Kun arki painaa päälle, tarvitaan rohkeutta pysähtyä - miten tukea työkykyä jo ennen kuin vaaka heilahtaa

Työhyvinvoinnin edistäminen ja kuormitustekijöiden tunnistaminen ovat keskeinen osa nykypäivän esihenkilötyötä. Yhtä tärkeää on huomata myös voimavarat niin yksilö-, tiimi- kuin organisaatiotasollakin. Esihenkilöllä on tässä kuitenkin vaativa tehtävä: kiireinen arki vetää moneen suuntaan, ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä voi olla hankala tunnistaa tai sanoittaa. Miten ottaa puheeksi joskus arkaluonteisetkin asiat ja mistä löytyy konkreettista tukea vastaamaan näihin haasteisiin?

Kirjoittajat: Henna Haverinen & Dr. Jukka Sirkiä

Työturvallisuuskeskuksen kehittämä kuormitusvaaka on maksuton sovellus, jota voi käyttää itsearviointiin tai yhdessä työnantajan edustajan kanssa. Digitaalisen työkalun tarkoitus on auttaa löytämään henkilön voimavarojen ja kuormituksen välistä tasapainoa työelämässä sekä auttaa suuntaamaan toimenpiteitä oikeisiin kohteisiin. (Työturvallisuuskeskus.) Saako tällaisesta digitaalisesta työkalusta aidosti apua esihenkilötyöhön ja tuoko se konkreettista apua arkeen ja työhyvinvoinnin johtamiseen?

Pienet teot, suuret vaikutukset

Työhyvinvoinnin ytimessä on psykologinen turvallisuus, tunne siitä, että työyhteisössä uskaltaa tuoda esiin epävarmuutta, virheitä tai liiallista kuormitusta ilman pelkoa kielteisistä seurauksista tai leimaantumisesta. Työpaikan psykologinen turvallisuus auttaa vähentämään työstressiä (Laitinen ym. 2023). Lisäksi psykologinen turvallisuuden tunne on tärkeä organisaation tehokkuuden kannalta (Plouffe ym. 2023). Esihenkilö on tämän turvallisuuden rakentaja. Kun työyhteisössä otetaan käyttöön Kuormitusvaaka-työkalu, viestitään samalla, että kuormituksesta puhuminen on sallittua ja toivottua. Työkalu itsessään on vain digitaalinen työkalu, mutta se muuttuu merkitykselliseksi, kun se yhdistyy aitoon kohtaamiseen. Se antaa esihenkilölle luontaisen tilanteen kysyä vaikeitakin kysymyksiä, mutta vastuu kuuntelemisesta ja tilanteen tulkinnasta säilyy ihmisellä. Samalla myös työntekijä saa itse valita, kuinka paljon kertoo ja mitä tilanteeseen tuo. Kuunnelluksi tuleminen, aito kohtaaminen ja asioiden huomaaminen hyvissä ajoin antavat paljon niin työntekijälle kuin esihenkilöllekin.

Nykypäivän organisaatioissa resurssit voivat olla niukat ja kynnys uusien prosessien käyttöönottoon on usein korkea. Kuormitusvaaka kuitenkin osoittaa, että vaikuttava työkykyjohtaminen ei välttämättä vaadi massiivisia rahallisia investointeja tai monimutkaisia ohjelmistohankintoja. Ilmainen ja helppokäyttöinen työkalu on otettavissa käyttöön matalalla kynnyksellä ja joustavasti erikokoisissa työyhteisöissä. Työkalun käytettävyyttä lisää, jos se taipuu organisaation omiin tarpeisiin. Suurin investointi on työkalun käyttöön käytetty yhteinen aika.

Dialogi on ennakoinnin tärkein työkalu

Artikkelin pohjana on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin yhteistyössä asiantuntijaorganisaation kanssa. Tutkimuksessa haastateltiin esihenkilöitä, jotka olivat testanneet Kuormitusvaaka-työkalua käytännön työntekijähaastatteluissa. nostivat Kuormitusvaaka-työkalun merkittävimmäksi vahvuudeksi sen kyvyn synnyttää aitoa vuorovaikutusta ja dialogia. Toisin kuin anonyymit mittarit, työkalu ohjaa esihenkilön ja työntekijän saman pöydän ääreen purkamaan tilannetta syvällisemmin tässä ja nyt. Tämä on tärkeää, sillä työkyky on aina yksilöllinen kokemus: se, mikä yhdelle on hallittavaa kiirettä, voi toiselle näyttäytyä lamaannuttavana kuormituksena. Työkalu toimii ikään kuin keskustelun karttana, joka auttaa jäsentämään epämääräistäkin stressin tunnetta ja luo arkeen kaivatun pysähtymisen paikan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa oivallusta siitä, että työn kuormitus ei liitykään vain työmäärään, vaan esimerkiksi epäselviin rooleihin, riittämättömäksi koettuun tukeen tai palautumisen puutteeseen. Erityisen arvokkaaksi koettiin se, että dialogin kautta esille nousi asioita, jotka olisivat saattaneet jäädä arjen kiireen alle peittoon. Kun asiat sanoitetaan ja tehdään näkyväksi, niihin on mahdollista hakea konkreettisia ratkaisuja heti, eikä vasta siiten, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet.

On kuitenkin muistettava, että työkalu ei itsessään ratkaise haasteita, vaan se on väline jaetun vastuun kantamiseen. Se muistuttaa, että vastuu työhyvinvoinnista on molemmilla osapuolilla. Työntekijällä on vastuu tuoda esiin omat kokemuksensa rehellisesti ja esihenkilöllä on vastuu kuunnella, reagoida ja tukea. Tämä yhteinen tilannekuva luo pohjan kestävälle työkyvylle, jossa ennakointi on osa normaalia johtamiskulttuuria, ei vain erillinen kriisitoimenpide.

Esihenkilö ei ole (pelkästään) supersankari – työkalu antaa luvan olla inhimillinen

Usein esihenkilötyöhön kohdistuu odotus siitä, että esihenkilön tulisi tietää kaikki ja ratkaista jokainen alaisen kohtaama haaste välittömästi. Tämä paine voi paradoksaalisesti nostaa kynnystä ottaa kuormitus puheeksi, entä jos en osaakaan auttaa? Tässä kohdassa työkalun merkitys korostuu kenties kaikkein inhimillisimmällä tavalla. Se siirtää huomion pois esihenkilön suorittamisesta ja asettaa keskiöön jaetun havainnoinnin. Työterveyslaitos summaakin, että hyvä johtaminen on ennen kaikkea tietoinen valinta ja sarja arkisia tekoja, jossa täydellisyyden sijaan tavoitellaan aitoa kohtaamista. Kun työyhteisön tuki toimii, edistää se työntekijöiden hyvinvointia ja samalla helpottaa myös esihenkilön omaa työtä. (Työterveyslaitos.)

On hyvä muistaa, ettei vaaka heilahtele vain huolien puolelle. Työkalun vahvuus on se, että se ohjaa meidät pysähtymään myös voimavarojen äärelle. Arjessa myös ne asiat, jotka antavat virtaa ja kantavat työssä, jäävät helposti itsestäänselvyyksiksi. Kun voimavarat tunnistetaan, niitä voidaan tietoisesti ylläpitää ja vahvistaa. Voimavarojen löytyminen voi auttaa kantamaan raskaampien jaksojen yli. Työkalu antaakin esihenkilölle luvan olla kysyjä ja kuuntelija, ei pelkkä ratkaisija. Kun kuormitustekijät ja voimavarat tunnistetaan yhdessä, ne muuttuvat möröistä tai itsestäänselvyyksistä käsiteltäviksi asioiksi. Tämä keventää myös esihenkilön omaa taakkaa. Kun uskallamme kohdata työn arjen rosoisuuden ja samalla iloita siitä, mikä toimii, luomme kestävämpää johtamiskulttuuria. Lopulta kyse on rohkeudesta ja halusta olla ihminen ihmiselle. Ja siinä tehtävässä parhaatkin tuntosarvet tarvitsevat joskus tuekseen selkeän rakenteen.

Työkyvyn tukeminen ei ole yksittäinen suoritus tai lomakkeen täyttö, vaan se on jatkuvaa, arvostavaa vuorovaikutusta ja arjen pieniä havaintoja. Kuormitusvaaka tarjoaa tälle vuorovaikutukselle rungon, mutta varsinainen kehitys tapahtuu siinä hetkessä, kun esihenkilö ja työntekijä pysähtyvät aidosti toistensa äärelle. Kun uskallamme tehdä näkyväksi niin kuormitustekijät kuin kantavat voimavaratkin, luomme samalla kestävämpää työyhteisöä. Ennakoiva ote työkykyyn on investointi, joka maksaa itsensä takaisin paitsi euroina, myös inhimillisyytenä, jaksamisena, työn ilona ja luottamuksena. Lopulta parhaat tulokset saavutetaan yhdessä, kysymällä, kuuntelemalla ja välittämällä.

Lähteet

Haverinen, H. 2026. Digitaalisen työkalun rooli työhyvinvoinnin ja työkuormituksen johtamisessa – Tapaustutkimus Kuormitusvaa´asta. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu, Moderni johtaminen. Lahti. Viitattu 5.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049252

Laitinen, A., Selander, K., Toivanen, M., Yli-Kaitala, K., Nevanperä, N. & Korkiakangas, E. 2023. Työyhteisön psykologinen turvallisuus tukee työstä palautumista ja vähentää työn kuormitustekijöiden haitallista vaikutusta sosiaali- ja terveysalalla. Tutkiva hoitotyö. Vol. 21 (2), 3–10. Viitattu 12.4.2026. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/xmedia/tuh/tuh00222.pdf

Plouffe, R., Ein, N., Liu, J., St.Cyr, K., Baker, C., Nazarov, A. & Richardson, J. 2023. Feeling safe at work: Development and validation of the Psychological Safety Inventory. International Journal of Selection and Assessment. Viitattu 12.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111%2Fijsa.12434

Työterveyslaitos. Hyvä johtaminen on tietoinen valinta. Viitattu 12.4.2026. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/hyva-johtaminen-on-tietoinen-valinta

Työturvallisuuskeskus. Kuormitusvaaka. Viitattu 5.4.2026. Saatavissa https://kuormitusvaaka.ttk.fi/

Kirjoittajat

Henna Haverinen on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa Modernin johtamisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Jukka Sirkiä, KTT, DI, omaa vankan kokemuksen IT-palveluyritysten asiakaslähtöisestä liiketoiminnan johtamisesta ja toimii nykyisin LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä lehtorina sekä hankeasiantuntijana.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/36765611/ (Pexels Licence)