Poistokirjojen uusi elämä

Kirjojen tuottajavastuuta koskeva muutos jätelakiin on lähetetty lausunnolle keväällä 2024, kun jätelaki avataan ensimmäistä kertaa tällä hallituskaudella. Kirjojen kierrättämisen vaihtoehdot ovat vähissä, sillä käytännössä kirjat määritellään sekajätteeksi eikä kirjoille ole olemassa omaa keräysjärjestelmää. Poistokirjoille ei tällä hetkellä ole tiedossa muita merkittäviä helppoja ratkaisuja jatkokäyttöön, kuin poltto ja sivujen käyttö selluvillan raaka-aineena. Uusia vaihtoisia käyttökohteita poistokirjoista saadulle kierrätysmateriaaleille tulee kehittää. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla mm. puutuoteteollisuuden kaluste- ja rakennuslevyt. Kirjamateriaalin kierrätyksen kautta voisi olla mahdollista rakentaa kiertotalouden arvoketju, jossa toisen roska on toisen aarre.

Kirjoittaja: Gatja Tiusanen

Vuonna 2023 Suomessa painettuja kirjoja myytiin n.11 miljoonaa kirjaa (Suomen Kustannusyhdistys 2024) ja samana vuonna Suomen suurin kirjojen välittäjä Kirjavälitys tuhosi n. 1,5milj. ylijäämäkirjaa (Kirjavälitys 2024).

Ympäristöministeriö lähetti keväällä 2024 lausunnolle jätelain muuttamista koskevan esityksen, jossa vastuu käytöstä poistettujen kirjojen jätehuollosta siirtyy kirjojen tuottajille, osaksi paperin tuottajavastuuta. Käytännössä vastuu siirtyy painettujen kirjojen maahantuojille ja painopaperin tuottajille. Kustannusala kannattaa kirjojen jätehuollon tuottajavastuuta. Kirjojen jätehuollon siirtäminen tuottajien vastuulle tavoittelee lisääntyvää kirjapaperin erilliskeräystä ja kierrätystä polton sijaan. Myös jatkossa kirjojen ensisijainen reitti on uudelleenkäyttö. Kirja toimii hiilinieluna vain niin kauan kuin materiaalia ei polteta, ja palauttamalla kirjoista aiempaa huomattavasti suurempi osa kiertoon säästetään merkittävästi ympäristöä. (Ympäristöministeriö 2024.)

Kiertotalouden kannalta kirjan sisäsivut ovat helpompi haaste ja niiden kierrätykselle on jo olemassa ratkaisuja, kuten selluvillan valmistus. Kirjojen kansien kierrätys on edelleen globaalisti suuri haaste. Suuri syy tähän on kansien sisältämien erilaisten materiaalien suuri määrä ja koostumusten heterogeenisuus. Riippuen kirjan kansien valmistusajankohdasta, iästä, kirjan käyttötarkoituksesta sekä sisällöstä, ne voivat sisältää mm. harmaapahvia, nahkaa, tekstiilejä, eri muovilaatuja sekä erilaisia liimoja. Niinpä suurin osa poistokirjoitusta päätyy energiaksi tai kaatopaikoille.

Kirjankansijätteen käyttö uusissa tuotteissa

LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin vuoden 2024 alussa pilottihanke, jossa poistettavien kirjojen kansille haetaan uusia käyttökohteita, joissa kansijäte voisi toimia uusioraaka-aineena. Useimmissa tapauksissa, kun kierrätettyä materiaalia valmistellaan uusioraaka-aineeksi toiseen tuotteeseen, merkittäviä kustannuksia aiheuttavat kierrätettävän materiaalin puhdistus ja esikäsittelyt. Kirjankansijätteen hyödyntämisessä pyritään pääsemään mahdollisimman vähäisellä esikäsittelyllä, jotta itse lopullisen tuotteen valmistuskustannukset pysyisivät järkevällä tasolla. Hankkeessa valmistetaan erilaisia levymäisiä demotuotteita lajitellusta ja murskatusta kirjankansijätteestä ilman muita esikäsittelyvaiheita. Testattavat kansimateriaalit ovat pahvi, muovi ja kangas.

Demotuotteiden valmistamisessa tavoitteena on kehittää levytuote, joka olisi teollisesti valmistettavissa teollisuuden käyttämällä valmistustekniikalla. Siksi hankkeessa haetaan myös valmistusparametreja, jotka mahdollisimman hyvin vastaisivat vastaavien levytuotteiden tuotantoprosessia. Valmistetuille demotuotteille suoritetaan myös tarvittavat tuotetestaukset, jotta voidaan selvittää niiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin ja eri käyttökohteisiin. Yhtenä sovelluskohteena on rakennus- ja huonekaluteollisuus.

Puutuoteteollisuuden toimialaraportin mukaan puurakentamisen osuuden odotetaan kasvavan erityisesti julkisessa rakentamisessa (Kiiskinen 2021). Rakennusteollisuuden ilmastotiekarttatyössä on todettu, että rakentamisen ja rakennetun ympäristön osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolmannes. Suurin osa rakennusteollisuuden päästösäästöstä syntyy korjausrakentamisesta, joka leikkaa rakennusten energiankulutusta ja muuttaa lämmitystapoja. Lisäksi infrarakentamisessa oleellista päästövähennyspotentiaalia löytyy mm. kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöstä. (Kiiskinen 2021.) Vaihtoehtoisista kierrätysraaka-aineista esimerkiksi poistokirjoista saatava massa voisi olla hyvinkin yksi ekologinen vaihtoehto, joka on hyvä tutkia ja selvittää, soveltuisiko se mm. rakennus- ja kalustelevyihin valmistusmateriaaliksi tai osaksi sitä.

Yleisesti on havaittavissa, että kuluttajat arvottavat valinnoissaan enenevissä määrin kierrätysmateriaaleja ja ympäristöystävällistä valmistusprosessia. Kuluttajien arvot ja ostokäyttäytyminen luonnollisesti vaikuttavat myös ammattilaisten valintoihin valitessaan tuotteita ja materiaaleja kohteisiinsa ja näin ollen myös valmistajan valintoihin käytettävän raaka-aineen ja valmistusprosessin suhteen. Lisäksi inflaatio on nostanut raaka-ainekustannuksia yleisesti, mikä osaltaan edesauttaa ja kannustaa myös puutuotealan yrityksiä huomioimaan eri raaka-ainevaihtoehtoja ja uusia vaihtoehtoja.

Puutuotetoimialaraportissa tehdyn PESTEL- analyysin mukaan hiilineutraali rakentaminen sekä niukkenevat luonnonvarat ohjaavat rakentamista kohti ekologisia ratkaisuja. Myös poliittinen tahtotila tähtää siihen, että puurakentamisen osuus kasvaisi tulevaisuudessa. (Kiiskinen 2021.)

Demotuotteiden valmistus

Demotuotteiden valmistus on edennyt hyvin. Kokeita on tehty sekä lajitelluista materiaaleista (pahvi, muovi ja kangas) että edellä mainittujen materiaalien sekoituksesta. Muuttujia on monia ja hankkeen edetessä tavoitteena on löytää paras eri muuttujien kombinaatio- paras mahdollinen levytuote, joka testeissä olevilla materiaaleilla on mahdollista toteuttaa.

Tähän mennessä on testauksia tehty kaikilla kirjankansimateriaaleilla, kahdella eri murskekoolla ja seitsemällä eri sideaineella. Murskauksessa mitkään kansimateriaaleista eivät ole tuottaneet hankaluuksia, vaikka alussa oltiinkin hieman skeptisiä, miten muoviset kirjankannet silppuuntuvat ja käyttäytyvät murskaimessa. Myöskään tähän mennessä tehdyissä liimauskokeissa ja puristuskokeissa ei ole ollut hankaluuksia, vaan valmistetut demotuotteet ovat onnistuneet hyvin. Osa testatuista sideaineista eivät ole olleet kirjankansimateriaalille soveltuvia ja ne on jätetty lopputestauksista pois ja keskitytään potentiaalisiin vaihtoehtoihin. Testaukset jatkuvat eri rakenteilla ja eri murskekoolla, sekä tavoitteena on myös testata erilaisia komposiittivaihtoehtoja niin, että kirjankansimursketta yhdistetään muihin kierrätysmateriaaleihin.

Kuvassa 1. on esimerkkinä valmistettuja demotuotteita. Valmistuksessa on käytetty pahvikansien mursketta ja teollisuudessa käyttämättä jäänyttä sideainetta. Puristus on suoritettu kuumapuristuksena.

Kuva 1. Pahvikansista valmistetut demotuotteet. (Kuva: Juhani Kakriainen, muokannut Gatja Tiusanen)

Hankkeen kumppanit ja rahoitus

Kirjankansijätteen toimittaa hankkeen yhteistyökumppani Finlandia Kirja Oy. Finlandia Kirja Oy:n lisäksi hankkeessa ovat mukana myös Suomen Kustannusyhdistys, Kirjakauppaliitto ja Graafinen Teollisuus ry. Hanketta rahoittaa Päijät-Hämeen liitto AKKE-rahoituksesta alueellisen TKI-toiminnan vahvistamiseksi.

Lähteet

Kiiskinen, T. 2021. Puutuoteteollisuuden toimialaraportti. Helsinki: Työ – ja elinkeinoministeriö. TEM toimialaraportit 2021:3. Viitattu 1.7.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-595-9

Kirjavälitys. 2024. Kirjavälityksen vastuullisuusraportti 2023. Viitattu 1.7.2024. Saatavissa https://storia.fi/downloadable/Vastuullisuusraportti%202023_kotisivut.pdf

Suomen Kustannusyhdistys. 2024. Kustannusalan tilastot. Vuositilasto 2023. Tarkat raportit. Painettujen kirjojen myynti kpl vuosi 2022. Viitattu 1.7.2024. Saatavissa https://tilastointi.kustantajat.fi/vuositilasto/painettujen-kirjojen-myynti-kpl/2023

Ympäristöministeriö. 2024. Tiedote 16.2.2024. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://ym.fi/-/ymparistoministerio-pyytaa-lausuntoja-jatelakiin-esitetyista-muutoksista