Kasvupäätökset vaativat numeroiden rinnalle ymmärrystä organisaatiokulttuurista

Suomen talouskasvun haasteet kytkeytyvät läheisesti johtamiskulttuuriin, päätöksentekoon ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Riskien välttely, vahva nojaaminen numeerisiin mittareihin sekä varovainen investointiajattelu voivat hidastaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä. Kestävän kasvun rakentaminen edellyttääkin taloudellisten tunnuslukujen rinnalle laajempaa ymmärrystä päätöksentekoon vaikuttavista inhimillisistä tekijöistä.

Kirjoittaja: Niina Ihalainen

Riskien välttely jarruttaa kasvua

Julkisessa keskustelussa nousee usein esiin, ettei Suomen talous ole kasvanut 20 vuoteen. Helsingin Sanomien (2026a) pääkirjoituksessa otetaan kantaa ja esitetään syitä Suomen huonoon talouskasvuun. Syynä pidetään riskittömyyteen pyrkivää kansaa sekä jatkuvaa muutosvastarintaa. Etujärjestöt ja puolueet puolustavat saavutettuja etuja, ja jäsenet kiittävät muutosten ja uudistusten jarruttamisesta. Myös kuluttajien käyttäytymistä leimaa varovaisuus, jota globaali epävarmuus entisestään vahvistaa.

Kritiikki ei ole kohdistunut pelkästään yhteiskunnallisiin rakenteisiin, vaan osansa siitä on saanut myös suomalainen johtamiskulttuuri. Nähdään, että talouskasvun jarruna on yritysjohtajien riskien ja virheiden välttely. Johtajien rima on liian matalalla eikä lähdetä hakemaan uusia mahdollisuuksia, vaan valmistaudutaan seuraavaan pahaan ja huonoon. Toisaalta suomalaisjohtajat ovat kovin samankaltaisia, valtaosa on samat oppilaitokset käyneitä diplomi-insinöörejä ja kauppatieteiden maistereita, joten näkökulmat eivät ole riittävän moninaisia. Suomalainen mielenlaatu toimii siten, että riskejä yliarvioidaan ja mahdollisuuksia aliarvioidaan. Tämä kaikki heijastuu yrityskulttuuriin. Esimerkiksi tekoälyä hyödynnetään usein olemassa olevien prosessien tehostamiseen, kun sen potentiaali uusien liiketoiminta-avauksien mahdollistajana jää vähäisemmälle huomiolle. (Helsingin Sanomat 2026b; Saarinen 2026.)

Sitran tuoreessa Kasvuatlas 2026 -selvityksessä (Nabokov 2026) todetaan, että Suomi on laiminlyönyt pitkään investointeja inhimilliseen ja tuotannolliseen pääomaan. Samalla nähdään, että nousu ei tule toivomalla vaan investoimalla. Samankaltaista viestiä korostaa myös Frank Martela (2026), jonka mukaan haastavissa tilanteissa tarvitaan ennen kaikkea toimijuutta, mikä merkitsee selkeää päämäärää, suunnitelmaa ja konkreettisia tekoja. Käytännössä tämä tarkoittaa usein myös rohkeutta investoida ja uudistua epävarmuudesta huolimatta.

Kasvun ajurit muuttuvat ajassa

Kasvuatlas 2026 -selvityksessä (Nabokov 2026) katse on tulevaisuudessa ja keskittyy siihen, miten Suomen talous saataisiin takaisin kasvupolulle. Suomen tulevaisuuden tärkeimmän investoinnin pitäisi kohdistua ihmisiin ja heidän osaamiseensa. Tähän tarvitaan tueksi tekoälyä, digitaalisia järjestelmiä ja robotiikkaa. Osaamisen tasonnosto vaatii luonnollisesti investointeja. Lisäksi kasvun edellytyksiin lukeutuvat työperäinen maahanmuutto sekä luontopääoman turvaaminen.

Selvityksessä nostetaan esiin myös puolustus- ja turvallisuusalan mahdollisuudet yhtenä kasvun lähteenä Euroopassa. Tähän kehitykseen kytkeytyy suomalainen puolustus- ja turvallisuusalan yhteistyöverkosto Defence Innovation Network Finland (DEFINE), jonka tavoitteena on rakentaa Definestä kansainvälisesti merkittävä puolustusalan innovaatioekosysteemi. Verkosto kokoaa yhteen alan huippuosaajat kotimaassa ja maailmalla sekä avaa ovia uusille investoinneille, viennille ja työpaikoille nopeasti kasvavalla puolustus- ja turvallisuusalalla. (Takkinen & Aura 2026.)

Kasvun ajureista käytävä julkinen keskustelu on muuttunut nopeasti viime vuosien aikana. Nyt keskiössä ovat tekoäly, huoltovarmuus ja puolustukseen liittyvät panostukset, mikä heijastaa muuttunutta geopoliittista tilannetta ja toimintaympäristön epävarmuutta. Nykyinen ajan henki herättää pohtimaan, kuinka kestävää on, että kasvu nojaa yhä vahvemmin olosuhteiden pakottamana puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen.

Vielä 2020-luvun alkuvuosina kestävä kasvu ja vihreä siirtymä olivat kaikkien huulilla, mutta sittemmin keskustelu on siirtynyt yritysten vastuullisuustyöstä edellä mainittuihin teemoihin. Kestävän kasvun merkitys ei ole kadonnut, mutta investoinnit kestävään kasvuun tulee pystyä perustelemaan kielellä, jota liiketoiminnassa ymmärretään, kuten riskien vähentämisenä, kulujen säästöinä tai uutta liiketoimintaa luovina vastuullisuustekoina. (Sangder 2026.) Samalla on aiheellista pohtia, riittääkö pelkkä liiketoiminnan kieli ymmärtämään kaikkia niitä moninaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten kasvuun ja investointipäätöksiin.

Päätöksenteossa tarvitaan myös ymmärrystä ihmisistä

Liiketoiminnassa ymmärretään yleisesti selviä numeraalisia arvoja ja mitattavia faktoja. Toisaalta sanonnan ”sitä saat, mitä mittaat” toimivuutta on syytä kyseenalaistaa, sillä se ei aina ohjaa liiketoimintaa kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kuten edellä tuotiin esiin, suomalaisessa johtamiskulttuurissa on haasteita ja kasvun esteitä, jotka liittyvät yleiseen mielenlaatuun, asenteisiin ja kunnianhimon tasoon. Näitä kaikkia tekijöitä on huomattavasti vaikeampi mitata kuin numeerisia arvoja.

Voidaan todeta, että pelkkiin numeerisiin mittareihin tuijottaminen on usein helpoin tie, sillä tällöin ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä ohjaavat inhimilliset tekijät jäävät varjoon. Ilmiö kytkeytyy myös edellä mainittuun suomalaisjohtajien samankaltaisuuteen: on luontevasti helpompaa työskennellä ja kommunikoida sellaisten ihmisten kanssa, jotka jakavat saman ajattelutavan, toimintalogiikan sekä samankaltaisen osaamis-, koulutus- ja kokemustaustan, kuin sellaisten, joiden näkökulmat ja osaaminen ovat itselle vieraita.

Tämä voi kuitenkin kaventaa näkökulmia ja heikentää kykyä tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Monimutkaisessa toimintaympäristössä tarvitaan rinnalle myös käyttäytymistieteellistä ymmärrystä, jotta päätöksenteon taustalla olevia motiiveja ja toimintalogiikoita voidaan tulkita syvällisemmin.

Tässä artikkelissa esiin nostetut teemat ja johtamiskulttuurin haasteet ovat ajankohtaisia ja herättävät vilkasta keskustelua LAB-ammattikorkeakoulun (2026) syyskuussa 2025 käynnistyneessä Next Level by Kasvu -hankkeessa niin hankkeen asiantuntijoiden kuin yritysten edustajien keskuudessa. Hankkeessa on tähän mennessä kartoitettu neljän eri toimialalla toimivan eteläkarjalaisen pk-yrityksen liiketoiminnallisia haasteita. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti päätöksentekoon, kasvuun sekä toimintaympäristön muutoksiin liittyvät kysymykset, jotka toimivat pohjana käytännönläheisen johtamisen työvälineen rakentamiselle. Tavoitteena on tukea yrityksiä ymmärtämään paremmin muuttuvan toimintaympäristön haasteita sekä arvioimaan kasvun kannalta keskeisiä päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä.

Lähteet

Helsingin Sanomat. 2026a. Pääkirjoitus: Riskittömyyteen pyrkivän kansan talous ei kasva. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011919380.html

Helsingin Sanomat. 2026b. Pääkirjoitus: Suomalainen yritysjohtaja ei kurkota, koska aina voi kapsahtaa. Viitattu 20.5.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000012001797.html

LAB. 2026. Next Level by Kasvu. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/next-level-kasvu

Martela, F. 2026. Kolumni: Toivo on kaksiteräinen miekka. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011955226.html

Nabokov, V. 2026. Kasvuatlas 2026. Helsinki: Sitra. Sitra-sarja 308. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2026/03/Sitra-Kasvuatlas-2026.pdf

Saarinen, M. 2026. Ulkomaiset johtajat: Suomessa johtajien rima on liian alhaalla. Helsingin Sanomat. Viitattu 20.5.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/visio/art-2000011998984.html

Sangder, M. 2026. Tervetuloa takaisin vastuullisuuskentälle, bisneskieli! Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://www.globalcompact.fi/kaikki-blogit/maria-sangder-tervetuloa-takaisin-vastuullisuuskentalle-bisneskieli

Takkinen, K & Aura, H. 2026. Suomelle puolustusinnovaatioista kasvua ja työpaikkoja – Define laajenee valtakunnalliseksi. Sitra. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/uutiset/suomelle-puolustusinnovaatioista-kasvua-ja-tyopaikkoja-define-laajenee-valtakunnalliseksi/