Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat teemoja, jotka vaikuttavat entistä enemmän myös pienten yritysten toimintaan. Pienyrittäjät voivat tuntea haastavaksi osoittaa vastuullisuutensa, kun monet ekoteot ovat pieniä arkipäivän asioita. Ne kuitenkin riittävät.
Kirjoittaja: Mari Sarvaala
Hollolan keskiaikaisen kirkon kupeessa idyllisissä Vesijärven rantamaisemissa on Piret Rosbergin työpaikka. Ollaan vanhassa pappilassa ja Pitopalvelu Olkihatussa. Piret-emäntä pyörittää pappilassa tilausravintolaa ja pitopalvelua, kesäaikaan on myös kahvila. Pappilan saleja on vuokrattavissa tilaisuuksiin, joita ovat pääasiassa erilaiset kokoukset sekä juhla- ja muistotilaisuudet.
Piret ja hänen yrityksensä ovat mukana Feeniks – uudistu kestävästi -hankkeessa, jossa pienyrittäjistä on koottu valmennusryhmä, jolle pyritään kehittämään muutoskykyä huomioiden ympäristövastuullisuus ja digitalisaatio (LAB 2021). Ryhmässä on päijäthämäläisiä ja eteläkarjalaisia majoitus-, ravitsemus- ja hoitoalojen yrittäjiä.
Valtaosa pk-sektorin yrityksistä toimii kestävästi ja vastuullisesti, mutta ne eivät vain osaa tuoda asiaa esiin tai käyttää sitä markkinointikeinona. Kestävän kehityksen toimet pitää näkyä myös yrityksen viestinnässä. Sidosryhmille pitää osata kertoa ja näyttää esimerkein, että toimitaan vastuullisesti.
Pienin viilauksin asiakkaan ja ympäristön hyväksi
Kun Piret lähti mukaan Feeniks-hankkeeseen, hänen ajatuksensa oli, että ympäristöasioihin ei voi vaikuttaa hänen kaltaisessa toiminnassa yksinyrittäjänä. Mutta toisin kävi.
Vuokranantajan kanssa on alustavasti mietitty, miten pappilarakennuksessa voisi huomioida energiansäästöä nykyistä enemmän.
– Olen keskustellut vuokranantajan kanssa, voisiko valaistusta muuttaa ekologisemmaksi tai ilmalämpöpumpulla vaikuttaa sähkön kulutukseen. Samalla pumppu toisi viilennystä huoneisiin kesän helteillä, kertoo Piret.
Sähkön- ja vedenkulutusta on vuokratiloissa mitattu jo pitkään, koska ne eivät ole vain osa kestävää kehitystä, mutta myös taloutta, kun ovat hallinnassa.
Koska ruokaa tehdään jatkuvasti erilaisiin tilaisuuksiin, sen valmistuksessa voidaan vaikuttaa paljon hävikkiin.
– Ruoanlaitosta nautin ja sen osaan, herkullisessa ruoassa laatu korvaa määrän, pienempi määrä saa kylläiseksi. Lisäksi tilaisuuksissa on tarjolla aina monta sorttia, joten maisteltavaa tulee monenlaista, kuvailee Piret vailla kehumista.
Valmiilla menuvaihtoehdoilla helpotetaan omaa työtä ja säästetään kustannuksissa.
– Tarjoiluehdotuksissa lupaan käyttää kauden parhaita marjoja, mutta en hirttäydy tiettyyn lajiin, joita voikin olla vaikea saada juuri siihen aikaan vuodesta.
Tilaisuuksista ylijäävä ruoka annetaan halutessa mukaan osallistujille. Lisäksi ylimääräisiä ruokia toimitetaan pientä korvausta vastaan kotikylän vanhuksille. Hyväntekeväisyystilaisuudet ovat erikseen ja niissä Piret on ajoittain mukana lahjoittajana.
Kuva 1. Pitopalvelu Olkihatun kahvipöydän herkkuja. (Kuva: Hiski Hämäläinen)
Työkaluja ympäristötekojen edistämiseksi
Feeniks-hankkeessa on järjestetty yrittäjille tietoiskuja, keskustelu- ja verkostoitumisiltoja, tuotettu materiaaleja yrittäjien tueksi ja tehty videoita. Nyt yrittäjillä on paljon erilaisia työkaluja ja oppia, jota voi käytännössä hyödyntää omassa toiminnassaan, kun hanke päättyy vuoden lopussa.
Eräs konkreettinen työkalu on huoneentaulu, johon yrittäjä voi koota juuri hänen yritystään koskevat muutamat tärkeimmät lähiaikojen tehtävät ja niiden toteutusaikataulun. Tällä helpotetaan ja muistutetaan sitä, että suunnitelmat johtaisivat tekoihin.
Feeniks-hanke on ollut Piretille innostava ja tuonut paljon tietoa. Koronan aiheuttama muutos onkin ollut mahdollisuus.
– Koronasta lähti kehittyminen, vaikka sen piti olla yrittäjäuran kauhein hetki. Pienyrittäjältä puuttuu peili, usein ensimmäinen palaute tulee suoraan asiakkaalta, kun ei ole muita työntekijöitä rinnalla. Portaita peilata asiaa kuitenkin tarvitaan, joihin Feeniks-hanke on antanut mahdollisuuden muiden yrittäjien kanssa verkostoitumalla, ja juttelemalla hankkeen asiantuntijoiden kanssa.
Hankkeen mahdollistaman ulkopuolisen konsultin kanssa on ollut tapaamisia, joissa on käyty läpi ”aikasyöppöjä” ja tehty niihin muutoksia. Monet asiat ovat olleet pieniä, mutta vähentävät yrittäjän kuormitusta ja antavat mahdollisuuden keskittyä olennaiseen.
– Verkkosivuilla on näkyvissä soittoajat, sähköposteihin tulee automaattinen kuittaus. Minun ei tarvitse heti keskeyttää ruokien valmistusta, vaan hoidan puhelut ja viestit myöhemmin.
Hyvä esimerkki ympäristöystävällisten vaihtoehtojen löytämiseksi tuli pitopalvelulle pitkäaikaisen asiakkaan tarpeesta. Kertakäyttöiset muoviaterimet eivät ole enää sallittuja muutaman vuoden päästä. Tilalle etsittiin ja löydettiinkin vaihtoehto, tosin hinta on korkeampi, jonka asiakas on kuitenkin valmis maksamaan.
Piretin oman kotielämän valinnoissa kierrätys on arkipäivää ja tarvittavat reissut niin tukkuun kuin kaupoille hoituvat ladattavalla hybridiautolla. Kotiaskareita tehdessä asiat jäsentyvät mielessä ja antavat tilaa uusille ideoille.
Feeniks-hanke on pyrkinyt konkretisoimaan ja helpottamaan pienten yrityksen kestävän kehityksen edistämistä. Tällä hetkellä vastuullisuus on pienyrittäjille enemmän kilpailuetu ja markkinointivaltti, mutta 10–15 vuoden kuluttua se on toiminnan edellytys. Valmistautumalla vastuullisuuteen kestävän kehityksen toimin nyt, pieni yritys on eturintamassa ja haluttu kumppani niin kuluttajien, tavantoimittajien kuin rahoittajien silmissä.
Lähteet
LAB. 2021. Feeniks – uudistu kestävästi. [Viitattu 15.10.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/feeniks
Kirjoittaja
Mari Sarvaala toimii kestävän kehityksen asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa Feeniks – uudistu kestävästi -hankkeessa.
Artikkelikuva: Piret Rosberg työn ääressä. (Kuva: Hiski Hämäläinen)
Julkaistu 8.11.2021
Viittausohje
Sarvaala, M. 2021. Pienyrittäjän ekoteot esiin. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/pienyrittajan-ekoteot-esiin/