Osaamisen kehittämisellä vetovoimaa ja pysyvyyttä haastavaan lastenhoitotyöhön

Mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen on todettu olevan yksi tekijä, joka vaikuttaa hoitajien työhön sitoutumiseen. Päijät-Hämeen keskussairaalan lastentautien poliklinikan ja lastenosaston työntekijöiltä kysyttiin, minkälaista osaamista lastensairaanhoitaja tarvitsee ja miten osaamisen kehittämistä voitaisiin tukea.

Kirjoittajat: Sanna Lyyra & Anu Venesoja

Lasten hoitotyö on laaja-alaista monine erikoisaloineen ja vaatii sairaanhoitajalta erityisosaamista. Lapsen sairastuessa on kliinisen hoitamisen lisäksi kiinnitettävä huomiota normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseen, perheen tilanteeseen muuttuneissa olosuhteissa sekä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön lapsen, perheen, heidän lähipiirinsä sekä usein moniammatillisen työryhmän kesken. (Storvik-Sydänmaa ym. 2019, 9; Tuomi 2008,19–21, Lyyra 2024, 24–25.)

Sairaanhoitajan peruskoulutuksessa lasten ja nuorten sekä perheen hoitotyön osuus jää vähäiseksi. Lastenhoitotyössä tarvittavan osaamisen saavuttamiseksi sairaanhoitajan perustutkinnon suorittanut työntekijä perehtyy erikoisalaan ja toimintakenttään syvemmin käytännön työn kautta (STM 2021, 27). Tällä hetkellä ei ole tarjolla lasten ja nuorten hoitotyön erikoistumisopintoja, joten osaamisen kehittäminen tapahtuu työpaikoilla (Hanhinen 2023).

Osaamisen kehittäminen on tärkeää

Terveydenhuollon jatkuvassa muutoksessa on huolehdittava uusien ja alalla jo pidempään työskennelleiden osaamisen kehittämisestä. (Sotenavigaattori 2019; Kupias ym. 2014; Viitala 2005, 261–262.) Osaamisen kehittämisen tavoitteena on tarvittavan osaamisen turvaaminen, työn tuloksellisuus, muutosten mahdollistaminen, toiminnan laadun varmistaminen ja parantaminen, luovuuden ja innovatiivisuuden ruokkiminen sekä työntekijöiden suoriutumisen, motivaation ja sitoutumisen vahvistaminen. (Karjalainen 2018, 82; Kaartinen 2011, 16; Viitala 2005, 254.) Osaamisen kehittämisen menetelmiä ovat perehdyttäminen, mentorointi, erilaiset täydennyskoulutukset, työtehtävien laajentaminen esimerkiksi työnkierron kautta, kehityskeskustelut, työnohjaus sekä erilaiset työpajat, kehittämishankkeet sekä yhteistoiminnalliset työmenetelmät, kuten tiimi- ja työparityöskentely. (Sotenavigaattori 2019; Kupias ym. 2014; Viitala 2005, 261–262.)

Campbell ym. (2020) toteavat tutkimuksessaan hoitajille tarjotun koulutuksen ja jatkuvien oppimismahdollisuuksien auttaneen hoitajia ammatillisessa kehittymisessä ja olleen yksi tekijä, joka edisti hoitajien pysyvyyttä haastavassakin toimintaympäristössä. (Campbell ym. 2020) Lisäksi vastavalmistuneen sairaanhoitajan voimaantumista ja työhön sitoutumista ensimmäisten työvuosien aikana on tärkeä tukea. Koulutuksen ja hoitotyön johtamisen tulisikin rohkaista hoitajia innovatiivisuuteen ja ongelmanratkaisuun. (Kuokkanen ym. 2016, 7.)

Koulutuskokonaisuus osaamisen kehittämisen avuksi

Päijät-Hämeen keskussairaalan lastentautien yksiköissä lähdettiin kehittämään sairaanhoitajien ammatillista osaamista kartoittamalla, minkälaista osaamista sairaanhoitaja tarvitsee työskennellessään lasten hoitotyössä ja minkälaisella koulutuksella tätä osaamistarvetta voitaisiin tukea. Kehittämistyön pohjalle selvitettiin teoriatietoa aiemmista tutkimuksista ja julkaisuista, haastateltiin yksiköiden lääkäreitä, esihenkilöitä sekä eri uravaiheessa olevia sairaanhoitajia. (Lyyra 2024, 3.)

Haastatteluissa lastensairaanhoitajan työ kuvattiin laaja-alaiseksi ja perhekeskeiseksi. Se vaatii hoitajalta luovuutta ja tilannetajua sekä monipuolisia yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Lastensairaanhoitajan osaamisen keskeisiksi alueiksi muodostuivat lapsen normaalin kasvun ja kehityksen tunteminen, eri lastenhoitotyön erikoisalojen teoriatieto sekä eri ikäisen lapsen kliininen hoitaminen erilaisissa tilanteissa, lasten lääkehoito, erilaisten perheiden ja kulttuurien merkitys sekä vuorovaikutus hoitotyössä sekä erilaiset työn hallintaan liittyvät asiat. Näiden osaamista voidaan tukea koulutuksella, itsenäisellä opiskelulla, simulaatioharjoituksin sekä erilaisilla työssä oppimisen tavoilla. (Lyyra 2024, 24–25)

Kartoituksen pohjalta Päijät-Hämeen keskussairaalan lastentautien yksiköiden tavoitteena on luoda vuoden kestävä koulutuskokonaisuus lastenhoitotyötä tekeville sairaanhoitajille. Koulutuskokonaisuus on ajateltu vuosittain toistuvaksi ja kaikki uudet sairaanhoitajat ohjataan koulutukseen osana perehdytystä. Lisäksi koulutuskokonaisuuden on ajateltu toimivan jo työssä olevien sairaanhoitajien osaamisen kehittämisen tukena. Koulutuskokonaisuutta voidaan hyödyntää lisäksi muissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lapsia hoitavissa yksiköissä. Kartoituksen yhteydessä toteutetussa työpajassa luotiin teoriapohjan ja haastattelujen tuloksien pohjalta alustava koulutusrunko suunniteltavalle koulutukselle. Koulutuskokonaisuudessa on tarkoitus hyödyntää erilaisia menetelmiä, kuten simulaatiota, työpajoja, asiantuntijaluentoja sekä itseopiskeltavia materiaaleja. Tarkoituksena on hyödyntää yksiköissä työskenteleviä asiantuntijoita koulutuskokonaisuuden toteutuksessa, itseopiskelumateriaalien kokoamisessa ja päivityksessä.

Koulutuskokonaisuuden odotetut hyödyt ja jatkokehitysaiheet

Päijät-Hämeen keskussairaalan lastentautien yksiköissä sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen kehittämisellä tavoitellaan vetovoimaisuutta rekrytointiin sekä työntekijöiden pysyvyyttä. Uudentyöntekijän perehdyttäminen erityisosaamista vaativaan työhön vie aikaa ja resurssia. Koulutuskokonaisuuden toivotaan tukevan vastavalmistuneen sairaanhoitajan itseluottamusta omaan osaamiseensa ja sen kehittymiseen. Lastenhoitotyö on laaja kokonaisuus, eikä sen osaaminen kartu hetkessä. Matka perehtyjästä päteväksi vie aikaa.

Jatkuvasti muuttuva maailma ja kehittyvät tieteenalat edellyttävät hoitotyön tekijältä jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Osallistamalla yksiköiden työntekijöitä ja asiantuntijoita koulutuskokonaisuuden toteuttamiseen voidaan edistää koko työyhteisön yhteisöllisyyttä ja ajantasaista osaamista. Osaamisen kehittämisen rinnalla olisi tarpeen myös luoda kriteerit eri ammatillisen osaamisen tasoille kuten esimerkiksi HUSin Uudessa lastensairaalassa on tehty (Huttunen & Suometsä 2020). Näitä osaamiskriteerejä voitaisiin hyödyntää osaamisen arvioinnin lisäksi myös työvuorosuunnittelussa ja palkitsevaa palkkausta pohdittaessa.

Lähteet

Campbell, K. A., Van Borek, N., Marcellus, L., Kurtz Landy, C. & Jack, S. M. 2020. “The hardest job you will ever love”: Nurse recruitment, retention, and turnover in the Nurse-Family Partnership program in British Columbia, Canada. PLoS One. 15(9). Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0237028

Hanhinen, R. 2023. Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo. Eduuni-wiki. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://wiki.eduuni.fi/display/ophpolku/Erikoistumiskoulutusten+julkinen+luettelo+-+ammattikorkeakoulut

Huttunen, S. & Suometsä, J. 2020. Matkalla kohti magneettisairaalaa. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://www.hus.fi/ajankohtaista/matkalla-kohti-magneettisairaalaa

Karjalainen, A. 2018. Asiantuntijaorganisaation osaamisen johtaminen ja kehittäminen osal-listamisen ja vuorovaikutuksen avulla. Pro gradu -tutkielma. Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, tietojohtamisen maisteriohjelma. Lappeenranta. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090434552

Kaartinen, L. 2011. Osaamista kehittämään! Periaatteita ja menetelmiä osaamisen ylläpitoon ja lisäämiseen. Helsinki: KT Työnantajat. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa: https://www.kt.fi/julkaisut-ja-oppaat/2011/osaamista-kehittamaan

Kuokkanen, L., Leino-Kilpi, H., Numminen, O., Isoaho, H., Flinkman, M. & Meretoja, R. 2016. Newly graduated nurses´ empowerment regarding professional competence and other work-related factors. BMC Nursing. 24(3), 1–8. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://bmcnurs.biomedcentral.com/counter/pdf/10.1186/s12912-016-0143-9.pdf

Kupias, P., Pirinen, J & Peltola, R. 2014. Esimies osaamisen kehittäjänä. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/BAXBBXATEGDDC#

Lyyra, S. 2024. Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen kehittäminen lastentautien yksiköissä – Koulutussisällön suunnittelu tutkimuksellisena kehittämistyönä. LAB Ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö, sosiaali- ja terveysala. Lahti. Viitattu 21.8.24. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202408272442

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2021. Kliinisen hoitotyön erikoisalat: Ehdotukset kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittämiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita 2021:36. Viitattu 21.8. 2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8428-8

Sotenavigaattori. 2019. Osaamisen johtaminen esimiestyössä. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://sotenavigaattori.fi/osaaminen-tulevaisuuden-tarpeisiin/osaamisen-johtaminen-esimiestyossa/

Storvik-Sydänmaa, S., Tervajärvi, L. & Hammar, A. 2019. Lapsen ja perheen hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Tuomi, S. 2008. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen lasten hoitotyössä. Väitöskirja. Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-27-1066-9

Viitala, R. 2005. Johda osaamista! -osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Helsinki: Infoviestintä. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/275097041_Johda_osaamista_Osaamisen_johtamisen_teoriasta_kaytantoon