Pedagoginen näkökulma lyhyissä jatkokoulutuksissa

Kehittämistyöllä tarkoitetaan tässä artikkelissa pedagogisten toimintatapojen kehittämistä ja pedagogisen näkökulman huomioimista. Artikkelissa esitellään Skaala-jatkokoulutushanketta palvelevia verkko- ja monimuotokoulutuksen laatukriteeristöjä ja ohjeita.

Kirjoittaja: Tuomo Liimatainen

Kehittämistyö Skaala-hankkeessa

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Skaala-hankkeessa on mukana viisi korkeakoulua (LAB, OAMK, Centria, TUAMK & LUT) ja siinä muodostetaan neljän tunnin pituisia jatkokoulutusmoduuleja yritysten tarpeista käsin. Koulutukset järjestetään pääosin vuoden 2020 aikana. Skaala-hankkeen koulutukset ovat avoinna valtakunnallisesti, mistä johtuen toteutustapa on ensimmäisellä koulutuskerralla lähi- sekä etäopetus ja sen jälkeen opetusmateriaalien ja videoitujen luentojen itsenäinen verkko-opiskelu. Digitaalinen oppimisympäristö on sekä etä- että verkko-opetuksessa DigiCampus. (Skaala 2020)

Lähtökohdat ja tarve

Kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa helppokäyttöinen tarkastuslista, jonka avulla koulutusmoduulin vastuuhenkilö (opettaja) voi testata etä- ja verkkokoulutuksensa pedagogisen näkökulman toteutumisen.

Oppilaitosten tarjoama jatkokoulutus on ollut suurelta osin oppilaitoslähtöistä eli yrityksille on tarjottu koulutuksia, jotka on voitu muodostaa osin olemassa olevien tutkintoon valmistavien opintojaksojen lähtökohdista. Toiminnalliset ja rakenteelliset tarpeet yrityksille tarjottavissa lyhyehköissä koulutuksissa ovat kuitenkin erilaisia kuin tutkinto-opetuksessa. Itse substanssi voi olla sama kuin tutkinto-opetuksessa, mutta koulutuksen luonne on hyvin toisenlainen, sillä jatkokoulutus on tutkinto-opetuksesta poiketen lyhytkestoista. Lisäksi osallistujilla saattaa olla virheellisiä tai vanhentuneita käsityksiä, joista poisoppiminen ja uuden näkökulman omaksuminen lyhyessä ajassa voi olla haasteellista.

Ammatti- ja aikuiskasvatuksen näkökulmat

Jatkokoulutus sijoittuu käsitteellisesti ammattikasvatuksen alueelle. Ammattikasvatus toimintona sisältää ammatillisen sosialisaation ja ammatillisen individualisaation (Helakorpi & Olkinuora 1997, 19).

Jatkokoulutus on vahvasti näitä molempia, eli koulutuksen tulee vastata toisaalta työelämän asettamiin kehitystarpeisiin, mutta myös yksilön omiin henkilökohtaisen kehittymisen tarpeisiin (Kuva 1). Koulutuksen onnistumisen kannalta opiskelijan henkilökohtaisen motiivin tunnistaminen on tärkeää, ja opiskelija saa kokemuksen siitä, että koulutus tarjoaa työkaluja juuri hänen päivittäisessä työssä kohtaamiinsa ongelmiin.

Kuva 1. Koulutuksen tarveperustaisuus (Kuva: Tuomo Liimatainen)

Aikuisten työssäkäyvien verkko-oppimisen edellytys on se, että kokemuksellista ja teoriatietoa yhdistetään aiemmin opittuun sekä kehitellään ideoiden opiskelijalle mielekkäällä tavalla niin, että opiskelijalle syntyy oivallus uuden tiedon liittymäpinnoista jo opittuun vanhaan tietoon (Juomoja 2018, 89).

Tämä edellyttää opiskelijoiden tason ja taustan tuntemusta. Parhaassa tapauksessa tieto on saatavilla jo ennen koulutusta, mutta asia on mahdollista selvittää nopealla kyselyllä koulutuksen alussa. Itsenäisesti suoritettavissa verkkototeutuksissa ennakkokysely on ainoa vaihtoehto.

Työelämälähtöisyyden näkökulma

Työssäoppimisen onnistumiseksi on havaittu Heinilän ja Tapanin (2018, 114) mukaan seuraavien reunaehtojen toteutuminen käytännön toiminnassa:

yhteistyö (verkostot, opettajan yhteistyötaidot)
autenttisuus (todelliset käytännön tilanteet)
pedagoginen osaaminen (osaamisperusteisuus, motivointi, kannustaminen, seuranta)

Vaikka Skaala-hankkeen koulutus ei ole työssäoppimista siinä merkityksessä, että oppiminen tapahtuisi työpaikalla päivittäisen työn keskellä, voidaan työaikana käyty koulutus laajassa kontekstissa ajatella samantyyppiseksi. Siksi edellä listatut näkökulmat soveltuvat myös jatkokoulutusten arviointiin.

Kehityspsykologian näkökulma

Kehityspsykologiassa ihmisen elinikä jaetaan tyypillisesti jaksoihin, joihin liittyy ikäkaudelle ominaisia oppimisen ja kehittymisen teemoja. Riippuen kehityspsykologiateoriasta, ikäkausiin liittyvä kehitys voidaan nähdä kriisilähtöisenä, kehitystehtävä/ongelmalähtöisenä vakiintumisvaiheiden ja siirtymisvaiheiden vuorotteluna tai konstruktivistisena prosessina (Miller 2011).

Varttuneella ihmisellä on nuorta ihmistä parempi kyky soveltavien sekä reflektointia ja kriittistä arviointia vaativien tehtävien suorittamiseen. Toisaalta merkitysperspektiivi, eli tapa tulkita todellisuutta on varttuneella ihmisellä vakioitunut, joka voi estää syvällisen oppimisen edellyttämää muutosta. (Valleala 2007, 73)

Tyypillisesti nuoren opiskelijan henkilökohtainen motiivi on saada tutkinto, kun taas varttuneemmalla opiskelijalla motiivi ei ole niinkään muodollisessa pätevyydessä vaan osaamisen lisäämisessä tärkeiksi koetuilla alueilla. Karttuneen elämänkokemuksen kautta on tullut näkemystä siitä, mikä on olennaista ja mikä ei. Tämän takia reflektointikyky ja merkitysyhteyksien luominen aiemmin opittuun on usein paremmalla tasolla kuin kokemattomalla nuorella, joka vasta luo merkitysyhteyksiä ja ajatuksellisia verkostojaan. (Valleala 2018, 70-71)

Koulutuksessa olisi kyettävä huomioimaan osallistujajoukon asiantuntemus ja pohjatieto käsiteltävästä koulutusteemasta ja valmistamaan koulutus niin, että opiskelija voi löytää liittymäpinnan aiempaan osaamiseensa. Näin konstruktivistinen prosessi uuden osaamisen päällerakentamiseksi mahdollistuu.

Aikuisopiskelijoilla voi olla rakenteellisia sisäänrakennettuja kaavoja ja ajatusmalleja, jotka haittaavat uuden tiedon rakentumista, erityisesti kohteissa, joissa uudenlainen oppimiskäsitys on edellytys hyvään oppimistulokseen pääsemiseksi (Juomoja 2018, 83).

Verkko-opetuksen laatutekijät

Verkko-opetuksen strukturoinnin merkitystä aikuisopiskelijoiden oppimistulokseen on käsitelty laajasti Matias Juomojan pro gradu -tutkielmassa (Juomoja 2018, 81-102). Hän pitää hyvänä McGorryn laatumallia, jossa verkko-opetuksen laatutekijöiksi nostetaan joustavuus, opiskelijatuen ja teknisen tuen saatavuus, oppimisen kokemuksellisuus ja tavoitteellisuus, jäsenten vuorovaikutus, koulutusteknologian hyödylliseksi kokeminen sekä opiskelijatyytyväisyys (Juomoja 2018, 82-83).

Verkkokoulutuksen laatukriteereitä on tutkittu ja muodostettu myös kotimaisessa Uutta avointa energiaa -hankkeessa. Hankkeessa on tuotettu verkkokoulutuksen ydinkohdat sisältävät laatukortit. Ydinkohtia ovat pedagogiikka, tuotanto, käytettävyys ja sisältö. (Uutta avointa energiaa 2018)

Kehitystyön tulokset

Kehitystyössä muodostettiin Skaala-hankkeen koulutuksia palveleva tarkastuslista, jonka avulla koulutuksen valmistelija voi tarkistaa koulutuksensa laadukkuuden ja pedagogisen näkökulman toteutumisen.

Lista on tarkoitettu ensisijaisesti kouluttajan eli koulutuksen sisällön muodostajan käyttöön. Listassa tuotanto-näkökulma on pienemmällä painoarvolla, sillä Skaala-hankkeessa tuotantoon liittyvät tehtävät on järjestetty projektin muun henkilökunnan kautta.

Lista on esitetty taulukossa 1.

Tarkistuslista
1	Pedagogiikka
1.1	Koulutuksen osaamistavoitteet on selkeästi määritelty ja ne on muodostettu yritysten antamien vastausten pohjalta.
1.2	Osaamistavoitteet kerrotaan opiskelijoille.
1.3	Toteutus tukee tiedon soveltamista ja auttaa yhdistämään aiemmin opittuun.
1.4	Koulutuksen sisältö, osaamistavoitteet, valitut työskentelymenetelmät ja arviointi tukevat toisiaan ja ovat tasapainossa (huomioiden moduulin lyhyt kesto).
1.5	Valitut työtavat mahdollistavat yhteisöllisen tiedonrakentamisen keskustelun ja kokemusten avulla.
1.6	Mieti millä tavoin voit koulutuksen aikana varmentaa, että opiskelijat pysyvät asiassa mukana.
1.7	Esitä opiskelijoille kotitehtäväksi itsearvioinnin mietintätehtävä: Mitä opin? Miten hyvin opin? Miten oppimani vaikuttaa päivittäiseen tekemiseeni työpaikalla?
2	Sisältö
2.1	Suunnittele sisällöt niin että ne vastaavat osaamistavoitteita (1.1).
2.2	Varmista että käyttämäsi materiaali on: 1) luotettavaa ja ajantasaista 2) selkeää ja ymmärrettävää 3) saavutettavaa.
2.3	Varmista että käyttämäsi lähteet ovat laadukkaita, tarvittavat luvat on kysytty ja lähteet on merkitty asianmukaisesti.
2.4	Osallistujien tarpeiden huomioiminen: Teemoissa, joissa aihealue on niin laaja, että sitä on kohdennettava tai jos tarvitset tietoa osallistujien osaamistasosta, voit pyytää lisäämään Lyyti-ilmoittautumislomakkeeseen monivalintakysymyksiä, jotta saat kohdennettua koulutuksen oikein.
2.5	Suunnittele koulutuksen rytmitys muistaen muutama tauko.
3	Käytettävyys
3.1	Varmista että osallistujat pääsevät DigiCampukseen Skaalan sivuille. Vaikka liittymä on helppo, ohjeet olisi hyvä lähettää osallistujille ilmoittautumisvahvistuksen yhteydessä.
3.2	Ohjelma on riittävän helppokäyttöinen, että sen kautta opetukseen osallistuminen on mahdollista ilman käyttökoulutusta.
3.3	Ohjelma ei vaadi erityisen tehokasta tai poikkeuksellista laitteistoa.
3.4	Ohjelma sallii multimedian jakamisen (video, ääni, kuva, teksti, piirtotaulu...).
3.5	Ohjelma on tietoturvallinen ja vakaa.
3.6	Lisenssien hankinta ja oppilaitoslisenssien käyttöoikeus on varmistettu etukäteen.
3.7	Jos ohjelma vaatii koko ohjelman tai liitännäisen asentamista, pyydä asentamaan ja testaamaan toimivuus ennen koulutusta.
3.8	Jos ohjelma vaatii erityisiä laitteistovaatimuksia, ilmoita siitä etukäteen.
3.9	Jos osallistujan tulee hallita jonkin ohjelmiston perus- tai edistynyt käyttö, ilmoita siitä kurssin mainoksessa ja ilmoittautumislomakkeessa.
3.10	Järjestä (osallistujamäärän mukaan) ainakin yksi tukihenkilö, joka voi avustaa osallistujia, joilla on vaikeuksia AV-yhteydessä.
3.11	Varmista, että verkkosisällön saavutettavuuskriteeristö täyttyy: https://www.w3.org/Translations/WCAG20-fi
3.12	Varmista mistä saat tietoteknistä tukea äkillisissä ongelmatilanteissa.
4	Tuotanto
4.1	Järjestä koulutukselle sopiva tila huomioiden monimuodon erityistarpeet, jos on samaan aikaan sekä etä- että lähiosallistujia.
4.2	Muistuta osallistujia palautelomakkeen sekä de minimis -lomakkeiden täyttämisestä.

Taulukko 1. Tarkastuslista

Lähteet

Heinilä, H. & Tapani, A. 2018. Työssäoppimisen aavalla merellä –yhteiskunnallinen tahtotila ja käytännön toiminta suunnannäyttäjinä. Teoksessa: Raudasoja, A. Norontaus, A. Tapani, A. Ylitervo, R. (toim.). Innokkaasti edelläkävijänä! Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu. [Viitattu 3.3.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-807-7

Helakorpi S. & Olkinuora A. 1997. Ammattikorkeakoulupedagogiikkaa – Asiantuntijuutta oppimassa. Porvoo: WSOY.

Juomoja, M. 2018. Kriittinen katsaus aikuisopiskelijoiden verkko-opiskelun oppimistuloksia selittäviin tekijöihin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. [Viitattu 17.3.2020]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60766

Miller, P. 2011. Theories of Developmental Psychology. 5. uudistettu painos. New York: Worth.

Skaala. 2020. Skaalautuvilla koulutusmalleilla lisäpotkua liiketoimintaan! [Viitattu 7.3.2020]. Saatavissa: https://skaala.turkuamk.fi/

Uutta avointa energiaa. 2018. Verkkototeutusten laatukortit. [Viitattu 29.3.2020]. Saatavissa: https://agileamk.wordpress.com/materiaalit/laatukortit/

Valleala, U. 2007. Oppiiko vanha koira uusia temppuja? Näkökulmia aikuisten opiskeluun ja oppimiseen. Teoksessa: Collin, K. & Paloniemi S. (toim.). Aikuiskasvatus tieteenä ja toimintakenttänä. Jyväskylä: PS-kustannus.