Kotoa kotiin -toiminta tarjoaa kotoutumispolun alussa oleville naisille vertaistukea ja kielenkäyttötilanteita. Toiminnassa tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella kieltä niin suomen kielen opettajien johdolla kuin yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Hyvinvointia ja osallisuutta tuetaan monella tavalla. Naiset ovat myös mukana suunnittelemassa toimintaa ja osallistavat arviointityöpajat ohjaavat toiminnan kehittämistä.

Kirjoittajat: Maija Eerola ja Virve Pirttikoski

Uuteen kieleen sosiaalistutaan arkisissa ajanviettotilanteissa, joita ovat esimerkiksi erilaiset julkiset tapahtumat ja avoin perhetoiminta. Kun naiset saavat tukea niin kielellisesti, emotionaalisesti kuin sosiaalisestikin, tukee se kieleen sosiaalistumisen mahdollisuuksia. Lähtökohtana tulee olla osallisuuden kokemus, jonka avulla kotoutuja vahvistuu aktiiviseksi kielenkäyttäjäksi. (Intke-Hernandez 2020.) Kotoa kotiin -tapaamisissa järjestetään osallisuutta ja kielenkäyttötilanteita tukevaa toimintaa. Kaksi kertaa viikossa kokoontuu ryhmätoiminta, jossa harjoitellaan suomen kieltä ja tavataan muita naisia. Näissä tapaamisissa on mukana myös lastenhoitaja. Tämän lisäksi joka toinen viikko kokoontuu naisten matalan kynnyksen perjantaikahvit -ryhmä, joka on suunnattu maahanmuuttajanaisille ja vapaaehtoisille. Tapaamiseen naiset voivat osallistua jokainen omalla tavallaan joko seuraillen, osallistuen tai aktiivisesti toimien. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja vertaistuen sekä vapaaehtoistoiminnan mallit ovat ensiarvoisen arvokkaita osallisuutta tukevia toimia (Jämsen & Pyykkönen 2014, 64).

Toiminnan arviointia osallistavissa työpajoissa

Yhtenä osallisuuden muotona voidaan nähdä arviointityöpajat, jotka järjestetään säännöllisesti toiminnan suunnittelun ja jatkokehittämisen näkökulmasta. Kun arviointia halutaan tehdä osallistavalla tavalla, tulee arvioinnin tapahtua siellä missä osallistujat luontevasti toimivat ja asioivat. Kaikkien paikalle saapuneiden tulisi kokea, että juuri hänen mielipiteillään on merkitystä. (Kivipelto 2008, 25-26.) Arviointikokonaisuuden toinen vaihe käynnistyi perjantaikahvit -ryhmässä, johon osallistui maahanmuuttajanaisia ja vapaaehtoisia. Keskusteluteemat olivat hyvinvointi, osallisuus, suomen kielen tuki ja vapaaehtoisuus. Samoista teemoista osallistujien ajatusten pohjalta toiminnan työntekijät jatkoivat omassa työpajassaan toiminnan ideointia ja jatkojalostamista. Yhteistä ymmärrystä rakennettiin keskustellen.

Yhdessä tekemistä, opettelua ja ihmettelyä

Työpajoissa keskusteltiin ensin hyvinvoinnista ja osallisuudesta. Naisten hyvinvointi ja jaksaminen arjessa koostuvat monesta tekijästä. Keskusteluissa nousi esiin oman ajan merkitys arjessa. Tähän tarpeeseen vastaavat matalan kynnyksen ryhmätapaamiset. On tärkeää, että on olemassa paikka, johon voi kokoontua yhdessä naisten kanssa puhumaan ja kuuntelemaan suomea. Vapaaehtoiset kertoivat, että ilo auttaa muita motivoi osallistumaan toimintaan. Ryhmätapaamisiin toivotaan hyvinvointia tukevia elementtejä, kuten liikuntaa, luontoelämyksiä ja tutustumista harrastuksiin. Lisäksi toivottiin lisää tietoa Lahden alueen palveluista ja keskeisimmistä paikoista, jotta kotikaupunki tulee tutummaksi. Suomalaisesta elämäntavasta voisi käsitellä keskeisiä juhlia ja vapaa-aikaa.

Ohjaajat ideoivat mahdollisuuksia tukea hyvinvointia erilaisin keinoin. Yhteisen kielen puuttuessa voidaan esimerkiksi harjoitella omien kuulumisten kertomista hyödyntäen erilaisia toiminnallisia työvälineitä, kuten kuvakortteja. Ryhmässä pyritään luomaan turvallinen ilmapiiri, jossa kysymyksille ja huolenaiheilla on tilaa. Naisia ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Osallistujien toiveita pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi tutustumalla harrastusmahdollisuuksiin.

Kieltä, ystävyyttä ja vapaaehtoisuutta

Seuraavana teemana oli suomen kieli ja miten sen oppimista voidaan tukea. Osallistujat toivoivat erilaisten kielenkäyttötilanteiden harjoittelemista arjessa, kuten itsensä esittelyä, erilaisten ajanvarausten tekemistä, ostostilanteisiin liittyvien keskustelujen harjoittelua ja ”hiekkalaatikkokeskustelujen” opettelua. Puhumista sekä keskustelujen ylläpitotaitoa tulisi päästä harjoittelemaan turvallisesti pienessä ryhmässä. Asiointitilanteiden tueksi voidaan tehdä muistilappuja, joita on helppo käyttää tarvittaessa. Kielen oppimista tukee myös suomenkielisten ohjelmien katsominen, esimerkiksi selkouutisten seuraaminen.

Viimeisenä teemana pohdittiin vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. Osallistujat kokivat tärkeäksi sen, että vapaaehtoistoiminnassa on perjantaikahvi -toiminnan kaltainen yhteinen matalan kynnyksen tapaamispaikka. Tämän toiminnan avulla osallistujat voivat löytää yhteisiä kiinnostuksen kohteita, tekemistä ja jopa ystäviä. Vapaaehtoistoimintaa järjestävän tahon tulee kiinnittää huomiota toiminnan kuvaamiseen erityisesti maahanmuuttajataustaisille vapaaehtoisille. Tämän tueksi voidaan tehdä vapaaehtoistoimintaa esitteleviä videoita.

Toiminnalle on tarve jatkossakin

Kotoa kotiin -hanke jatkuu vielä syyskuulle 2021. Oman haasteensa toiminnalle aiheuttaa ajankohtainen Covid-19 -tilanne, joka tuo epävarmuuden hankkeen toiminnan järjestämisestä. Erilaiset lähitapaamiset ovat osallistujille erityisen tärkeitä. Jatkossa konkreettisen toiminnan, eli naisten ryhmä- ja vapaaehtoistoiminnan ohella jaetaan hankkeen onnistumisia verkostolle ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Jatkossakin vastaavanlaiselle toiminnalle on erityisen suuri tarve Lahdessa.

Kotoa kotiin -hanketta toteutetaan LABin, Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden Diakonialaitoksen yhteistyönä. Hanke tukee arabian-, kurdin-, darin- ja thaikielisten naisten kotoutumista vahvistamalla sosiaalista osallisuutta, yhteiskunnallista aktiivisuutta, suomen kieltä, kulttuurituntemusta sekä positiivista mielenterveyttä. Hanke saa EU-tukea turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF:ista kotoutumisen edistämiseen.

Lähteet

Intke-Hernandez, M. 2020. Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat: Etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Helsinki.  [Viitattu 9.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6838-2

Jämsen, A. & Pyykkönen, A. (toim.) 2014. Osallisuuden jäljillä. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry.

Kivipelto, M. 2008. Osallistava ja valtaistava arviointi. Johdatus periaatteisiin ja käytäntöihin. Helsinki: Stakes.

Kirjoittajat

Maija Eerola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Kotoa kotiin -hankkeessa.

Virve Pirttikoski toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla sekä asiantuntijana Kotoa kotiin -hankkeessa.

Artikkelikuva: Kieltä opitaan ryhmätapaamisissa myös toiminnan kautta (Kuva: Nina Rantanen)

Julkaistu 16.12.2020

Viittausohje

Eerola, M. & Pirttikoski, V. Osallisuutta ja hyvinvointia vahvistava toiminta kotoutumisen tukena. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/osallisuutta-ja-hyvinvointia-vahvistava-toiminta-kotoutumisen-tukena/