PlastLIFE edistää kansallisen muovitiekartan toteuttamista - konsortion puolivälin tapaaminen Turussa

Suomen ympäristökeskus SYKEn vetämän PlastLIFE-projektin toimijat kokoontuivat kolmipäiväiseen puolivälitapaamiseen keväiseen Turkuun 21.-23.4.2026. Tapaamisessa osatoteuttajat pääsivät kertomaan tuloksistaan ja verkostoitumaan. Päivien aikana suunniteltiin mm. uusia kampanjoita, vahvempaa yritysyhteistyötä, tulosten jalkauttamista ja kehitettiin viestintää.

Kirjoittajat: Neea Similä & Kirsti Cura

Suomen ensimmäinen muovin kiertotalouden toimenpideohjelma, Muovitiekartta, julkaistiin vuonna 2018 (Ympäristöministeriö 2018), ja sitä päivitettiin 2021-2022 (Ympäristöministeriö 2022). Päätavoitteena on lisätä tämän kansallisen strategiaohjelman vaikuttavuutta kiinnittämällä erityistä huomiota muovien kiertotalouden arvoketjujen toimivuuteen ja tarvittaviin kehittämiskohteisiin. Muovitiekartan tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa 2030 mennessä. (Ympäristöministeriö 2022.)

PlastLIFE on SYKEn koordinoima kansallinen EU:n LIFE-ohjelmaan kuuluva yhteistyöprojekti, jossa edistetään muovien kestävää kiertotaloutta. Projekti on aloitettu loppuvuodesta 2022 ja toiminta jatkuu vuoden 2029 loppuun saakka. Projektissa ollaan mukana toteuttamassa Suomen kansallista Muovitiekarttaa ja kehitetään keinoja mm. muovien ympäristöhaittojen ja kulutuksen vähentämiseen, kierrätyksen tehostamiseen, kierrätysmuovien hyödyntämiseen sekä riskienarvioinnin parantamiseen. (Kiertotalousratkaisuja 2025.)

Toiminnassa on mukana useita organisaatioita ja LAB-ammattikorkeakoulun lisäksi projektissa on Karelia-ammattikorkeakoulu sekä useita yliopistoja. Yrityspuolelta mukana on mm. Muovipoli Oy, Vaahterinen Oy ja Oy Orthex Finland Ab. Lisäksi mukana on useita yhdistyksiä kuten Pidä Saaristo Siistinä ry ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry. (Kiertotalousratkaisuja 2025.)

Konsortiokokous Turussa

Kaikki PlastLIFE-toimijat oli kutsuttu 21.-23.4.2026 kolmipäiväiseen konsortiokokoukseen Turkuun. Tapahtumaan osallistui yli 50 henkilöä ja päivien aikana päästiin vaihtamaan kuulumisia ja verkostoitumaan monipuolisesti. Koska toteuttajia on useita, on projekti jaettu useisiin työpaketteihin ja ensimmäisenä kokouspäivänä kuultiin kaikkien työpakettien ajankohtaiset kuulumiset. Tämä oli hyödyksi erityisesti hankkeeseen 2026 alusta liittyneille labilaisille, jotka saivat lyhyet esitykset jokaisen työpaketin tavoitteista ja toimenpiteistä. Yhteistyön vahvistamista konsortion sisällä tullaan LABin suunnasta tekemään erityisesti kierrätysmuovien analysointiin ja prosessointiin liittyvissä toimenpiteissä Karelian ammattikorkeakoulun ja mukana olevien yritysten kanssa. Hankkeen viestintätyöryhmälle esiteltiin LABin suunitelma tapahtumasarjasta, joka liittyy alueellisten muovien kanssa toimivien yritysten verkostojen kokoamiseen. Uutena yrityksenä projektiin on liittynyt Borouge (ex-Borealis), joka tuo mukaan Business Finlandin rahoittaman, juuri päättyneen SPIRIT-veturiohjelman yli 100 yrityksestä koostuvan verkoston. Tämä mahdollisuus tuo erittäin mielenkiintoisia yhteistyömahdollisuuksia LAB-ammattikorkeakoulun kierrätysmuovien prosessointiin liittyviin toimenpiteisiin.

Toinen kokouspäivä vietettiin Seilin saaressa. Päivän aikana ideoitiin tulevaa kansainvälistä konferenssia, PlastTalk-webinaarisarjan aiheita ja koostettiin asioita, joista Suomen päättäjiä olisi hyvä informoida. Learning Cafe -tyyppisen työskentelyn jälkeen päästiin tutustumaan tarkemmin historialliseen Seilin saareen ja sen vaiheisiin. Saarella on aikoinaan toiminut niin lepra- kuin mielisairaalakin. Nykyisin siellä toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos ja sieltä löytyy myös majoitus- ja ravintolatoimintaa matkailijoita varten.

Kuva 1. Seilin saarella konsortio osallistui varsinaisen hankeohjelman lisäksi esittelykierroksen ja opastuksen saaren mielenkiintoiseen historiaan. (Kuva: Neea Similä)

Viimeisenä kokouspäivänä saatiin viestintä- ja taloussparrausta sekä pohdittiin yritysyhteistyön kehittämistä ja tuotettujen koulutusmateriaalin kokoamista sekä projektitulosten jalkauttamista ja hyödyntämistä laajemmin. Lisäksi päätettiin, että vuoden 2027 tapaaminen järjestetään Lahdessa yhteistyössä LABin ja Muovipoli Oy:n kanssa.

PlastLIFE LABissa

LABissa on vahvaa muovitekniikan osaamista jo vuosien varrelta, ja Lahden kiertotalouslaboratoriosta löytyy tärkeimmät laboratorio- ja pilotmittakaavan muovien prosessointi- ja analysointilaitteisto muovien tutkimiseen (LAB 2026). Nämä fasiliteetit ovat tarjonneet mahdollisuuden lähteä mukaan PlastLIFE-projektiin. LABin tehtävänä on tutkia erilaisten kierrätysmuovien prosessoitavuutta ja mekaanisia ominaisuuksia, tuottaa muovialan koulutusmateriaalia sekä koota muovitoimialan alueellista yhteistyöverkostoa. Tähän mennessä LABin kiertotalouslaboratoriossa on prosessoitu maataloudesta ja puutarhoista tulevia muoveja, sekä koostettu koulutusmateriaalia mm. kierrätysmuovien sulatyöstöstä, prosessoituvuudesta ja karakterisoinnista.

Yrityksille ja muille muoviteemasta kiinnostuneille tullaan järjestämään webinaareja ja tapaamisia. Ensimmäinen webinaari, Muovialan sääntelyn murros, pidettiim 13.5.2026. Asiantuntijoina webinaarissa olivat SYKEn tutkija Hanna Salmenperä kertomassa lainsäädännöstä, LAB-ammattikorkeakoulun johtava asiantuntija Pekka Laurikainen kertomassa kiertotalouden mahdollistajista ja Wipak Oy:stä R&D Engineer Juho Johansson pohti aihetta pakkausvalmistajan näkökulmasta.

Lähteet

Kiertotalousratkaisuja. 2025. Tietoa PlastLIFE-projektista. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://kiertotalousratkaisuja.syke.fi/plastlife/tietoa-plastlife-projektista/

LAB. 2026. Muovi- ja materiaalitekniikan laboratorio.Viitattu 18.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/palvelu/muovi-ja-materiaalitekniikan-laboratorio

Ympäristöministeriö. 2018. Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa. Suomen muovitiekartta. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://ym.fi/muovitiekartta

Ympäristöministeriö. 2022. Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa. Suomen muovitiekartta 2.0 Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://ym.fi/muovitiekartta

Kirjoittajat

Neea Similä työskentelee TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä.

Kirsti Cura työskentelee johtavana asiantuntijana ja projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä, ja kuuluu Kestävät materiaaliratkaisut -tutkimusryhmään.

Artikkelikuva: LAB-ammattikorkeakoulu osallistuu Työpaketti 4:n toimenpiteisiin. (Kuva: Neea Similä)