Osaamisen täydentäminen mielenterveys- ja päihdehoitotyössä

LAB-ammattikorkeakoulussa koulutetaan ulkomailla sairaanhoitajatutkintonsa suorittaneita hoitajia Sairaanhoitajan laillistamisväylä Suomessa (SAILA) -hankkeen opinnoissa. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja yksilöllisen tarpeen mukaan täydentää niiden laillistujien osaaminen, joilla on aikaisemmin suoritettu sairaanhoitajatutkinto omasta maastaan mutta se ei vastaa suomalaisen sairaanhoitajatutkinnon mukaista osaamista.

Kirjoittaja: Mia Kröneck

Laillistamisväylä on tarkoitettu niille, joilla on sairaanhoitajan Diploma- tai Bachelor-tutkinto EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta ja haluavat saada oikeuden toimia sairaanhoitajana Suomessa. Laillistamisväylän pituuteen vaikuttavat laillistujan aiemmat opinnot ja työkokemus sosiaali- ja terveysalalla. Täydentävä osaaminen tyypillisesti liittyy Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sekä lainsäädännön sisältöön, kliiniseen hoitotyöhön tai työelämän harjoitteluun. Laillistamisväylän lopussa laillistuja voi hakea Valviralta päätöksen saada toimia Suomessa sairaanhoitajana. (LAB 2025) Osaamisen täydentämisestä ei ole sairaanhoitajille pelkästään henkilökohtaista hyötyä, siitä hyötyy myös potilaat ja terveydenhuoltojärjestelmä. Paikalliseen palvelujärjestelmään ja hoito- sekä toimintakulttuuriin koulutetut sairaanhoitajat pystyvät tarjoamaan korkealaatuista hoitoa, joka vastaa paremmin potilaiden tarpeisiin ja johtaa parempiin hoitotuloksiin.

Ulkomailla hankittu sairaanhoitajakoulutus tarjoaa perusvalmiudet hoitotyöhön, mutta Suomessa on omat erityispiirteensä ja vaatimuksensa, erityisesti mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. Mielenterveys- ja päihdehoitotyön osaamisen täydentäminen vaikuttaa potilasturvallisuuteen, stigmojen vähentämiseen ja potilaiden toipumiseen. Ymmärrys Suomen mielenterveyden lainsäädännöstä, stigmojen merkityksestä hoidon saamiseen ja toteutumiseen sekä hoitotyötä ohjaavan ajattelun ja toiminnan viitekehyksestä, toipumisorientaatiosta, ovat keskeisiä elementtejä, joiden avulla voidaan edistää parempaa hoitoa ja ymmärrystä mielenterveys- ja päihdeongelmista Suomessa.

Suomen lainsäädäntö ja käytännöt

Eri maissa mielenterveyttä edistetään eri tavoin ja eri asteisesti. Mielenterveys- ja päihdehoitoon liittyvät käytännöt ja lainsäädäntö ovat maakohtaisia. Suomessa mielenterveyslaki määrittää esimerkiksi mitä mielenterveystyöllä tarkoitetaan joka Suomessa viittaa yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämiseen sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemiseen, parantamiseen ja lieventämiseen. Mielenterveyslaissa on tarkasti säädetty mm. mielenterveystyöstä sekä palvelujen periaatteista ja järjestämisestä. Suomessa esimerkiksi hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä eri alueilla mukaan lukien laissa tarkoitettujen mielenterveyspalveluiden järjestämisestä. Mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin hyvinvointialueella esiintyvä tarve edellyttää. Hoito järjestetään ensisijaisesti avopalveluina sekä niin, että oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. Keskeinen osa mielenterveyslakia ovat tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa koskevat kohdat. (Mielenterveyslaki 1116/1990) Lain määrittelemät käytännöt ja vaatimukset suojaavat potilaita. Lainsäädäntö ohjaa myös eettisten periaatteiden noudattamista hoidossa.

Kulttuuriset erot

Hoitotyössä on tärkeää ymmärtää kulttuurisia tekijöitä ja asiakaskunnan tarpeita. Suomen kulttuuri ja yhteiskunta vaikuttavat siihen, miten mielenterveys- ja päihdeongelmiin suhtaudutaan. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyy usein voimakkaita ennakkoluuloja ja stigmaa. THL:n (2023) mukaan stigmojen tunnistamiseen ja purkamiseen palvelujärjestelmässä tulee kiinnittää huomiota koska yhdenvertaisuus ei toteudu kaikkien ihmisten ja väestöryhmien kohdalla. Stigmat vaikuttavat niiden kohteeksi joutuvien ihmisten ja heidän läheistensä elämään monella tavalla. Pahimmassa tapauksessa tästä seuraa huono-osaisuuden ja terveysongelmien lisääntyminen ja eristäytyminen yhteiskunnassa, jonka vuoksi ammattilaisten tulee tiedostaa ja tunnistaa stigmojen vaikutukset sekä miten he ammattilaisina voivat niitä vähentää. (Sininauhasäätiö 2023)

Ajankohtaiset käytännöt

Mielenterveys- ja päihdehoito on jatkuvasti kehittyvä ala. Suomessa mielenterveyspalveluiden tuottamista ja järjestämistä ohjaa toipumisorientaation viitekehys. Kyseessä on ajattelun ja toiminnan viitekehys, jossa korostetaan voimavaralähtöisyyttä, osallisuutta, toivoa, merkityksellisyyttä ja positiivista mielenterveyttä. Toipumisorientaatio korostaa potilaan aktiivista roolia omassa toipumisprosessissaan. Painopisteenä on ajatus siitä, että toipuminen on yksilöllinen prosessi ja se ei välttämättä ole yhtä kuin paraneminen. Toipumisessa korostuu enemminkin henkilön omakohtainen kokemus mielekkäästä elämästä. Tärkeintä hoitotyössä on tukea potilasta löytämään oman elämän merkityksellisyys koska ajatuksena on, että hyvä elämä on mahdollista sairauden rajoitteista huolimatta (Nordling 2018).

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat merkittävä haaste Suomen yhteiskunnassa ja niiden hoitamisessa tarvitaan erityistä asiantuntemusta. Mielenterveys- ja päihdehoidon osaamisen täydennys Suomessa on tärkeää ja auttaa ulkomailla kouluttautunutta sairaanhoitajaa sopeutumaan ja menestymään Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä.

Lähteet

LAB. 2025. Sairaanhoitajan laillistamisväylä Suomessa (SAILA). Viitattu 16.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/sairaanhoitajan-laillistamisvayla-suomessa-saila

Mielenterveyslaki 1116/1990. Finlex. Viitattu 16.4.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1990/1116

Nordling, E. 2018. Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä? Viitattu 16.4.2025. Duodecim 134, 1476–1483.

Sininauhasäätiö. 2023. Tunnista ja pura stigmoja. Viitattu 16.4.2025. Saatavissa https://sininauhasaatio.fi/wp-content/uploads/2023/10/paihdepaivat-tunnista-ja-pura-stigmoja.pdf

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL). 2023. Stigma ja syrjintä. Viitattu 16.4.2025. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/stigma-ja-syrjinta

Kirjoittaja

Mia Kröneck, mielenterveys- ja päihdehoitotyön hoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: Mielenterveys- ja päihdehoitotyö on monipuolinen ja vaativa ala, joka edellyttää syvällistä ymmärrystä ihmisen psykologisista ja sosiaalisista tekijöistä. https://pixabay.com/photos/mental-health-mental-wellness-4232031/ (Pixabay License)