Tekoälyä hyödyntävät ratkaisut ovat jo monella tapaa arkipäivää. Asian todetakseen tarvitsee vain vilkaista älypuhelimen sovellusvalikkoon. Yllättävän monen toiminnon takaa löytyy algoritmi, jos toinenkin. Tarkasteltaessa myös esimerkiksi kulutuksen, työn ja asumisen trendejä ovat digitaalisuus ja tekoäly vahvasti läsnä. Tekoälyn ja laajemmin digitalisaation hyödyntämisestä puhutaan paljon, mutta mitä mahdollisuuksia ja haasteita uudet teknologiat luovat suomalaisille pk-yrityksille?

Kirjoittaja: Hanna Suutari

Tekoälyä päivittäin toiminnassaan hyödyntäviä yrityksiä oli Suomessa vuonna 2021 hieman yli 1500 (Tervola 2021). Tästäkin huolimatta se kattaa vain muutaman prosentin koko yrityskentästä. EU on asettanut tavoitteekseen kavuta datatalouden johtavaan asemaan. Pk-yritysten rooli nähdään tässä kehityksessä tärkeänä. (Euroopan komissio 2020, 7–8) Suomalaisissa pk-yrityksissä datatalouden mahdollisuuksiin suhtaudutaan kuitenkin muuta Eurooppaa varovaisemmin. Tämä näkyy esimerkiksi uusiin teknologioihin suuntautuneiden investointien niukkuutena. (Sitra 2019) Myös digitalisaation vaikutus BKT:n kasvuun on ollut Suomessa verrokkimaihin nähden heikkoa (Mattila ym. 2021, 10). Pienten ja keskisuurten yritysten digivarustelua leimaa lisäksi kahtiajakautuminen. Ero edelläkävijäyritysten ja takamatkalaisten välillä uhkaa kasvaa eksponentiaalisesti. (FAIA 2020, 6–7)

Tekoälyn mahdollisuudet ja sudenkuopat

Datan hyödyntämisellä ja liiketoiminnan digitalisoitumisella on suomalaisessa yrityskentässä paikkansa. Tekoälyn käytön edut ulottuvat parantuneen tehokkuuden ja suorituskyvyn myötä laajalle, aina terveyden, liikkumisen, tuotannon ja palveluiden aloille saakka (Euroopan komissio 2020). Pk-yrityksissä työtehtävien automatisointi tekoälyn avulla kasvattaa työn tehokkuutta. Tekoälylle kannattaakin antaa tehtäviä neljän d:een ohjeen mukaan: likaiset (dirty), tylsät (dull), vaaralliset (dangerous) ja kalliit (dear) kuuluvat tähän joukkoon. Osittain automatisoidut toiminnot mahdollistavat työntekijöiden siirtymisen mielekkäämpien työtehtävien pariin. (Kotilainen 2020)

Toisaalta tekoälyn hyödyntämiseen liittyy huoli työpaikkojen katoamisesta. Joidenkin arvioiden mukaan lisääntyvän automaation seurauksena jopa kolmannes nykyisistä työtehtävistä häviää vuoteen 2030 mennessä (Dwivedi ym. 2021). Nähtäväksi jää lisääntyykö työn murroksessa työttömien määrä selvästi vai korvautuvatko työtehtävät uusilla, inhimillisiä kykyjä vaativilla toimilla. Tässä valossa tarkasteltuna jatkuvalle oppimiselle ja uudelleen kouluttautumiselle on tarvetta.

Tämänhetkinen tekoäly soveltuu parhaiten kapea-alaisten, tarkkaan rajattujen ongelmien ratkaisemiseen. Tällaisissa tapauksissa tekoälyn avulla voidaan saada aikaan tarkkojakin ennusteita (ks. esimerkiksi ETLAnow työttömyys) (ETLA 2022). Lisäksi nykyiset sovelluskohteet ovat tyypillisimmin matalan riskitason kohteita, esimerkkinä vaikkapa erilaisten viihdesivustojen ja sosiaalisen median suosittelualgoritmit. (Seppälä 2022) Tekoälyn hyödyntämisessä on luonnollisesti myös alakohtaista vaihtelua. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tekoälyä voidaan hyödyntää lääketieteellisessä kuvantamisessa ja hoidontarpeen arvioinnissa, kun taas vähittäiskaupan alalla tekoälyä sovelletaan muun muassa asiakaspalvelussa ja henkilökohtaisen ostokokemuksen parantamisessa.

Yritysten suurimmat haasteet uusien teknologioiden hyödyntämisessä piilevät liiketoimintamahdollisuuksien ymmärtämisessä sekä kokeilujen laajemmassa käyttöönotossa. Tekoälyn käyttöönotto tuleekin nähdä enemmän prosessina kuin pistemäisenä investointina. Prosessimainen käyttöönotto vaatii datan ja teknologian lisäksi usein myös organisaatiotason muutoksia sekä monialaista osaamista. Tekoälyn käyttöönottoa hidastavat nykyhetkessä mm. henkilöstön osaamisen puute, käyttökohteiden tunnistamisen heikkous sekä ongelmat datan määrässä ja laadussa (Kuva 1).  (FAIA 2020, 10, 12, 16) Neuvoa ja tukea pk-yrityksille tekoälyn käyttöönotossa tarjoavat mm. paikalliset AI Hub:it, joita löytyy Tampereelta, Turusta sekä Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta (Tampere AI 2022; Turku business region 2022; AI Hub Keski-Suomi ja Pohjois-Savo 2022) sekä eri alueiden oppilaitokset.

Kuvassa on keskellä pallo, jonka sisällä lukee tekoälyn haasteet. Keskellä olevaa ympyrää ympäröi seitsemän muuta palloa, joiden sisällä on tekstiä. 1. pallossa on otsikkona data, jonka alla lukee määrä ja laatu, läpinäkyvyys ja toistettavuus, standardien puute. 2. pallossa on otsikkona organisaatio, jonka alla lukee strategian puute, osaavan, monialaisen työvoiman puute, työvoiman korvaaminen, 3. pallossa otsikkona teknologia, jonka alla lukee läpinäkyvyyden puute, turvallisuus, systeeminen suunnittelu, asiantuntijuuden puute. 4. pallossa otsikkona poliittiset ja lailliset, jonka alla lukee tekijänoikeudet, vastuu ja hallinta, yksityisyys ja kansallinen turvallisuus. 5. pallossa otsikkona eettiset, jonka alla lukee vastuu, syrjintä ja arvojen yhteensopivuus. 6. pallossa otsikkona sosiaaliset, jonka alla lukee epärealistiset odotukset, riittämätön tieto, kulttuuriset esteet, työn murros. 7. pallossa otsikkona taloudelliset, jonka alla lukee häiriöt siirtymän aikana, epätasa-arvo ja investointien kannattavuus.
Kuva 1. Siirtymävaihe tekoälyn käyttöönotossa voi olla yrityksille haasteellinen. Käyttöönoton haasteet voidaan luokitella seitsemään eri kategoriaan: data, organisaatio, teknologia, poliittinen ja laillinen, eettinen, sosiaalinen ja taloudellinen. (Dwivedi ym. 2021, muokannut Hanna Suutari)

LAB-ammattikorkeakoulussa edistetään tekoälyn käyttöönottoa

LAB-ammattikorkeakoulun opetus- ja TKI-toiminnassa tuetaan yrityksiä tekoälyn käyttöönotossa ja uusien tekoälyinnovaatioiden kehittämisessä. Kaksivuotisen, ESR-rahoitteisen Tekoäly tutuksi-hankkeen myötä päijäthämäläisille ja eteläkarjalaisille pienyrittäjille tarjotaan mahdollisuutta tutustua tekoälyn maailmaan. Hankkeen keskiössä ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalan, kiinteistö- ja rakennusalan sekä elintarvike- ja palvelualojen pk-toimijat. Webinaarit ja avoin tekoälyyn johdatteleva opintojakso houkuttelevat lisäämään tietoa uudesta teknologiasta. Erilaisten toiminnallisten tapaamisten myötä myös verkostoituminen alueen yritystoimijoiden ja tekoälyratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa mahdollistuu. Parhaimmillaan tämä avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia ja kiihdyttää tekoälyn käyttöönottoa eri toimialoilla nyt ja tulevaisuudessa. (LAB 2022)

Lähteet

AI Hub Keski-Suomi ja Pohjois-Savo. 2022. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://sote-ai.fi/fi

Dwivedi, Y.K., Hughes, L., Ismagilova,E., Aarts,G., Coombs,C., Crick,T., Duan, Y., Dwivedi,R., Edwards, J., Eirug, A., Galanos, V., Ilavarasan, V.P., Janssen, M., Jones, P., Kar,A.K., Kizgin, H., Kronemann, B., Lal, B.,  Lucini,B., Medaglia, R., Le Meunier-FitzHugh, K., Le Meunier-FitzHugh, L-C., Misra, S., Mogaji, E., Sharma, S.K., Singh, J.B.,  Raghavan, V.,  Raman, R., Rana, N.P., Samothrakis, S., Spencer, J., Tamilmani,K., Tubadji,A., Walton, P., Williams, M.D. 2021. Artificial Intelligence (AI): Multidisciplinary perspectives on emerging challenges, opportunities, and agenda for research, practice and policy. International Journal of Information Management. Vol. 57. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijinfomgt.2019.08.002

ETLA. 2022. ETLAnow työttömyys. Viitattu 30.3.2022. Saatavissa https://www.etla.fi/etlanow/

Euroopan komissio. 2020. Valkoinen kirja: Tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen. COM(2020) 65 final. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://ec.europa.eu/info/publications/white-paper-artificial-intelligence-european-approach-excellence-and-trust_fi

FAIA. 2020. AI Playbook: Liikkeelle tekoälyn hyödyntämisessä. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/inline-files/20200318-FAIA-Playbook-Basics-of-AI-FI-1.4_0.pdf

Kotilainen, S. 2020. Tekoäly tulee myös pk-yrityksiin. OP Media. Viitattu 2.3.2022. Saatavissa https://www.op-media.fi/yrittajyys/tekoaly-tulee-myos-pk-yrityksiin/

LAB. 2022. Tekoäly tutuksi. Projekti. Viitattu 30.3.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi

Mattila, J., Pajarinen M., Seppälä, T., Mäkäräinen, K., Neuvonen, V. 2021. Digibarometri 2021: Vuosikymmen verkkokauppaa ja alustataloutta. Helsinki:Taloustieto oy. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2021-vuosikymmen-verkkokauppaa-ja-alustataloutta/

Seppälä, T. 2022. Tekoälytöntä vai tekoälykästä? Esitys Alueellinen teknologiakartta ja Tekoäly tutuksi hankkeiden webinaarissa 8.2.2022.

Sitra. 2019. Globaalissa datataloudessa vallitsevat villin lännen lait – Suomi-vetoisesta mallista vastaus Euroopan kilpailukykyyn? Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/globaalissa-datataloudessa-vallitsevat-villin-lannen-lait-suomi-vetoisesta-mallista-vastaus-euroopan-kilpailukykyyn?publisherId=1898&releaseId=69865584

Tampere AI. 2022. AI Hub Tampere. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://tampere.ai/ai-hub-tampere/

Tervola, J. 2021. Näin tekoäly-Suomi vertautuu muihin – selvitys löysi yhden selkeän heikkouden. Tivi. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://www.tivi.fi/uutiset/nain-tekoaly-suomi-vertautuu-muihin-selvitys-loysi-yhden-selkean-heikkouden/c8ddb9b6-f388-4ebf-8bd5-228214781956

Turku business region. 2022. Turku region AI hub. Viitattu 3.3.2022. Saatavissa https://turkubusinessregion.com/en/ai/

Kirjoittaja

Hanna Suutari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana Tekoäly tutuksi -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1638452 (CC0)

Julkaistu 6.4.2022

Viittausohje

Suutari, H. 2022. Pienissä yrityksissä tekoäly voi olla tukiäly. LAB Pro. Viitattu ja pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/pienissa-yrityksissa-tekoaly-voi-olla-tukialy/