Opintomatka on matka, jonne henkilö lähtee yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmän jäsenillä on yleensä samanlainen kiinnostus opintomatkan kohteeseen ja opintomatkalle lähdetään, koska tavoite on oppia uutta. Opintomatkalla keskeistä on verkostoituminen ja uusien kontaktien luominen alan toimijoiden kanssa. Opintomatkat opetusmenetelmänä tukevat muita käytettyjä opetusmenetelmiä ja vahvistavat ymmärrystä opiskeltavasta alasta, ja kehittävät opiskelijan ammatillista osaamista. Tässä artikkelissa opintomatkan nähdään olevan opetusmenetelmä.

Kirjoittaja: Kirsi Kallioniemi

Grand Tourit ensimmäisiä opintomatkoja

Opintomatkan historiaa voidaan lähestyä useasta eri näkökulmista. Tieverkostot ja kulkuneuvot ovat vaikuttaneet kauppaan ja vuorovaikutuksen kehittymiseen ihmisten kesken, mutta samalla ne ovat luoneet pohjaa matkailulle. Ihmisten halu matkustaa on liitetty uskonnollisiin, terveydellisiin tai kaupallisiin syihin ennemmin kuin nautinnon etsimiseen. Ensimmäinen massaturismin muoto oli pyhiinvaellus. (Horner & Swarbrooke 2016, 15-17.) Matkailun historiassa Grand Toureja voidaan pitää ensimmäisinä opintomatkoina. Vapaaehtoinen matkustaminen alkoi 1600-luvulla ja kehittyi merkittäväksi 1700-luvulla. Uusiin oloihin tutustuminen nähtiin hyödyllisenä ja yksilöä kehittävänä kokemuksena. Varakas yläluokka kiinnostui vieraiden maiden näkemisestä ja pystyi tuolloin toteuttamaan toiveensa matkustaa. Englantilaiset lähtivät Eurooppaan Grand Toureille. Grand Tour matkailussa nuoret miehet kävivät kahden-kolmen vuoden mittaisilla matkoilla Ranskan ja Italian vanhoissa kaupungeissa. Ne olivat matkoja, joiden tarkoitus oli kouluttautua ja oppia. Grand Tour reitit kulkivat Välimeren maihin, ja ne laadittiin useita kulttuuripiirejä koskevaksi. (Hirn & Markkanen 1987, 8-9). Grand Tourissa ja pyhiinvaellusmatkoissa on nähtävissä perinteet, joissa ihmiset matkustavat Pohjois-Euroopasta Etelä-Eurooppaan turisteina. (Horner & Swarbrooke 2016, 17). Samat matkustussuunnat ovat nähtävissä edelleen.

Opintomatkan taustalla integratiivinen pedagoginen malli

Korkeakoulu on avautunut yhä enemmän toimintaympäristöönsä ja integroitunut entistä vahvemmin työelämään sekä sen käytännön ongelmien ratkaisuun. Ammattikorkeakoulujen tehtävät liittyvät työelämälähtöisyyteen ja elinkeinon ymmärtämiseen. (Koski 2021.) Edellisen vuoksi olisikin perusteltua, että säännönmukaisiin opintoihin kuulusi erilaisia opiskelijan ammatillista osaamista kehittäviä vierailuja ja opintomatkoja.

Käsitteenä opintomatka on laaja. Opintomatka-käsite tunnetaan myös termeillä opintoretki, luokkaretki, ekskursio ja grand tour (YSA). Opintomatkan teoreettista taustaa voidaan lähestyä Integratiivisen pedagogiikan mallilla, jossa rakennetaan optimaalista oppimisympäristöä. Mallin ydin muodostuu neljästä asiantuntijuuden elementistä: 1) teoreettisesta, käsitteellisestä tiedosta, 2) käytännöllisestä, kokemuksellisesta tiedosta, 3) toiminnan säätelyä koskevasta tiedosta eli itsesäätelytiedosta ja 4) sosiokulttuurisesta tiedosta. Oleellista mallissa on oppimisympäristöjen suunnittelu siten, että kaikki nämä neljä asiantuntijuuden peruselementtiä ovat jatkuvasti läsnä ja niitä integroidaan toisiinsa erilaisten pedagogisten välineiden avulla. (Virtanen & Tynjälä 2013.)

Hyvän integratiivisen mallin opetusmenetelmä voi olla opintomatka. Opintomatka on tapa tuoda opiskelijoille mahdollisuus tutustua työelämään ja oppia käytännön taitoja. Opintomatkalla opiskelijoilla on mahdollisuus yhdistää teoriaa ja käytäntöä sekä päästä kokemaan kokemuksellisen oppimisen vaiheita.

Kylä vierailijan silmin – yhteistyöprojekti ja opintomatka

Syksyllä 2022 ensimmäisen vuoden 20 restonomiopiskelijaa vieraili Hämeen Kylien ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyöprojektissa Kylä vierailijan silmin viidessä Hämeen kylässä (Alvettula, Lepaa, Pilpala, Vähikkälä ja Kalkkinen). Opintojaksolle annetun toimeksiannon tavoitteena oli laatia raportti opintomatkan pohjalta viidelle Hämeen Kylien kylälle. Tavoitteena oli kuvata kylän tilanne vierailijan silmin; miltä kylä näyttää vierailijan näkökulmasta, millaisia palveluja kylissä on (tarjooma) ja millaisia mahdollisuuksia kylällä on matkailun kehittämisessä. Matkailu nähtiin yhteistyöprojektissa tärkeänä asumisen käyntikorttina ja kiinnostuksen herättäjänä kyliä kohtaan. (Leppänen 2022.)

Kuva Alvettulan kyläkaupasta
1. Alvettulan kyläkauppa. (Kuva: Laura Karhu)

Oppimismenetelmäksi yhteistyöprojektissa valittiin opintomatka ja käynnit kylissä yhden päivän aikana. Opintomatkaan valmistautuminen aloitettiin keräämällä tietoa kylistä ja tutustumalla kylämatkailun käsitteen sisältöön. Ennen opintomatkaa opiskelijat suunnittelivat matkalla havainnoitavat kohteet ja perehtyivät havainnointiin tutkimusmenetelmänä.

Hämeen kylien kyläasiamies ”antoi” opintomatkan yhteistyökylät ja oli yhteydessä kyliin matkavalmisteluissa. Opintomatkaa varten opiskelijat jaettiin ryhmiin, niin että jokaiselle kylälle tuli sitä havainnoiva opiskelijaryhmä. Opintomatkalla kylissä tavattiin kylien edustajia ja kyliä kierrettiin linja-autolla. Opintomatkan aikana opiskelijat tekivät aktiivisesti muistiinpanoja ja kyselivät kylien edustajilta etukäteen valmisteltuja kysymyksiä. Opintomatkan jälkeen matkalta kerättyä aineistoa jäsenneltiin eri tavoin, mm. Ideapajan ja SWOT-analyysin avulla sekä kerättiin kylille 100 ideaa havainnoista kylien kehittämiseksi. Vuoden lopussa opiskelijat esittelivät Zoom-palaverissa ideansa kylien toimijoille ja valmistelivat loppuraportit matkasta.

Opintomatka toimi oppimisympäristönä

Kylä vierailijan silmin -opintomatka oli erinomainen tapa opiskelijoiden tutustua uuteen toimintaympäristöön, vaihtaa kokemuksia ja ideoita, lisätä ja syventää tietoa sekä verkostoitua ja luoda yhteistyösuhteita. Opintomatka toteutui hyvällä ja tarkalla suunnittelulla. Haasteellista oli yhden päivän aikana saada talteen kaikki se tieto, mitä loppuraporttiin tarvittiin ja ymmärtää kylien pitkäaikaista kehitystä. Opintomatka toimi ensimmäisen vuoden opiskelijoille matkailualaa avartavana ja erilaisia mahdollisuuksia osoittavana. Vaikka opintomatkojen hyödyt ja mahdollisuudet ovat kiistattomat, niin opintomatkoja käytetään liian vähän vaihtelevina oppimisympäristöinä.

Lähteet

Hirn, S. & Markkanen, E. 1987. Tuhansien järvien maa. Suomen matkailun historia.  Helsinki: Suomen matkailuliitto

Horner, S. & Swarbrooke, J. 2016. Consumer behaviour in tourism. Third edition. Abingdon, Oxon: Routledge, Taylor & Francis Group.

Koski, J. 2021. Korkeakoulujen opetus uudistuu yhä enemmän yhteistyössä. Laurea Journal. Viitattu 15.9.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021083044604

Leppänen, E. 2022. Henkilökohtainen tiedoksianto 13.9.2022. Kyläasiamies Hämeen kylät ry.

Virtanen, A. & Tynjälä, P. 2013. Kohti työelämätaitoja kehittävää yliopistopedagogiikkaa – opiskelijoiden näkökulma. Yliopistopedagogiikka 2/2013. Viitattu 15.9.2023. Saatavissa https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2013/10/02/kohti-tyoelamataitoja-kehittavaa-yliopistopedagogiikkaa-opiskelijoiden-nakokulma/

YSA-yleinen asiasanahaku. 2023. Viitattu 15.9.2023. Saatavissa http://www.yso.fi/onto/ysa/Y97821

Kirjoittaja

Kirsi Kallioniemi, HL, lehtori, Liiketalouden yksikkö, LAB-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Laura Karhu

Julkaistu 22.9.2023

Viittausohje

Kallioniemi, K. 2023. Opintomatka on työelämäyhteistyötä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/oletus/opintomatka-on-tyoelamayhteistyota