nousseet huomattavasti.

Tunne- ja turvataitokasvatusta toteutetaan kouluissa ikä- ja kehitystasoisesti

Koulujen tunne- ja turvataitokasvatuksella vahvistetaan lapsen itsearvostusta, itseluottamusta, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä ohjataan muodostamaan hyviä kaverisuhteita. Turvataitokasvatuksen tarkoituksena on lisätä lasten taitoja suojella itseään uhkaavissa ja hämmentävissä kiusaamisen, alistamisen, väkivallan ja ahdistelun tilanteissa – myös verkossa. Lapsille opetetaan keinoja näiden tilanteiden tunnistamiseen sekä niissä toimimiseen. (Lajunen ym. 2015.) Sekä Maailman terveysjärjestön (WHO:n) Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa (2010) että Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus 2014) muodostavat viitekehyksen koulujen tunne- ja turvataitokasvatukselle, joka etenee ikä- ja kehitystasoisesti. Tunne- ja turvataitokasvatuksen toteuttamisen edellytyksenä kuitenkin on, että sopivaa opetusmateriaalia on saatavilla (Rinkinen ym. 2020).

Sähköinen julkaisu alakoulujen turvataitokasvatukseen

Tarve turvataitokasvatusmallin kehittämiselle nousi sekä opettajien toiveesta että yhteiskunnallisesta tilanteesta. TUTKA -hankkeen tavoitteena oli tuottaa materiaalipaketti, jonka avulla alakouluissa voitaisiin vahvistaa turvataitoja ja ennaltaehkäistä lasten kokemaa groomingia (TUTKA 2020). Opettajat olivat alusta asti mukana materiaalipaketin kehittämissä. Ensin koottiin jo olemassa oleva materiaalia, jota arvioitiin opettajille suunnatussa työpajassa. Samalla todettiin, mitä materiaaleista puuttui ja miten niitä tulisi kehittää opettajien tarpeita vastaaviksi. Ilmeni, että turvataitokasvatusmateriaalia on paljon ja se on hajallaan. Opettajat toivoivat, että heillä olisi käytössään muutama laadukas materiaali sekä selkeät tuntisuunnitelmat. Seuraavissa kahdessa opettajille suunnatuissa työpajoissa ideoitiin aihioita groomingia ennaltaehkäiseväksi materiaaliksi. (Mantela & Rinkinen 2020.) Näistä aihioista kehitettiin uutta opetukseen suunnattua materiaalia, jota opettajat testasivat Lahden alakouluissa. Opettajilta saadun palautteen perusteella materiaalit viimeisteltiin.

Hankkeen tuotoksena syntyi sähköinen julkaisu, johon on koottu turvataitokasvatusmateriaalia 1.-6. luokkalaisille luokka-asteittain. Materiaalin jaottelussa huomioitiin WHO:n suositukset ikätasoisesta seksuaalikasvatuksesta ja sen sisällöistä (Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa 2010) sekä erilaiset teoriat lasten portaittaisesta psykoseksuaalisesta kehityksestä (Riihonen ym. 2015, 50-54). Materiaalissa on jokaiselle luokalle harjoituksia, leikkejä ja tietovisoja, tarinoita ja videokokonaisuuksia keskustelukysymyksineen. Julkaisuun on koottu opettajien hyviksi kokemia sekä TUTKA -hankkeessa kehitettyjä materiaaleja. Sen käyttö on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi ja selkeäksi. Lisäksi on koottu ja kehitetty oma osuus kotiväeniltoihin, joka sisältää muun muassa videoita ja PowerPoint -alustuksia, kotitehtäviä ja keskustelukortteja (kuva 1).

Esimerkkinä hankkeessa tuotetuista materiaaleista piirroskuva aiheella "Turvallisesti netissä". Kuvassa kaksi aikuista seisoo suuren auki olevan kannettavan tietokoneen edessä ja vilkuttavat lapselle, joka on kävelemässä kohti tietokoneen näyttöä. Tietokoneen näytölle ja sen ympärille on piirretty mm. lapsia, yksisarvinen, sosiaalisen median logoja ja uhkaavan näköinen "mörkö".

Kuva 1. Hankkeessa kehitetty keskustelukortti kotiväeniltoihin (Kuva: TUTKA-hanke)

Materiaali on julkaistu vuoden 2020 lopussa Väestöliiton verkkosivuilla, ja se on sieltä valtakunnallisesti hyödynnettävissä maksuttomasti. Alakoulun julkaisun lisäksi sivustolta löytyvät materiaalipaketit yläkoulujen sekä toisen asteen turvataitokasvatukseen. Niihin on koottu jo olemassa olevia aineistoja (esimerkiksi harjoitukset, videot, tuntisuunnitelmat ja kotiväeniltamateriaalia).

TUTKA -hanke toteutettiin koko Päijät-Hämeen alueella ajalla 1.9.2019-31.12.2020. Hankkeen aikana on koulutettu sekä opettajia että oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöä groomingista ja sen aiheuttamista vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Koulutuksissa on annettu välineitä aiheen puheeksi ottamiseen sekä lasten ja nuorten kohtaamiseen. Hanketta rahoitti Opetushallitus.

Lähteet

Europol. 2020. Catching the virus cybercrime, disinformation and the COVID-19 pandemic. [Viitattu 14.12.2020]. Saatavissa: https://www.europol.europa.eu/publications-documents/catching-virus-cybercrime-disinformation-and-covid-19-pandemic

Lajunen, K., Ahl, N-M., Andell, M., Laakso, M-L. & Ylenius-Lehtonen, M. 2015. Tunne-ja turvataitoja lapsille – perusteita ja periaatteita. Teoksessa: Lajunen, K., Andell, M. & Ylenius-Lehtonen, M. (toim.) Tunne-ja turvataitoja lapsille. Tunne-ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 11–20.

Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimisto & BZgA. (2010). Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa. Suuntaviivat poliittisille päättäjille, opetus-ja terveydenhoitoalan viranomaisille ja asiantuntijoille. [Viitattu 14.12.2020]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80220/039844e2-c540-4e81-834e-6f11e0218246.pdf?sequence=1

Mantela, J. & Rinkinen, T. 2020. Tutkivaa kehittämistä groomingin ennaltaehkäisyssä. LAB Focus. [Viitattu 14.12.2020]. Saatavissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/tutkivaa-kehittamista-groomingin-ennaltaehkaisyssa/

Nikolavska, M. 2020. The Internet as a creator of a criminal mind and child vulnerabilities in the cyber grooming of children. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunta. [Viitattu 14.12.2020]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/67584/978-951-39-7963-8_vaitos07022020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. [Viitattu 14.12.2020]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Pelastakaa Lapset ry. 2020. Pelastakaa Lasten asiantuntijoilla huoli lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten mahdollisesta kasvusta poikkeusolojen aikana. [Viitattu 14.12.2020]. Saatavissa: https://www.pelastakaalapset.fi/uutiset/pelastakaa-lasten-asiantuntijoilla-huoli-lapsiin-kohdistuvien-seksuaalirikosten-mahdollisesta-kasvusta-poikkeusolojen-aikana/

Poliisi. 2020. Lasten riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi verkossa kasvaa koronakriisin aikana. [Viitattu 27.10.2020]. Saatavissa: https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/lasten_riski_joutua_seksuaalisen_hyvaksikayton_uhreiksi_verkossa_kasvaa_koronakriisin_aikana_89248

Riihonen, R, Laru, S. & Cacciatore, R. 2015. Ihmisen psykoseksuaalinen kehitys. Teoksessa: K. Bildjuschkin (toim.) Seksuaalikasvatuksen tueksi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 47-55. [Viitattu 14.12.2020]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129742/TY%c3%962016_35_web_korjattu.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Rinkinen, T., Mantela, J. & Arvila, A. 2020. Opettajat tarvitsevat tietoa ja tukea seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäisyyn. LAB Open. [Viitattu 14.12.2020]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/opettajat-tarvitsevat-tietoa-ja-tukea-seksuaalisen-vakivallan-ennaltaehkaisyyn/

TUTKA. 2020. Päijät-Hämeen turvallisuuskasvatus malli -hanke/turvataitokasvatusmalli. [Viitattu 18.1.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/tutka

Vaaranen-Valkonen, N. & Laitinen, H-L. 2019. Seksuaalinen häirintä, houkuttelu ja seksuaaliväkivalta digitaalisessa mediassa. Teoksessa: Korpilahti, U., Kettunen, H., Nuotio, E., Jokela, S., Nummi, V.M. & Lillsunde P. (toim.) Väkivallaton lapsuus. Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 339-362. [Viitattu 14.12.2020]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161899/STM_2019_27_J.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Kirjoittajat

Jaana Mantela työskentelee lehtorina LAB -ammattikorkeakoulussa sekä asiantuntijana TUTKA -hankkeessa.

Tuija Rinkinen toimii lehtorina LAB -ammattikorkeakoulussa sekä TUTKA -hankkeen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/opiskelijat-tietokone-nuori-poika-99506/ (Pixabay licence)

Julkaistu 18.1.2021

Viittausohje

Mantela, J. & Rinkinen, T. 2021. Sähköinen julkaisu tunne- ja turvataitokasvatuksen tueksi alakouluihin. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/sahkoinen-julkaisu-tunne-ja-turvataitokasvatuksen-tueksi-alakouluihin/