Energiatehokkuuteen tai uusiutuvaan energiaan tehdyt investoinnit ovat tehokas tapa pienentää yrityksen hiilijalanjälkeä ja ympäristövaikutuksia, sekä saavuttaa taloudellisia säästöjä. Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut- hankkeessa analysoitiin mikro- ja pienyritysten tuntikohtaisia sähkönkulutustietoja kuudelta toimialalta. Tapausyritysten analysoinnin perusteella löytyi useita toimialariippuvaisia ja geneerisiä toimialariippumattomia energiatehokkuuskeinoja.

Kirjoittaja: Mika Keski-Luopa

Energia-alalla käynnissä oleva murros vaikuttaa yritysten liiketoimintaan

Energia-alalla vallitsee seitsemän merkittävää muutoksen ajuria. Ilmaston-muutoksen hillintään liittyvä ajuri merkitsee sitä, että energiakysymykset koskettavat yhä laajempia yhteiskunnan osia. Kaupungistumisen ja kaupunkien nousevan roolin ajuri näkyy taajamien ja liikenteen kehittämisessä. Vähähiilisten energiateknologioiden ajuri näyttää, että kasvihuonepäästöjen päästövähennykset eivät ole enää välttämättä taloudellinen uhraus. Energiajärjestelmän digitalisoitumisen ajuri mahdollistaa älykkään kulutuksen ja hajautetun pientuotannon. Kansalaisten aktiivisuuden ajurin mukaan yhä suurempi joukko kuluttajia haluaa vaikuttaa ja kykenee tekemään omia ratkaisuja energiankulutuksessa ja energiantuotannossa. Uusien liiketoimintamallien ajuri kytkee edelliset ajurit yhteen. (Hyysalo ym. 2017, 16.)

Vähähiilisiin energiateknologioihin liittyvä ajuri ja energiajärjestelmien digitalisoituminen vaikuttavat suoraan yrityksen mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan energiankulutukseensa. Energiainvestoinneilla saavutettavat päästövähennykset eivät enää ole vain kustannuksia lisäävä tekijä. Investoinnit voidaan mitoittaa siten, että ne maksavat itse itsensä energiansäästöinä. Älyohjauksen avulla voidaan toteuttaa ratkaisuja, jotka eivät vaikuta liiketoimintaan, mutta joiden avulla on mahdollista saavuttaa huomattavia energia- ja päästövähennyksiä. Yksinkertaisimmillaan älyohjaus tarkoittaa liiketunnistimen käyttöä sisävalojen ohjauksessa ja hämäräkytkimen käyttöä ulkovalaistuksen ohjauksessa. Energiakatselmuksissa on havaittu, että toimistorakennuksien energiansäästöpotentiaali on 15 prosenttia ja PK- teollisuuden kiinteistöissä ja tehdaspalvelujärjestelmissä 16 prosenttia (Motiva 2018, 14–16).

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä ajuri ja kansalaisten aktiivisuuden ajuri koskettavat koko yrityksen henkilöstöä. Jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan yrityksen energiankulutukseen. Palvelualalla noin kolmasosa energiakatselmuksissa havaituista energiansäästötoimenpiteistä voidaan toteuttaa säätämällä laitteita ja järjestelmiä, sekä muuttamalla toimintatapoja (Motiva 2018, 6).

METE -hanke auttaa maaseudun pienyrityksiä kohti energiatehokkuutta

Energiakatselmuksissa pyritään etsimään keinoja, joilla nykyisiä laitteita voitaisiin käyttää energiatehokkaammin säätämällä laitteita ja järjestelmiä sekä muuttamalla toimintatapoja. Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen rahoittaman 1,5 vuotta kestävän Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut eli METE -hankkeen (kuva 1) tavoitteena on edistää Kaakkois-Suomen maaseudun mikro- ja pienyritysten elinvoimaisuutta ja energiansäästöä (LAB 2021). Se tapahtuu tuottamalla tietoa uusituvista energiaratkaisuista ja energiatehokkuutta edistävistä toimenpiteistä sekä teknologioista. LAB- ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanina hankkeessa toimii JS Enviro.

Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut- hankkeen logossa on ylhäällä teksti METE ja alhaalla teksti maaseudun vähähiiliset energiaratkaisut. Logon värit tarkoittavat sähköä, lämpöä, jäähdytystä ja uusiutuvaa energiaa.

Kuva 1. Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeen logo. (Kuva: LAB 2021)

Hankkeeseen valittiin mukaan 11 pien- ja mikroyritystä Kymenlaakson ja Etelä – Karjalan maaseudulta. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin analyysi 11 tapausyritysten tuntikohtaisten sähkönkulutusten ja yritysten ilmoittamien tietojen perusteella. Analysoinnin perusteella löytyi useita toimialariippuvaisia ja geneerisiä toimialariippumattomia energiatehokkuuskeinoja. Analyysistä tehdään raportti, joka julkaistaan myöhemmässä vaiheessa hankkeen verkkosivuilla.

Sähkönkulutustietojen ja yritysten ilmoittamien tietojen analysoinnin tulokset

Energiakatselmuksissa ilmanvaihdon käyntiaikojen muutokset ovat yleisin ehdotettu energiansäästötoimi, ja sen vaatimien investointien takaisinmaksuaika on keskimäärin 0,3 vuotta. Seuraavana tulee sisä- ja ulkovalaistus, jonka keskimääräinen takaisinmaksuaika on 2,6 vuotta. Analysoinneissa esiin noussut sisälämpötilojen alentaminen oli kymmenenneksi yleisin energiasäästötoimi. Sisälämpötilojen alentamisen takaisinmaksuaika on noin 1,1 vuotta. (Motiva. 2018, 15)

Energiakatselmuksia tehdään pääasiassa keskisuurille ja suurille yrityksille, ja katselmukset sisältävät paljon sähkö- ja lämpöteknisiä mittauksia. METE- hankkeessa tehty analysointi tehtiin ilman mittauksia. Analysoinnin perusteella energiasäästötoimenpiteet ovat samankaltaisia yrityskoosta ja toimialasta riippumatta. Analysoinnin tulokset ovat ilmaistu taulukossa 1.

 MetalliteollisuusElintarviketeollisuusSOTE- yrityksetMuut yritykset
Yrityksen numeroI ja IIIIIIVVVIVIIVIIIIXXXI
Valaistus23111211
Sisälämpötilan säätö1111111
Ilmastoinnin käyntiajat112221
Aurinkoenergian potentiaali2222111233
EnergiakatselmusKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläEiEi

Taulukko 1. Analysoinnin tulokset.

Taulukossa ylhäällä on ilmaistu osallistuvien yritysten toimialat metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, SOTE- yritykset ja muut yritykset. Muut yritykset pitävät sisällään yhden yrityksen seuraavilta toimialoilta: kivituotteiden valmistus, yksityiset terveyspalvelut ja mökkimatkailu. Yritykset on numeroitu juoksevasti. Yritykset I ja II toimivat samoissa toimitiloissa. Nämä yritykset analysoitiin yhdessä. Taulukossa vasemmalla on ylhäältä alaspäin havaitut energiatehokkuustoimet valaistus, sisälämpötilan säätö, ilmastoinnin käyntiajat aurinkoenergian potentiaali ja energiakatselmuksen toteuttamisen kannattavuus.

Energiansäästö- ja aurinkosähkön potentiaalia arvioitiin asteikolla 1–3, joista 1 tarkoittaa suurinta potentiaalia. Jos yrityksen kohdalla ei ole lukua ollenkaan on kyseinen toimenpide yrityksessä jo kunnossa tai sitä ei voida toteuttaa. Aurinkosähkön osalta luku 2 tarkoittaa sitä, että osa sähköstä voidaan tuottaa aurinkopaneeleiden avulla, mutta viikonlopun aikana tuotettu aurinkosähkö pitää myydä tai varastoida. Yritysten X ja XI sähkönkulutus on niin vähästä, että aurinkosähkön kannattavuus on epävarmaa. Energiakatselmus kannattaisi teettää kaikissa analysoiduissa teollisuus- ja SOTE- yrityksissä.

Suurimmaksi geneeriseksi energiatehokkuuskeinoksi nousi sisälämpötilan laskeminen yritysten toiminta-aikojen ulkopuolella. Vain SOTE- yrityksissä tätä ei voinut soveltaa näiden toimiessa 24/7. Valaistus oli teollisuusyrityksissä suhteellisen hyvällä tasolla. Elintarviketeollisuudessa oli siirrytty jo kokonaan LED- valaistukseen. Muissa yrityksissä valaistusratkaisuihin kannattaisi kiinnittää huomiota.

Analysointi piti sisällään 11 yritystä. Otos on liian pieni, jotta pelkästään sen avulla voitaisiin tehdä yleispäteviä olettamuksia. Energiakatselmuksissa on kuitenkin havaittu yhteneväisiä tuloksia. Yllätyksen analysointi tuotti aurinkosähkön osalta. Lähes jokaisessa tapausyrityksessä kannattaisi tutkia yksityiskohtaisemmin aurinkosähkön mahdollisuuksia.

Lähteet

Hyysalo, S., Marttila, T., Temmes, A., Lovio, R., Kivimaa, P., Auvinen, K., Pyhälammi, A., Lukkarinen, J. & Peljo, J. 2017. Uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen – Murrosareenan tuottamia kunnianhimoisia energia- & ilmastotoimia vuosille 2018–2030. Yhteenvetoraportti energiamurrosareenaprosessista. Smart Energy Transition. 28.11.2017. [Viitattu 10.11.2021].  Saatavissa: http://www.smartenergytransition.fi/tiedostot/murrosareena-loppuraportti.pdf

LAB. 2021. Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut METE. [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/maaseudun-mikroyritysten-vahahiiliset-energiaratkaisut-mete

Motiva. 2018. Energiakatselmus kannattaa. Säästöjä kunnille ja pk-yrityksille. [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://www.motiva.fi/files/15399/Energiakatselmus_kannattaa_2018.pdf

Kirjoittaja

Mika Keski-Luopa on energiatekniikan insinööri, joka on lisäksi käynyt materiaali- ja energiakatselmoijan koulutuksen. Kirjoittaja toimii energia-asioiden TKI-asiantuntijana METE- hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/aurinkopaneeli-energiaa-aurinkosähkö-4249315/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 19.11.2021

Viittausohje

Keski-Luopa, M. 2021. Pienyritysten sähkönkulutushistoriasta vinkkejä energiatehokkuuteen. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/pienyritysten-sahkonkulutushistoriasta-vinkkeja-energiatehokkuuteen/