Ravinteiden kierrätystä voidaan edistää monilla tavoilla

Ravinteiden kierrätykseen ja bioperäisiin lannoitevalmisteisiin keskittyvä SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit -konferenssi järjestettiin 16.–17.1.2024 Brysselissä ja online-tapahtumana. Tilaisuuden aikana kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja liittyen mm. poliittisiin linjauksiin, lannoitemarkkinoihin, lainsäädännön uudistuksiin ja käytännön sovelluksiin maataloudessa.

Kirjoittajat: Mari Eronen ja Suvi Ylönen

Euroopan lannoitepolitiikka ja –markkinat murroksessa

Vuonna 2022 koettiin geopoliittisen tilanteen vuoksi poikkeuksellisia haasteita lannoitevalmisteiden saatavuudessa ja hintojen nousussa, mutta nyt tilanne EU:n alueella on palautunut lähes normaaliksi. Venäjän rooli lannoitteiden tuonnissa on edelleen merkittävä. (Santini 2024.) EU pyrkii omavaraisuuteen lannoitteiden suhteen, ja parhaillaan käynnissä olevilla toimilla edistetään siirtymää mineraalilannoitteista bioperäisiin vaihtoehtoihin sekä maaperän kunnosta huolehtimista. Ohjauskeinoina ovat mm. maatilojen investointituet ja kehitteillä oleva maaperädirektiivi (Rosenow, 2024). Keskustelua herätti myös se, tarvitaanko korkeammat tuontiverot alueille, joilla maaperän käyttö ei ole kestävällä tasolla.

Eri sivuvirtojen sisältämien ravinteiden kierrätykseen liittyy vielä haasteita, kuten kustannustehokkuus. Kannattavuuslaskelmissa käytetään usein vertailukohteena synteettisten lannoitevalmisteiden markkinahintoja. Alberto Persona (2024) avasi esityksessään tarkemmin kustannusrakennetta, johon vaikuttavat mm. kuljetuskustannukset, sähkön hinta, tullimaksut ja tuotteen tarvittava levitysmäärä. Kierrätyslannoitteiden sisältämällä hiilellä ei tällä hetkellä ole markkina-arvoa, mutta tulevaisuudessa sillä voi olla merkittävä rooli vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden yleistymisen myötä.

Lantaa on perinteisesti hyödynnetty viljelyssä, mutta eläin- ja kasvituotannon eriytymisen takia ongelmaksi muodostuu usein pitkä kuljetusmatka syntypaikalta käyttöpaikalle, mikä rajoittaa erityisesti lietelannan käyttöä. Lanta voidaan erottaa kuivaan ja nestemäiseen jakeeseen, jolloin fosforipitoisen kuivajakeen kuljettaminen on kustannustehokkaampaa, kun taas typen erotukseen nestemäisestä jakeesta on käytettävissä erilaisia teknisiä ratkaisuja (Dejonckheere 2024).

Kun biomassat hyödynnetään biokaasun tuotannossa, mädätysjäännöksen kierrätys lannoitteena edistää sekä ravinteiden kierrätystä ja hiilen sitoutumista maaperään, ja sillä voi olla merkittävä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Samalla tuotetaan uusiutuvaa energiaa ja etuna on myös ravinteiden parempi hyödynnettävyys kasveille. Yleisin loppukäyttö (73 %) tällä hetkellä on mädätteen levitys suoraan pelloille, mutta siitä voidaan jalostaa myös erilaisia tuotteita (Sever 2024.)

Tutkimusnäyttöä tarvitaan

Kierrätyslannoitteiden ja –maanparannusaineiden käytön yleistyminen edellyttää, että niiden käytännön hyödyistä viljelyssä on tutkimusnäyttöä. Luonnonvarakeskuksen eri maissa toteuttamat viljelykokeet osoittivat, että orgaaniset typpi- ja fosforilannoitteet toimivat yhtä hyvin tai paremmin verrattuna synteettisiin tuotteisiin (Ylivainio 2024). Lannoitevalmistaja Yaran edustaja Sergio Godoy Casas (2024) kertoi, että satomääriä on todistettavasti saatu kasvatettua myös yhdistämällä mineraali- ja kierrätyslannoitteita. Mittarina toimii myös sadon laatu, ei pelkästään määrä. Tehokas lannoittaminen edellyttää tapauskohtaista arviointia. Orgaanisen hiilen lisääminen maaperään parantaa vedenpidätyskykyä, ja sillä voi olla positiivisia vaikutuksia myös sadontuottoon, riippuen mm. viljelykasveista, maaperän laadusta ja paikallisesta ilmastosta (Hijbeek 2024).

Bioperäisten lannoitteiden todelliset ympäristöhyödyt voidaan saavuttaa vain, jos otetaan huomioon kasvin hyödyntämät nettoravinteet. Verrattuna muihin lannoitetyyppeihin, bioperäiset lannoitteet vähentävät merkittävästi ravinteiden huuhtoutumista maaperästä, jolloin voidaan vähentää ympäristöön kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia (Fock 2024).

Kierrätyslannoitteiden käytön ja markkinoinnin edistämistä varten säädetty EU:n lannoitevalmisteasetus (2019/1009) on ollut nyt voimassa puolitoista vuotta. Vielä keskeneräisen asetuksen määritelmät ovat osin puutteellisia ja niissä on tulkinnanvaraisuutta. Esim. lannoitevalmisteiden ainesosat voivat olla myös kasvinsuojeluaineita, jolloin tuotteen rekisteröinti voi olla epäselvää (de Brujine 2024). Valmistajien on vaikea pysyä perässä tiheään tulevista päivityksistä (Tettelaar 2024). Uuden asetuksen mukaista CE-sertifiointiprosessia ovat hidastaneet mm. puutteelliset dokumentit ja vaikeudet saada tietoja raaka-aineiden tuottajilta (Lorincz 2024). Olennaista on myös se, että EU-asetus ei korvaa kansallista lainsäädäntöä, vaan ne toimivat rinnakkain. Osa EU-maista on uudistanut lainsäädäntöään yhdenmukaiseksi EU-asetuksen kanssa. Haasteita ovat aiheuttaneet erot eri maiden testausmenetelmissä, puutteelliset standardit ja viranomaisten välinen heikko tiedonkulku.

Sallittujen ainesosien osalta mm. eläinperäisiä sivutuotteita koskevan kategorian määrittely on edelleen kesken, ja siihen liittyvien tutkimustulosten odotetaan valmistuvan kevääseen 2025 mennessä. Tutkimustyön kautta pyritään osoittamaan lannoitteiden tehokkuus ja turvallisuus, jotta niitä voidaan markkinoida CE-merkittyinä tuotteina. Keskustelua herätti esim. kalakasvattamoilta kerättävä ravinnepitoinen liete, joka ei kuulu mihinkään ainesosaluokkaan ja tulee siten jäämään asetuksen ulkopuolelle. Kalaperäisten prosessointijätteiden voidaan katsoa kuuluvan eläinperäisiin sivutuotteisiin, jolloin sitä voidaan käyttää lannoitteiden valmistuksessa. (Riechelman 2024.)

Tulevaisuuden näkymät

Vaikka eri sivuvirtojen sisältämät ravinteet kierrätettäisiin 100-prosenttisesti, maataloudessa tullaan edelleen tarvitsemaan mineraalilannoitteita, joiden tuotannosta aiheutuvia päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään esim. uusiutuvan energian ratkaisuilla. (Hoxha 2024). Enemmän tulisi painottaa myös typensitojakasvien käyttöä viljelykierrossa. Suunnitelmallisella viljelijöiden yhteistyöllä ja vuoroviljelyllä tuetaan luontaista ravinteiden kiertoa. Hyönteisperäisten raaka-aineiden käyttö tulee todennäköisesti yleistymään, mikä voidaan nähdä kestävänä ratkaisuna.

Viljelijöillä on tutkitusti kiinnostusta kierrätyslannoitteisin, riippuen kuitenkin käytetyistä raaka-aineista, joista mm. puhdistamoliete jakaa vahvasti mielipiteitä (Špicnagel 2024). Pyrolyysikäsittelyn on osoitettu poistavan tehokkaasti haitta-aineita, ja lietteestä tuotetun biohiilen sisällyttäminen EU:n lannoitevalmisteasetukseen on parhaillaan komission harkinnassa. Lietteiden hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan myös 5R REFINERY-hankkeessa, jossa LAB-ammattikorkeakoulu on mukana.

SOFIE3 kongressista jäi päällimmäisenä mieleen tahtotila saada kierrätyslannoitteet varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi mineraalilannoitteiden kanssa. Eri sidosryhmien ja kumppaneiden toistensa löytäminen seuraavien vuosien aikana tulee määrittelemään merkittävästi ravinteiden kierrätyksen tulevaisuuden näkymiä.

Lähteet

De Bruijne, R. Knoell. 2024. Experiences with the FPR. SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit. Bryssels. 17.1.2024.

Dejonckheere, D. Copa-Cogeca. 2024. Obstacles to the circular economy of organic matter used as fertiliser in agriculture. SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit. Bryssels. 16.1.2024.

Euroopan komissio. 2019. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1009, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta.

Fock, L. Eurofema. 2024. Real Environmental benefits ? LCA’s , Nutrient Release and nutrient use efficiency. SOFIE3. Bryssels. 17.1.2024.

Godoy, S., Saju, A., Eukirchen, D., Rangel, A. Yara International ASA. 2024. Combining organic and mineral fertilization: knowledge, benefits, challenges, perspectives. SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit. Bryssels. 16.1.2024.

Hijbeek, R. Wageningen University & Research. 2024. Does the evidence show that organic carbon input to soils result in increased crop yields? SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit. Bryssels. 16.1.2024.

Hoxha, A. Fertilizers Europe. 2024. Journey towards sustainable agriculture. SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit. Bryssels. 16.1.2024.

Lorincz, D. CerTrust Ltd. 2024. The main challenges of module D1. SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit. Bryssels. 17.1.2024.

Riechelman, B. NMI. 2024. Bringing new materials and processes under the FPR. SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit. Bryssels. 17.1.2024.

Rosenow, K. European Commission.2024. The Mission ‘A Soil Deal for Europe’: testing solutions for healthy soils and sustainable soil management. SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit. Bryssels. 17.1.2024.

Santini, F. European Commission, DG AGRI. 2024. Political and market context for fertilisers. SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit. Bryssels. 16.1.2024.

Sever, L. European Biogas Association, EBA. 2024. Recycling nutrients and regenerating soil with digestate. SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit. Bryssels. 17.1.2024.

Špicnagel, A-M. Fertimanure/IPS Konzalting. 2024. Development of business plans and business models for more sustainable manure management. SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit. Bryssels. 17.1.2024.

Tettelaar, G. EFCI Register. 2024. 1.5 years of FPR, where do we stand? SOFIE3 – Organic Fertilisers Europe 3rd Summit. Bryssels. 17.1.2024.

Kirjoittajat

Mari Eronen, joka toimii LAB-ammattikorkeakoulussa tutkijana bioperäisten materiaalikiertojen parissa, ja Suvi Ylönen, joka opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa, tuleva energia- ja ympäristötekniikan insinööri.

Artikkelikuva: Spiske, M. 2018.

Julkaistu 4.3.2024