Opetussuunnitelma-uudistuksella kohti tulevaisuuden osaamista

Opetussuunnitelma ohjaa keskeisesti oppilaitoksen päivittäistä toimintaa ja jäsentää opiskelijoiden ja opettajien työtä. Opetussuunnitelman uudistustyöllä pyritään ennakoimaan tulevaisuuden osaamistarpeita niin että valmistumisvaiheessa opiskelijalla on ajantasainen osaaminen siirtyä työelämään ja hyvät valmiudet selviytyä työelämän nopeissa muutostilanteissa.

Kirjoittaja: Hannele Tiittanen

Opetussuunnitelmalla pyritään varmistamaan, että oppilaitoksesta valmistuvalla opiskelijalla on tarvittavat valmiudet työelämään. Opetussuunnitelmassa kuvataan mitä tietoja, taitoja ja kykyjä opiskelija saavuttaa opintojen aikana ja nämä kuvataan opetussuunnitelmassa opiskelijan osaamisena, kompetenssina. Suomessa siirryttiin yleisesti kompetenssiperustaisiin opetussuunnitelmiin eurooppalaisen Bologna prosessin myötä 2000-luvun puolivälissä, jonka jälkeen kompetenssiperustainen opetussuunnitelma on vakiinnuttanut paikkansa varsinkin ammattikorkeakouluissa (OPH 2019; Rantanen & Marjanen 2019). Tietojen ja taitojen kuvaamisen lisäksi opetussuunnitelma kuvastaa niitä arvoja ja asenteita, jotka liittyvät opiskeltavaan ammattiin. Tällä tavoin opetussuunnitelma on paljon laajempi ja kompleksisempi kokonaisuus kuin kompetenssiperustaisuus, jossa kuvataan tietojen ja taitojen kokonaisuutta. (Marope ym. 19.)

Tässä artikkelissa kuvataan LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön koulutusten opetussuunnitelmauudistusta kevään 2023 aikana. Uudistus koski fysioterapia-, sosionomi-, ensihoitaja-, sairaanhoitaja-, sekä terveydenhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmia.

Opetussuunnitelmatyön vaiheet

LAB hyvinvointiyksikön opetussuunnitelmatyö aloitettiin tammikuussa 2023 taustamateriaaleihin perehtymisellä ja yhteisen tilannekuvan saamisella. Kaikki sote-alan koulutusten opetussuunnitelmat olivat käyneet läpi arvioinnin vuonna 2022, joista saatu palaute toimi hyvänä lähtökohtana työskentelylle. Lisäksi opetussuunnitelmia ohjaavia taustamateriaaleja on varsin runsaasti, jotka määrittelevät OPS työtä, esimerkiksi ammattikorkeakoulun strategiset tavoitteet, Bologna prosessi, kansallinen koulutuksen vaatimustasokuvaus, NQF6 (OPH), Arenen (2022) ammattikorkeakoulujen yhteiset kompetenssit, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Kestäväkehitys.fi). Lisäksi sote-alan koulutuksiin liittyy paljon lainsäädännöllisiä vaatimuksia, jotka on huomioitava opetussuunnitelmatyöskentelyssä. Hyvinvointialan koulutuksille laadittiin myös yhteiset, kaikissa koulutuksissa läpikulkevat teemat ohjaamaan opetussuunnitelmatyötä: Digitaalinen ja teknologinen osaaminen, tiedon hallinta ja hyödyntäminen, moninaisuus ja monialaisuus. Teemojen kautta haluttiin tuoda opetussuunnitelmiin kaikkia aloja koskevat tulevaisuuden työelämäosaamisen painopisteet. (kts. Tiittanen & Id-Korhonen 2023.)

Varsinainen opetussuunnitelmatyöskentely tehtiin kussakin koulutuksessa opetussuunnitelmatyöhön valittujen vastuuhenkilöiden johdolla. Koulutusten rakennekuvausten laatimisessa pyrittiin tekemään tulevaisuuden työelämäosaamisen painopisteet näkyviksi.

Rakennekuvausten jälkeen aloitettiin kompetenssiperustaisten oppimistavoitteiden laatiminen, jossa lähtökohtana olivat kunkin koulutuksen valtakunnalliset kompetenssikuvaukset, jossa määritellään ammattikorkeakoulusta valmistuvan opiskelijan osaaminen. Valmiit opintojaksotavoitteet vietiin lopuksi taulukkoon, jonka avulla tarkistettiin, että jokainen opintojakson tavoite rakentaa koulutuksen kompetenssivaatimusta, tavoitteita oli riittävästi jokaista kompetenssivaatimusta kohden ja että ne olivat vaatimustasoltaan vaativammaksi kehittyviä opintojen alusta niiden loppua kohden.

Viimeistelyvaiheessa valmiisiin opetussuunnitelmiin haettiin työelämä- ja opiskelijapalautteet. Hyvinvointiyksikön ohjausryhmälle opetussuunnitelmat esiteltiin huhtikuussa 2023 ja toteutussuunnitelmien laatiminen toteutuu syksyllä 2023. Uudet opiskelijat aloittavat uusilla opetussuunnitelmilla tammikuussa 2024. Opetussuunnitelmatyön prosessi on esitetty kuviossa 1.

Kuvio 1. LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön opetussuunnitelmatyön vaiheet.

Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyössä

Uusilla opetussuunnitelmilla aloittavat opiskelijat valmistuvat sote-alan ammatteihin vuoden 2027 aikana. Siihen mennessä työelämässä tapahtuvat muutokset voivat edellyttää jo uudenlaista osaamista, jota opetussuunnitelman tavoitteissa ei ole osattu ennakoida. Opintojaksojen tavoitteiden tulee kuitenkin mahdollistaa sellaiset toteutussuunnitelmat, jossa voidaan reagoida uusiin osaamisvaateisiin. Maropen ym. (2019) raportissa ennakoidaan opetuksen paradigman muutosta ja että kriittistä osaamista tulee olemaan kyky soveltaa opittua tietoa nopeasti muuttuviin toimintaympäristöihin. Keskeiseksi osaamiseksi nousee joustavuus ja kyky sopeutua ketterästi uusiin tilanteisiin. Lisäksi kriittisen ajattelun taidot, analysoinnin ja ongelmanratkaisun taidot ovat tulevaisuuden työelämässä oleellista osaamista.

World Economic Forumin (2020) raportissa tuodaan esille, että noin 40% yritysten työntekijöistä arvioidaan tarvitsevan uudelleen kouluttautumista pikaisesti teknologisen kehityksen vuoksi. Nämä muutokset liittyvät etenkin tekoälyn tuomiin muutoksiin työn perustehtävässä. OECDn (2023) mukaan koulutuksessa on joustavasti vastattava muuttuviin työelämätarpeisiin ja huomioitava teknologian kehittymiseen liittyvät muutostarpeet myös opetussuunnitelmissa. Teknologian huomioimisen lisäksi OECD (2023) ja World Economic Forum (2016) muistuttavat emotionaalisten ja sosiaalisten elementtien sekä uteliaisuuden rakentumisen merkityksestä oppimisessa. Myös Rantanen ja Marjanen (2019) esittävät, että tulevaisuuden työelämässä toimimisen näkökulmasta yksilön kokonaisvaltaisempi ammatillinen kehittyminen ja oman persoonan sekä eettinen kasvun tukeminen voivat lopulta olla ratkaisevampia kuin osaamistavoitteiden saavuttamiseen tähtääminen.

Opetussuunnitelma on tällä hetkellä opetuksen toteutuksen kivijalka, johon opetus nojaa. Seuraava askel on tarkastella opetussuunnitelman käytännön toteutumista. Tarvitaan pedagogista keskustelua uusien innovatiivisten opetusmenetelmien käyttöönotosta, jossa hyödynnetään esimerkiksi virtuaalisia todellisuuksia, metaversumeita ja hologrammeja. Vaikka kompetenssiperustainen opetussuunnitelma on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisissa korkeakouluissa, niin nopea teknologinen kehitys ja työelämämuutokset pakottavat Rantasen ja Marjasen (2019) mukaan tarkastelemaan kriittisesti sitä vastaako kompetenssiperustainen opetussuunnitelmanäkemys riittävästi tulevaisuuden oppimisnäkemyksiin ja työelämätarpeisiin.

Hyvinvointialan seuraava opetussuunnitelmauudistus voi olla jo lähestymistavaltaan ja muodoltaan täysin toisenlainen, jossa osaamisen suorittamisesta siirrytään kokemuksellisuuteen ja keskitytään omaan ihmisenä kasvuun ja persoonan kehittymiseen substanssiasioiden rinnalla. Opetussuunnitelma saattaa näyttäytyä silloin visuaalisena pelillisenä ympäristönä, jossa haastetaan omaa ihmisenä olemista ja ammatillista kehittymistä.

Lähteet

Arene. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisiksi kompetensseiksi. Viitattu 24.5.2023. Saatavissa https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572

Kestäväkehitys.fi. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2023. Viitattu 24.5.2023. Saatavissa https://kestavakehitys.fi/agenda-2030

Marope, M., Griffin, P. & Gallagher, C. 2019. Future Competences and the Future of Curriculum. International Bureau of Education. Viitattu 23.5.2023. Saatavilla https://www.ibe.unesco.org/sites/default/files/resources/future_competences_and_the_future_of_curriculum.pdf

OECD. 2023. Building the future of education. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://www.oecd.org/education/future-of-education-brochure.pdf

OPH. 2019. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys tukee oppimista, työskentelyä ja rajat ylittävää liikkuvuutta. Viitattu 24.5.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/eqf-10-vuotta-opas.pdf

OPH. Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_fi_sv_en.pdf

Rantanen, T. & Marjanen, P. 2019. Osaamisperusteisuus ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisen lähtökohtana – Näkökulmia osaamisperusteisuudesta käydyn keskustelun arvolähtökohtiin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(3), 25–34.

Tiittanen, H. & Id-Korhonen, A. 2023. Tulevaisuuden osaaminen ja strategian toteuttaminen sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmissa. LAB Pro. Viitattu 24.5.2023. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tulevaisuuden-osaaminen-ja-strategian-toteuttaminen-sosiaali-ja-terveysalan-opetussuunnitelmissa/

World Economic Forum. 2020. Future of Jobs Report. Viitattu 23.5.2023. Saatavilla https://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_2020.pdf

World Economic Forum. 2016. New vision for education: Fostering social and emotional learning through technology. Geneva: WEF. Viitattu 24.5.2023. Saatavissa http://www3.weforum.org/docs/WEF_New_Vision_for_Education.pdf

Kirjoittaja

Hannele Tiittanen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä, Lahden kampuksella, ja on ollut mukana koordinoimassa opetussuunnitelman uudistamistyötä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/634777 (CC0)

Julkaistu 1.6.2023