Yrittäjyys kiinnostaa yhä enemmän korkeakouluopiskelijoita ja osa opiskelijoista tekee opintojensa loppuvaiheessa yrittäjyyteen liittyvän opinnäytetyön. Selkeiden yrittäjyysaiheiden lisäsi opinnäytetöistä on laajemminkin löydettävissä yritysideoita ja -aihioita. Korkeakouluissa kannattaisikin perehtyä nykyistä paremmin siihen, miten ja millä ehdoilla opinnäytetyölähtoisiä yritysideoita voitaisiin löytää, hyödyntää ja jatkojalostaa.

Kirjoittajat: Minna Pajunen ja Sari Suominen

Korkeakoulujen keinot yrittäjyyteen kannustamisessa

Korkeakouluympäristö on merkittävässä roolissa yrittäjyysasenteiden ja -kasvatuksen edelläkävijänä. Tukemalla opiskelijoiden yrittäjyysintentioita ja vahvistamalla heidän yrittäjävalmiuksiaan vaikutetaan siihen, että yrittäjyys voidaan nähdä potentiaalisena uravaihtoehtona valmistumisen jälkeen. Apuna ovat opetuksen lisäksi erilaiset korkeakouluhankkeet ja niiden tavoitteellinen toiminta elinkeinoelämän edistämiseksi. (LAB-ammattikorkeakoulu 2020a.)

Juuri päättyneen LAMK Startup Accelerator (LSA) -hankkeen yhtenä tavoitteena oli edistää ja kannustaa uusien yritysten syntymistä sekä luoda ja kehittää keinoja nostaa uusia yritysideoita esille. Hankkeen aikana opiskelijoille tulivat tutuiksi STORM-liikeideakilpailu, kiihdytysohjelma, innovaatioagenttien toiminta sekä matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut. Hankkeessa myös suunniteltiin toimintatapaa, jolla opinnäytetöistä saataisiin tunnistettua potentiaalisia yritysideoita. Aihetta käsiteltiin Pajusen (2020) syksyllä valmistuneessa opinnäytetyössä. Pajusen (2020) mukaan selkeät yritysideat erottuvat opinnäytetöistä helposti. Varhaisessa vaiheessa olevien ideoiden tunnistamiseen ja niiden potentiaalin arvioimiseen tarvittaisiin sen sijaan uusi toimintatapa, joka integroituu osaksi opinnäytetyöprosessia ja jonka kautta yritysideat ja -aihiot voidaan hyödyntää.

Opinnäytetyöt peilaavat työelämän ilmiöitä ja tarpeita

Opinnäytetyö on korkeakouluopiskelijan opintojen ”näyttö”, jossa tiivistyy opittu tieto, osaaminen ja alan asiantuntijuus. Opinnäytetöissä on toimeksiantojen kautta valtava määrä ajantasaista tietoa yrityksistä ja niiden kehittämiskohteista sekä yrityskentän tarpeista ja ilmiöistä. (LAB-ammattikorkeakoulu 2020b.) Tietoja oikein hyödyntämällä voidaan kehittää uusia yritysideoita.

Opinnäytetöistä saatavaa tietoa voidaan tutkia, hyödyntää ja kehittää korkeakouluympäristössä muutenkin kuin varsinaisten yritysideoiden saamiseksi. Opinnäytetöiden tuloksia, johtopäätöksiä ja jatkotutkimusaiheita on perusteltua hyödyntää uusien opinnäytetöiden aiheena, opintoprojekteissa ja uusien hankkeiden ideoinnissa, sillä havainnot perustuvat todellisiin työelämän tarpeisiin. (Pajunen 2020.)

Idean tunnistamisen ja arvioimisen haasteet

LAB-ammattikorkeakoulussa ei vielä ole käytössä tehokkaita keinoja opinnäytetöiden sisällön läpikäymiseen, mutta toimintatapaa on alettu pohtia ja kehittää. Määrällisesti opinnäytetöitä on vuositasolla runsaasti ja haasteena onkin sisällöltään potentiaalisten töiden löytyminen suuresta massasta. Potentiaalin tunnistaminen ja idean arvioiminen on syytä irrottaa erillisiksi toisistaan, jolloin tunnistamisen prosessia voidaan hyödyntää seulovana työvaiheena, minkä jälkeen tapahtuu syvempi idean arvioiminen. (Pajunen 2020.)

Mahdollisen idean tai idea-aihion tunnistaminen opinnäytetöistä vaatii alan asiantuntijuutta ja kykyä nähdä idean sisältämä potentiaali. Tunnistamisen vaiheessa ei kuitenkaan ole tarvetta arvioida idean potentiaalia syvemmin, vaan tarkoitus on merkitä opinnäytetyö erottuvaksi muusta massasta. Ideoiden arvioimiseen tarvitaan laaja-alaista asiantuntijuutta, monialaista osaamista sekä innovatiivista ajattelutapaa. Idean syntyminen ja sen arvioiminen lähtevät taidosta ja kyvystä yhdistää uusia ja yllättäviä osia yhteen ja nähdä niiden synnyttämät liiketaloudelliset mahdollisuudet suhteessa vallitsevaan ympäristöön. (Cagan & Vogel 2003.)

Pajusen (2020) mukaan uutta toimintatapaa ideoiden tunnistamiselle täytyy kehittää resurssitehokkaan lähestymisen kautta, jotta prosessista syntyy henkilötasolla mahdollisimman kevyt ja vähän aikaa sitova. Silloin sen käyttöönotto on helppoa integroida jo olemassa olevaan opinnäytetyöprosessiin ja henkilöstön sitoutuminen toimintatavan käyttöönottoon on varmempaa. Potentiaalisten ideoiden ja aihioiden arvioimiseen tulee kiinnittää asiantuntijaresursseja ja riittävää osaamista, jotta tunnistetuista ideoista ja -aihioista saadaan todellisia tuloksia. LAB-korkeakoululla – kuten muissakin Suomen korkeakouluissa – on TKI-toiminnan asiantuntijuutta, jonka tutkivaa otetta ideoiden arvioimiseen ja niiden yhdistelemiseen kannattaa hyödyntää. Fogelholm (2009) toteaa, että kun ideoita ja aihioita tarkastellaan monialaisesti ja monipuolisella asiantuntijuudella saadaan syntymään uusia innovatiivisia yritys- ja liikeideoita.

Potentiaalisen idean tunnistaminen ja sen arvioiminen on prosessi, joka vaatii kehitystyötä ja suunnittelua. Toimintatapa tulisi kehittää toiminnoiltaan järkeväksi ja kannattavaksi sekä samalla huomioida tulosten hyödynnettävyys myös korkeakoulun näkökulmasta. Yritysideoiden ja -aihioiden toimintatavan ja tunnistamisen tarve on tunnistettu ja LAB-korkeakoulussa on jo ymmärretty, että opinnäytetöiden sisältämää potentiaalia kannattaa hyödyntää nykyistä paremmin uusien yritysideoiden, opetuksen ja TKI:n kehittämisessä. (Pajunen 2020.)

Lähteet

Cagan, J. & Vogel, C.M. 2003. Kehitä kärkituote. Ideasta Innovaatioksi. Helsinki: Talentum.

Fogelholm, C-M. 2009.Tuoteideasta innovaatioksi: Tuoteideoiden ja keksintöjen kaupallistaminen suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä. Tampere: Mediapinta.

LAB-ammattikorkeakoulu. 2020a. Tietoa meistä. [Viitattu 14.10.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista

LAB-ammattikorkeakoulu. 2020b. Opinnäytetyöohje. [Viitattu 14.10.2020]. Saatavissa: https://moodle.lut.fi/course/view.php?id=2545

Pajunen, M. 2020. Potentiaaliset yritysaihiot korkeakouluopiskelijoiden opinnäytetöissä. Case: LAB-ammattikorkeakoulu, LSA-hanke. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalous. Lahti. [Viitattu 17.11.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102921814

Kirjoittajat

Minna Pajunen on LAB-ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija. Hän työskenteli myös LSA-hankkeen projektityöntekijänä.

Sari Suominen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/kannettava-tietokone-nainen-koulutus-3087585/ (Pixabay License)

Julkaistu: 23.11.2020

Viittausohje

Pajunen, M. & Suominen, S. 2020. Opinnäytetöistä ideoita yrittäjyyteen. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/opinnaytetoista-ideoita-yrittajyyteen/