Seksuaalinen häirintä ja grooming digitaalisessa mediassa ovat kasvava ongelma Suomessa. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvataitokasvatukseen, jossa vahvistetaan kykyjä suojautua seksuaaliselta häirinnältä ja groomingilta. Opettajat ovat avainasemassa turvataitokasvatuksen järjestämisessä, sillä koulu tavoittaa parhaiten kaikki ikäluokat. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kaupungin seudullisen kehittämisen yksikkö sekä Väestöliitto toteuttavat yhteistyössä TUTKA -Päijät-Hämeen turvataitokasvatus malli -hanketta. Tavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista ja kehittää materiaaleja turvataitokasvatukseen. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Kirjoittajat: Tuija Rinkinen, Jaana Mantela ja Anu Arvila

Turvataitokasvatus suojaa seksuaaliselta väkivallalta ja groomingilta

Turvataitokasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen itsearvostusta ja itseluottamusta, edistää tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä ohjata lasta muodostamaan hyviä kaverisuhteita. Tarkoituksena on lisätä lapsen taitoja suojella itseään turvallisuutta uhkaavissa ja hämmentävissä kiusaamisen, alistamisen, väkivallan ja ahdistelun tilanteissa. Tärkeää on myös ohjata lasta kertomaan huolistaan aikuiselle. (Andell & Ylenius-Lehtonen 2018.) Vaikka lasten keinoja itsestä huolehtimiseen vahvistetaan, vastuu lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on aikuisilla. Lasten lähipiirissä olevien aikuisten tehtävänä on käydä keskustelua lasten suojaamisesta vahingoittavilta ja mieltä järkyttäviltä kokemuksilta. He sopivat yhdessä lasten kanssa elämän pelisäännöistä ja rajoista. Turvataitokasvatuksessa lisätään myös aikuisten valmiuksia. (Lajunen et al. 2015, 11.)

Monet lapsille perinteisesti opetetut turvataidot eivät suojele lasta internetissä. Esimerkiksi Grooming -ilmiö tulee sisällyttää turvataitokasvatukseen.  Verkossa tapahtuva grooming eli seksuaalinen nettihoukuttelu on kasvava ja moniulotteinen ilmiö. Sillä tarkoitetaan digitaalisen median välityksellä tapahtuvaa lapsen tai nuoren houkuttelua, jonka seurauksena hyväksikäyttäjä voi onnistua johdattamaan lapsen tai nuoren näennäisesti vapaaehtoiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen kanssaan. (Nikolavska 2020.)

Kuva 1. Grooming eli seksuaalinen houkuttelu tapahtuu digitaalisessa mediassa. Kuva: Pixabay (CC0).

Grooming-prosessissa hyväksikäyttäjä luo lapseen tai nuoreen luottamussuhteen, jonka avulla hyväksikäyttäjä pystyy houkuttelemaan lapsen tai nuoren seksuaalisiin tekoihin. Hyväksikäyttäjä rakentaa syntyneessä vuorovaikutussuhteessa mielikuvaa itsestään ihmisenä, johon lapsi tai nuori voi luottaa ja jolle voi uskoutua. Hyväksikäyttäjä saattaa lähestyä lasta tai nuorta antamalla myönteisiä viestejä esimerkiksi lapsen tai nuoren ulkonäöstä, kypsyydestä, rohkeudesta, itsenäisyydestä tai erityisyydestä. (Väestöliitto 2018.)

Opettajilla tiedontarvetta seksuaalisen väkivallan ilmiöistä

Syksyllä 2019 toteutettiin Webropol-kysely, jossa selvitettiin koko Päijät-Hämeen alueen alakoulujen opettajien tiedon ja materiaalien tarpeita turvataitokasvatuksessa. Kyselyyn vastasi 126 alakoulun opettajaa.

Päijät-Hämeen opettajat halusivat laajasti tietoa eri seksuaalisen häirinnän ja väkivallan teemoista. Eniten tietoa opettajilla oli lapsen ja nuoren ikätasoisesta seksuaalisesta kehityksestä, josta reilu puolet vastaajista ei tarvinnut lisää tietoa. Eniten tietoa tarvittiin hoitopolusta seksuaalisen väkivallan uhreille, seksuaalisen trauman vaikutuksista lapseen ja nuoreen sekä seksuaalista väkivaltaa kokeneen lapsen ja nuoren kohtaamisesta. Myös groomingista ja muista aiheista tiedon tarve oli suuri (kuvio 1).

Kuvio 1. Opettajien tiedontarve eri aihealueista (n=126). 2019. Kuva: Arvila & Rinkinen.

Konkreettiset materiaalit mahdollistavat turvataitokasvatuksen

Opettajilta tiedusteltiin kyselyssä, millaiset turvataitokasvatusmateriaalit he kokisivat tarpeellisina (kuvio 2).  Selkeästi tarpeellisimpana pidettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden vierailuja. Kuitenkin oman opettajan antama turvataitokasvatus olisi kaikkein tehokkainta. Esimerkiksi Kontulan ja Meriläisen (2007) tekemän tutkimuksen mukaan kouluissa, joissa käytettiin seksuaalikasvatuksessa ulkopuolista asiantuntijaa, olivat oppilaiden tiedot kesimääräistä huonommat.

 

Kuvio 2. Opettajien näkemyksiä turvataitokasvatusmateriaalien tärkeydestä (n=126). 2019. Kuva: Arvila & Rinkinen.

Opettajat toivoivat konkreettisia tuntimalleja ja materiaaleja, joiden avulla turvataitoja voisi käsitellä lasten kanssa.  Tarpeellisina materiaaleina pidettiin muun muassa tapauskertomuksia, draama- ja roolileikkejä, lautapelejä sekä erilaisia videoita.

Kyselyssä tiedusteltiin myös niitä tekijöitä, jotka mahdollistaisivat turvataitokasvatuksen toteuttamisen kouluissa. Opettajien näkemyksen mukaan turvataitokasvatuksen toteuttamista edistäisi se, että aihe integroitaisiin eri oppisisältöihin, opettajilla on riittävää osaamista aiheesta ja että työyhteisöstä saadaan tukea toteutukseen. Edellytyksenä on, että materiaalia on saatavilla, aihe olisi jonkun opettajan vastuulla ja että aiheesta keskustellaan opettajien keskuudessa koulun sisällä.

TUTKA-hanke vastaa opettajien tarpeisiin

TUTKA -hankkeessa järjestetään kevään 2020 aikana alakoulujen opetushenkilöstölle työpajoja, joissa kehitetään turvataitokasvatusmateriaaleja. Syksyllä opettajille eri koulutusasteilla (peruskoulu ja toinen aste) järjestetään menetelmäkoulutusta turvataitokasvatukseen. Vuoden 2020 lopussa julkaistaan digitaalinen materiaalipankki erilaisista turvataitokasvatusmenetelmistä.

Lähteet

Andell, M & Ylenius-Lehtonen, M. 2018. Tunne- ja turvataitoja lapselle. Koulutus Porissa 15.10.2018.

Lajunen, K., Ahl, N-M., Andell, M., Laakso, M-L. & Ylenius-Lehtonen, M. 2015. Tunne-ja turvataitoja lapsille – perusteita ja periaatteita. Teoksessa Lajunen, K., Andell, M. & Ylenius-Lehtonen, M. (toim.) Tunne-ja turvataitoja lapsille. Tunne-ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. [Helsinki] : Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 11–20.

Kontula O. & Meriläinen H. 2007. Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvulla. Väestöntutkimuslaitos – Katsauksia E 26/2007.

Nikolavska, M. 2020. The Internet as a creator of a criminal mind and child vulnerabilities in the cyber grooming of children. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta. Jyväskylä. [19.3.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7963-8

Väestöliitto. 2018. Mitä on grooming? [Viitattu 28.2.2020]. Saatavissa: https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mita-on-grooming/

Kirjoittajat

Tuija Rinkinen toimii lehtorina LAB -ammattikorkeakoulussa sekä TUTKA -hankkeen projektipäällikkönä.

Jaana Mantela työskentelee lehtorina LAB -ammattikorkeakoulussa sekä asiantuntijana TUTKA -hankkeessa.

Anu Arvila työskenteli Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana TUTKA-hankkeessa 31.12.2019 saakka.

Kuva 1: https://pixabay.com/photos/social-media-social-network-3762538/ (CC0)

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/tytt%C3%B6-ottaa-kuvan-puhelin-kamera-3898439/ (CC0)

Julkaistu 20.3.2020

Viittausohje

Rinkinen, T., Mantela, J. & Arvila, A. 2020. Opettajat tarvitsevat tietoa ja tukea seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäisyyn. LAB Open. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/opettajat-tarvitsevat-tietoa-ja-tukea-seksuaalisen-vakivallan-ennaltaehkaisyyn/