Ohjatun harjoittelun merkitys opiskelijan ammatillisessa kasvussa

Ammatillinen osaaminen muodostuu ammatissa tarvittavista taidoista ja tiedoista sekä opiskelijan persoonallisuuden piirteistä. Opiskelijan ammatillinen kasvu kohti asiantuntijuutta alkaa jo opintojen hakuvaiheessa. Keskeinen osa sairaanhoitajaopiskelijan opintoja on ohjattu harjoittelu, jossa opiskelija voi harjaannuttaa osaamistaan tulevaa työelämää varten. Harjoittelujaksojen aikana sairaanhoitajaopiskelijan ammatillinen kasvu kehittyy sairaanhoitajan ydintehtävän selkiintymisen myötä.

Kirjoittajat: Lumikki Nyman ja Päivikki Lahtinen

Ammatillisen kasvun prosessi

Ammatillinen kasvu on prosessi, jossa yksilö kerää elämänsä aikana niitä tietoja, taitoja ja kykyjä, joiden avulla hän voi vastata ammattinsa vaatimuksiin. Opiskelija voi kehittää itseään tulevaa ammattiaan varten monilla eri tavoilla. Itsensä kehittäminen voi tapahtua esimerkiksi lukemalla kirjallisuutta, ammattilaisen ohjauksessa, harjoittelemalla toimintatapoja tai taitoja. (Ruohotie 2002, 9.) Merkittävä osa sairaanhoitajan tutkintoon johtavasta koulutuksesta rakentuu erilaisissa yksiköissä tapahtuvista ohjatun harjoittelun jaksoista. Näiden avulla sairaanhoitajaopiskelija pääsee harjoittelemaan erilaisia taitoja autenttisissa ja monipuolisissa ympäristöissä. (LAB University of Applied Sciences 2021.)

Kokemuksellinen oppiminen liittyy olennaisesti ammatilliseen kasvuun. Kokemuksellisen oppimisen avulla voidaan oppia vuorovaikutustaitoja omien kokemusten kautta. Kokemuksellinen oppiminen auttaa opiskelijaa asettumaan vuorovaikutustilanteessa toisen asemaan ja ymmärtämään toisen tunnetilan sekä näkökulman tilanteeseen liittyen. Kokemuksellista oppimista onkin suositeltu hyödynnettäväksi kaikilla sellaisilla koulutusaloilla, joiden työelämässä tarvitaan empatiakykyä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. (Renfors & Salo 2011.)

Ammattikorkeakouluopintojen aikana alkaa opiskelijan ammatti-identiteetin kehittyminen ammattiin sosiaalistumisessa. Työelämässä toimivien moniammatillisten tiimien ja työryhmien sekä opettajatiimien, työryhmien ja opiskelijoiden pitäisi löytää toinen toisensa ja kyetä työskentelemään yhdessä yli perinteisten koulutusohjelmarajojen. Tällaisessa yhteistyössä korostuu ammattikorkeakouluopiskelijan tarve tehdä oma osaaminen näkyväksi. Osaamisen perustan muodostaa ammattiin oppiminen. (Mäntylä 2007, 92-102; Töytäri & Piirainen 2014.) Ammattikorkeakouluille on tyypillistä, että osaamistavoitteet kuvataan työelämässä tarvittavana osaamisena, jonka perustana on tavoitteiden määrittely yhteistyössä opiskelijoiden, korkeakoulun henkilöstön ja työelämän edustajien kanssa. (Wahlgrén & Janatuinen 2015.)

Kuva 1. Ammatillinen kasvu koostuu useista eri tekijöistä (Altmann, G. 2021)

Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ammatillisesta kasvusta ohjatussa harjoittelussa

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ammatillista kasvua ohjatussa harjoittelussa on tutkittu useaan otteeseen. Ohjattu harjoittelu on koettu ammatillisen kasvun kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä oppimiskokemuksista opintojen aikana (Heikkilä 2015, 44-45). Ohjatun harjoittelun aikana opiskelijat pitävät tärkeänä hyviä vuorovaikutussuhteita niin toisiin opiskelijoihin kuin harjoittelun ohjaajiinkin. Erityisesti vuorovaikutussuhdetta harjoittelun ohjaajan kanssa on pidetty merkityksellisenä. Hyvän vuorovaikutussuhteen on koettu helpottavan myös työyhteisöön pääsemistä. Opiskelijoiden ohjaamiseen motivoituneita ja opiskelijoille vastuuta antavia ohjaajia on pidetty tärkeinä opiskelijan ammatillisen kasvun kannalta. Myös harjoittelusta saadun palautteen on koettu olevan opiskelijan ammatillisen kasvun kannalta merkityksellistä. (Sivonen 2014, 22-46.) Myös Kassara (2021) korostaa harjoittelun merkitystä sairaanhoitajaopiskelijan ammatillisessa kasvussa. Harjoittelun aikana opiskelijoille merkityksellisiä ovat muun muassa opiskelijoiden kokema kollegiaalisuus etenkin opintojen loppuvaiheessa sekä ilokokemukset työyhteisössä. Mieleinen ja hyvä harjoittelupaikka on Kassaran (2021) mukaan myös merkityksellinen asia ammatillisessa kasvussa.

Nyman ja Paronen (2021) selvittivät ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ammatillisesta kasvusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli hankkia tietoa erityisesti uusina alalle tulleiden sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessin kokemuksista. Opinnäytetyön tulosten mukaan harjoittelun merkitys korostui ammatillisen kasvun kannalta, sillä haastatellut opiskelijat (N=6) kokivat harjoittelut tärkeimmäksi osa-alueeksi ammatillisen kasvun prosessissaan. Harjoittelupaikassa saatu vastuu, oma motivaatio, opiskelijamyönteisyys ja hyvä yleinen ilmapiiri nousivat esiin ammatillista kasvua tukevina tekijöinä. Opiskelijoiden mukaan harjoitteluiden avulla konkretisoitui tunne omasta osaamisesta. (Nyman & Paronen 2021.)

Koska käytännön harjoittelu on keskeinen ja tärkeä osa sairaanhoitajakoulutusta, tulisi harjoittelun laatuun panostaa. Oppimisprosessia edistävien harjoitteluympäristöjen valintaan ja harjoittelun ohjaukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Mieluisa harjoitteluympäristö lisää opiskelijan motivaatiota ja edistää hänen ammatillista kasvuaan.

Lähteet

Heikkilä, M. 2015. Terveydenhoitajakoulutuksessa saavutettu ammatillinen osaaminen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, hoitotieteiden laitos. Turku. [Viitattu 25.5.2021] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201503181956

Kassara, H. 2017. Ilo hoitotyön ammatin opiskelussa ammatillisen kasvun voimavarana. Akateeminen väitöskirja. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1841. Tampereen yliopisto. Tampere. [Viitattu 26.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0601-4

LAB. University of Applied Sciences. 2021. Harjoittelut. [Viitattu 7.4.2021]. Saatavissa:

Mäntylä, R. 2007. Ammatillinen kasvu ammattikorkeakoulussa. Teoksessa: S. Saari & T. Waris (toim.) Ammatillinen kasvu = Professional growth: Professori Pekka Ruohotien juhlakirja. Hämeenlinna: Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. 92–102.

Nyman, L. & Paronen, L. 2021. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen kasvu ja ammatti-identiteetti. Uutena alalle tulleiden sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 25.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711820

Renfors, S-M. & Salo, V. 2011. Opiskelijan omat palvelukokemukset palveluosaamisen opetuksen perustana. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 13 (1), 33–41.

Ruohotie, P. 2002. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Juva: WS Bookwell Oy.

Sivonen, T. 2014. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia vuorovaikutuksesta sairaalatyöyhteisössä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos. Jyväskylä. [Viitattu 25.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201412193565

Töytäri, A. & Piirainen, A. 2014. Opiskelijoiden työelämäosaaminen ammattikorkeakoulun päämääränä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. Vol. 16 (1), 46–61.

Wahlgrén, A. & Janatuinen, T. 2015. Henkilöstön käsityksiä korkeakoululle ominaisesta opetuksen ja oppimisen laadusta ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. Vol. 17 (4), 52–61.

KUVA 1. Altmann, G. 2021. Skills-3371153_1920. [Viitattu 25.5.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/taidot-voi-taitoja-k%C3%A4ynnisty%C3%A4-3367965/ (CC0)