Päästäänkö liikenteen päästötavoitteisiin ilman aktiivista autoilun hillitsemistä?

Systemic Change Towards Sustainable Commuting in Lahti (Sycla) -hankkeessa lahtelaisten työmatkaliikkumista on kartoitettu työmatkaliikkumisen kyselyn ja työpaikkakohtaisten haastatteluiden avulla. Autoilu pitää pintansa työmatkakulkemisen muotona hyvistä syistä. Työpaikkojen olisi mahdollista edistää kestävää työmatkaliikkumista ja tukea työntekijöitä kulkutapamuutoksessa. Sycla-hankkeessa kestävää työmatkaliikkumista edistetään lahtelaisilla työpaikoilla toteutettavien työmatkaliikkumisen kokeilujen avulla.

Kirjoittaja: Niina Sallinen

Keskimääräinen suomalaisen kulutuksesta johtuva hiilijalanjälki oli vuonna 2021 7,7 tonnia CO2e, josta 22 % johtui liikkumisesta (Suomen ympäristökeskus Syke 2024). Tieliikenteen päästöt kattavat 95 % liikenteen kokonaispäästöistä ja 29 % kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä (Traficom 2024). Liikenteen päästöjen vähentäminen onkin ratkaisevassa asemassa niin Suomen kuin Päijät-Hämeen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.

Suomessa autoillaan yleisesti paljon – ja mitä harvemmin asuttu ja pienempi maakunnan väkiluku on sitä suuremmat ovat keskimääriset liikenteestä johtuvat päästöt (Traficom 2024). Vuonna 2021 kaikista kotimaanmatkoista 62 % tehtiin henkilöautolla (Traficom 2022). Päijät-Hämeessä osuus oli 66 % (Traficom 2021, 1). Auton osuus tehdyistä matkoista on suurimmillaan pidemmillä 10–100 km matkoilla, mutta yli puolet lyhyistäkin 1–2 km matkoista taitetaan Päijät-Hämeessä autolla kuljettajana tai matkustajana (Traficom 2021, 3). Päijät-Hämeessä henkilöautolla kuljetaan eniten arkisin klo 6–9 ja klo 15–18 (Traficom 2021, 8), eli työhön meno- ja paluuaikoina.

Sycla-hankkeessa on tartuttu liikenteen päästövähennystarpeeseen pohtimalla ratkaisuja työmatkaliikkumisen päästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa vaikutetaan työmatkaliikkumiseen kannustamalla lahtelaisia työpaikkoja kokeilemaan kestävää työmatkaliikkumista edistäviä toimenpiteitä, kuten tarjoamaan kestäviin kulkumuotoihin siirtymistä edistäviä etuja ja kannustimia, sekä henkilöautoilun hillitsemiseen tähtäävillä toimilla. Lahtelaisilla työpaikoilla toteutetun työmatkaliikkumisen kyselyn (vastaajia 557) perusteella auto on edelleen yleisin työmatkaliikkumisen kulkumuoto. Ainakin osan työmatkasta vastasi kulkevansa autolla sulan maan aikana 59 % ja talviaikana 63 % vastaajista. Henkilöliikennetutkimuksen (Traficom 2021, 8) mukaan autolla ajetaan yhtä lailla läpi vuoden, eikä vuodenajan vaihteluilla ole yleisesti suurta vaikutusta autolla kuljettaviin matkamääriin.

Autoilu edustaa kulkemisen vapautta

Aluerakenteensa takia Suomessa on tarvetta liikkua pitkiäkin matkoja, työmatkojen ollessa päivittäisistä matkoista pisimpiä (Kalenoja 2022, 4, 7). Tämä selittää osin autoilun suosiota työmatkaliikenteen kulkuvälineenä. Kodin ja työpaikan sijainnilla onkin suuri merkitys siihen, millaisilla kulkuneuvoilla työmatka on taitettavissa. Tarkasteltaessa työpaikkojen saavutettavuutta eri kulkumuodoilla, henkilöauto mahdollistaa yleisesti paremman palvelutason joukkoliikenteeseen verrattuna laajasta kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteesta johtuen (Kalenoja 2022, 7). Mitä kauempana ydinalueesta ja palveluista kotitalous sijaitsee sitä enemmän autoja kotitalous omistaa – ja sitä vähemmän liikutaan vaihtoehtoisilla kulkumuodoilla (Traficom 2021, 10).

Auto edustaa suomalaisille helppoutta, vapautta, vapaa-ajan käytön monipuolisuutta, ajansäästöä arjen toiminnoissa, ja jopa turvallisuutta (Autoalan Tiedotuskeskus 2021, 19) Tämä havaittiin myös Sycla-hankkeen kyselyn tuloksissa, jonka vastaajat kertoivat valitsevansa työmatkalleen nopeimman (74 %) ja mukavimman (73 %) kulkumuodon. Autoilun mukavuus liittyy vapauteen ketjuttaa matkoja vapaasti, esim. koti-työpaikka-päiväkoti-kauppa-koti. Tämä mahdollistaa ajan säästämisen päivittäin toistuvilla matkoilla, sekä joukkoliikenteeseen verrattuna pienempään tarpeeseen suunnitella matkaketjuja etukäteen. (Kalenoja 2022, 6)

Lyhyemmillä työmatkoilla mahdollista siirtyä kestävämpiin kulkutapoihin

Suomalaisten matkapäätöksien tärkeimpiä kriteereitä ovat matka-aika ja liikkumisen kustannukset (Autoalan Tiedotuskeskus 2019, 13). Tämä heijastui Sycla-hankkeen kyselyn avoimissa vastauksissa. Kyselyn vastaajat olivat kiinnostuneita joukkoliikenteen (bussit) käyttämisestä vaihtoehtoisena työmatkaliikkumisen kulkumuotona, mutta suurimpana rajoitteena tälle mainittiin joukkoliikenteessä kuluva matka-aika ja vaihtoihin kuluva aika.

Kolmessa tapauksessa neljästä henkilöautomatkalle ei ole aitoa kulkutapavaihtoehtoa auton sijaan (Liikennevirasto 2018). Sycla-hankkeen toimenpiteillä pyritäänkin vaikuttamaan erityisesti niihin työmatkaliikkujiin, joilla on realistiset mahdollisuudet kulkutapamuutokseen. Sycla-kyselyn työmatka-autoilevista vastaajista 25 % ilmoitti työmatkakseen 1–5 km – matkan, joka olisi mahdollista taittaa aktiivisesti liikkuen kävellen tai polkupyörällä. Vastaajista 23 % ilmoitti työmatkakseen 6–10 km, joka olisi taitettavissa esim. joukkoliikenteellä, pyöräillen tai sähköpyöräillen.

Työpaikan käytänteillä ohjaava vaikutus työmatkaliikkumiseen

Sycla-hankkeen työmatkaliikkumisen kyselyssä selvitimme mitkä seikat vaikuttavat lahtelaisten työmatkaliikkujien autoiluun potentiaalisesti lisäävästi tai vähentävästi. Selkeimmin autoilua lisäävinä seikkoina koettiin työpaikan tarjoamat autoiluun kannustavat pysäköintietuudet ja mahdollisuus käyttää työsuhdeautoa. Joustavat työaikakäytännöt ja erilaiset kestävän liikkumisen taloudelliset kannustimet taas koetiin autoilua potentiaalisesti vähentävinä seikkoina.

Hankkeen aikana on tunnistettu etteivät yritykset ole ensisijaisesti halukkaita heikentämään tarjolla olevia autoiluun liittyviä henkilöstöetuuksia vaikka niillä voisi olla suoria vaikutuksia työmatkaliikkumisvalintoihin. Autoiluedut toimivat työvoiman saannin näkökulmasta vetovoimatekijöinä, erityisesti mikäli työpaikka sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta joukkoliikenteen avulla saavuttamattomassa paikassa tai kohteen saavutettavuus ensisijaisesti autolla on yrityksen liiketoiminnan keskeinen toimintaedellytys. Joissain tapauksissa työpaikan mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi pysäköinnin järjestämiseen ja hinnoitteluun ovat myös rajalliset esimerkiksi, jos yrityksen toimitilat sijaitsivat vuokrakiinteistössä.

Sycla-hankkeen case-organisaatiot ovatkin lähteneet toteuttamaan aktiivisten kulkumuotojen ja joukkoliikenteen käyttöön kannustavia toimenpiteitä ennemmin kuin autoilun rajoittamiseen tähtääviä kokeiluja. Sycla-hanke tukee ja seuraa lahtelaisten organisaatioiden kestävän työmatkaliikkumisen kokeiluja kesän ja syksyn 2024 ajan. Kokeilujen vaikutuksia arvioidaan hankkeessa mm. päästölaskennan avulla.

Lähteet

Autoalan Tiedotuskeskus. 2021. Liisatako vai eikö liisata? Tutkimus auton valinnasta ja hankintatavoista. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://www.aut.fi/files/2498/autojen_hankintatapatutkimus_2021.pdf

Autoalan Tiedotuskeskus. 2019. Suomalaisten autoilu 2019. Tutkimus autoilusta ja auton valinnasta. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://www.aut.fi/files/2011/Suomalaisten_autoilu_2019.pdf

Suomen ympäristökeskus Syke. 2024. Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki. Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://www.ymparisto.fi/fi/suomalaisten-kulutuksen-hiilijalanjalki

Liikennevirasto 2018. Henkilöliikennetutkimus 2016. Suomalaisten liikkuminen. Liikenneviraston tilastoja 1/2018. Viitattu 12.6.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-317-513-6

Traficom. 2024. Liikenteen CO2-päästöt liikennemuodoittain sekä maakunnittain. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/liikenteen-co2-paastot-liikennemuodoittain-seka-maakunnittain

Traficom. 2022. Suomalaisten liikkumistottumukset. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/suomalaisten-liikkumistottumukset

Traficom. 2021. Henkilöliikennetutkimus: Päijät-Häme. Seuturaportti. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/HLT%202021%20seuturaportti%20Paijat-Hame.pdf

Kalenoja, H. 2022. Autoilu kestävässä liikennejärjestelmässä. Ympäristöministeriö. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://ym.fi/documents/1410903/33891758/Autoilu+kest%C3%A4v%C3%A4ss%C3%A4+liikennej%C3%A4rjestelm%C3%A4ss%C3%A4.pdf/7c035eb2-d224-2248-cc52-9bcf63f0631a/Autoilu+kest%C3%A4v%C3%A4ss%C3%A4+liikennej%C3%A4rjestelm%C3%A4ss%C3%A4.pdf?t=1656595216706

Kirjoittaja

Niina Sallinen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja projektipäällikkönä Systemic Change Towards Sustainable Commuting – Sycla -hankkeessa. Sycla on kestävän työmatkaliikkumisen pilottihanke, joka saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/917344 (CC0)