Nuoret ja kestävä tulevaisuus – ilmastotietoisuutta, yrittäjyysunelmia ja työllistymisnäkymiä Etelä-Karjalassa

MAMIKSA-hanke oli mukana Etelä-Karjalan liiton koordinoimalla nuorten ilmastopäiväkiertueella vahvistamassa nuorten osallisuutta ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Hanke toteutti kiertueen yhteydessä nuorille suunnatun ilmasto- ja yrittäjyyskyselyn, jossa selvitettiin heidän näkemyksiään kestävyyssiirtymästä ja kiinnostuksesta yrittäjyyttä ja omassa maakunnassa työllistymistä kohtaan.

Kirjoittaja: Mirja Harvistola

MAMIKSA-hanke tukee maaseutuyrittäjiä ja nuoria sopeutumaan kestävyyssiirtymän tuomiin muutoksiin

Turpeen energiakäytön väheneminen on vaikuttanut maaseudun työmarkkinoihin, erityisesti nuorten ja matalasti koulutettujen miesten osalta. MAMIKSA-hanke pyrkii vahvistamaan näiden ryhmien toimijuutta kehittämällä uutta liiketoimintaa ja osaamista sekä järjestämällä kestävyyssiirtymään ja muutoskyvykkyyteen keskittyviä valmennuksia yrittäjille. Hankkeessa kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan maaseudun mikroyrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet, erityisesti ne, joiden liiketoimintaan turpeen alasajo vaikuttaa suoraan tai välillisesti. Lisäksi kohderyhmänä on nuoret, joiden mahdollisuus työllistyä turvealalle on kadonnut. (LAB 2025a.)

Kuva 1. Ilmastokiertueen Ruokolahden tapahtumassa nuoret ja kuntapäättäjät keskustelivat ilmastoratkaisuista (Kuva: Mirja Harvistola)

Nuorten ilmastopäiväkiertue vahvisti osallisuutta ja kestävyysajattelua

MAMIKSA – Maaseudun mikroyrittäjät kestävyyssiirtymän ajureina -hanke oli mukana yhteistyökumppanina Etelä-Karjalan liiton koordinoimissa ilmastopäivissä, jotka järjestettiin maakunnan pienten kuntien kouluilla. Ilmastopäivät olivat osa ympäristöministeriön rahoittamaa Etelä-Karjalan kuntien ilmastosuunnitteluhanketta. (Etelä-Karjalan liitto 2025a.)

Nuorten ilmastopäivät olivat erinomainen esimerkki siitä, miten yhteistyöllä voidaan järjestää vaikuttava ja osallistava tapahtuma. Nuorten ilmastopäiviä oli järjestämässä Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan energianeuvonta, Etelä-Karjalan jätehuolto Oy, Leader Länsi-Saimaa ry, Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry, Imatran sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimet, Suomen luonnonsuojeluliitto, Saimaan ammattiopiston luonto- ja ympäristöala, LUT Junior University, LAB-ammattikorkeakoulun MAMIKSA ja ASKI -hankkeet sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Tapahtuman tavoitteena oli tuoda esiin kuntien ilmastotyötä sekä tarjota nuorille mahdollisuus oppia uutta toiminnallisesti ja osallistua päätöksentekoon paneelikeskustelujen kautta. (Etelä-Karjalan liitto 2025b; Matikainen 2025.)

MAMIKSA-hankkeen kysely paljasti maaseutunuorten näkemyksiä kestävyyssiirtymästä ja ilmastonmuutoksesta

MAMIKSA-hanke kartoitti kiertueen yhteydessä nuorten näkemyksiä ilmastonmuutoksen torjunnasta, kestävyyssiirtymästä, työllistymisestä ja yrittäjyydestä. Kartoitus toteutettiin kuudessa kunnassa, ja siihen osallistui 462 nuorta ikähaarukassa 13–18 vuotta. Kartoitetut paikkakunnat olivat Savitaipale, Lemi, Luumäki, Parikkala, Taipalsaari ja Ruokolahti. (LAB 2025b.)

MAMIKSA-hankkeen ilmasto- ja yrittäjyyskyselyn tulosten mukaan 88 % vastaajista piti ilmastonmuutoksen torjumista vähintään jonkin verran tärkeänä, ja heistä peräti 63 % arvioi sen olevan joko tärkeää tai erittäin tärkeää. Vaikka 12 % vastaajista koki asian vain vähän tai ei lainkaan tärkeäksi, kokonaiskuva kertoo, että nuoret ovat tietoisia ilmastokriisin vaikutuksista ja halukkaita edistämään kestäviä ratkaisuja. Tämä korostaa tarvetta tarjota nuorille entistä enemmän konkreettisia keinoja ja vaikuttamisen paikkoja, jotta heidän ympäristöönsä liittyvä huoli voisi kanavoitua myös toiminnaksi. (LAB 2025b.)

Ilmastokriisin ratkaisuksi tarvitaan kestävyyssiirtymä, jonka avulla tavoitellaan muutosta hiilineutraaliin ja luonnonresursseja kestävästi hyödyntävään yhteiskuntaan. Kestävyyssiirtymä tarkoittaa yhteiskunnan rakenteiden ja toimintatapojen muuttamista ekologisesti kestävämmiksi. Kestävyyssiirtymässä ei ole kyse vain teknillistaloudellisesta muutoksesta, vaan laajasta sosioteknisten järjestelmien, elämäntapojen, arvojen ja normien muutoksesta. Muutoksen tekemiseen tarvitaan teknologisia innovaatioita, mutta myös lainsäädännöllisiä tekoja ja yhteiskunnallista sitoutumista. (Bhatia 2023.)

Lainsäädännöllä ohjataan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Yrityksiltä ja kansalaisilta odotetaan kulutus- ja toimintatapojen muutosta ilmaston kannalta kestävämpiin vaihtoehtoihin. Käytännössä siirtymä tarkoittaa ainakin fossiilisista polttoaineista luopumista ja luonnonresurssien kestämättömän käytön lopettamista. Yhteiskunnan rakenteet tulee muuttaa ilmaston kannalta kestäviksi. (Moilanen 2025.)

Nuorten osalta näkemyksiä selvitettiin erityisesti uusiutumattomista energialähteistä luopumiseen liittyen. MAMIKSA-hankkeen ilmasto- ja yrittäjyyskyselyn tulosten mukaan 82 % vastaajista piti fossiilisista polttoaineista luopumista vähintään jonkin verran tärkeänä, ja heistä yli kolmannes (33 %) arvioi sen olevan joko tärkeää tai erittäin tärkeää. Tämä kertoo siitä, että nuoret ymmärtävät energiapolitiikan merkityksen ja ovat valmiita tukemaan siirtymää uusiutuviin ratkaisuihin. Vaikka 18 % vastaajista piti asiaa vain vähän tai ei lainkaan tärkeänä, tulokset osoittavat, että nuoret ovat entistä tietoisempia ilmastokriisin haasteista ja kestävästä kehityksestä. (LAB 2025b.)

Kuva 2. Maaseutunuorten suhtautuminen kestävyyssiirtymään (Kuva: Mirja Harvistola)

Yrittäjyys kiinnostaa monia, mutta tukea tarvitaan alkuun pääsemiseksi

Nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on vahvaa, mutta myös vaihtelevaa. MAMIKSA-hankkeen ilmasto- ja yrittäjyyskyselyssä 74 % vastaajista kertoi olevansa ainakin jonkin verran kiinnostuneita yrittäjänä toimimisesta, ja heistä 40 % arvioi kiinnostuksensa olevan joko suurta tai erittäin suurta. Tämä viittaa siihen, että nuoret näkevät yrittäjyyden varteenotettavana uravaihtoehtona muuttuvassa työelämässä. Samalla 26 % vastaajista koki yrittäjyyden houkuttelevan vain vähän tai ei lainkaan. Tulokset korostavat, että nuorille suunnattu yrittäjyyskasvatus ja käytännön esimerkit ovat keskeisiä keinoja vahvistaa heidän uskallustaan ja valmiuksiaan yrittäjän polulle. (LAB 2025b.)

Kuva 3. Maaseutunuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan Etelä-Karjalassa (Kuva: Mirja Harvistola)

MAMIKSA-hanke tukee nuorten yrittäjyyshaaveita tarjoamalla käytännönläheisiä liikeideainnovointikokonaisuuksia, jotka kannustavat kokeilemaan yrittäjyyttä matalalla kynnyksellä, vaikka aluksi kausiluonteisestikin. Työpajoissa nuoret pääsevät kehittämään omia ideoitaan, oppimaan yrittäjyyden perusasioita ja saamaan tukea liiketoimintansa käynnistämiseen. Tämä ei ainoastaan edistä uusien yritysten syntyä, vaan myös vahvistaa alueen pitovoimaa tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia työllistyä ja toteuttaa itseään kotiseudullaan tai harjoittaa yrittäjyyttä sieltä käsin. Tähän mennessä liikeideainnovointityöpajoja on järjestetty jo Savitaipaleella, Luumäellä ja Lemillä. Toiminta jatkuu hankkeen edetessä.

Maaseutunuorten työllistymisnäkymät Etelä-Karjalassa jakautuvat monin tavoin, mutta alueeseen kohdistuu kyselyn perusteella vahvaa kiinnostusta. MAMIKSA-hankkeen kyselyn mukaan 46 % vastaajista on kiinnostunut jäämään ja näkee työllistymisen mahdolliseksi joko omalla paikkakunnallaan tai muualla Etelä-Karjalassa. Erityisesti koko maakunta kiinnostaa työskentelyalueena, sillä neljännes vastaajista valitsi Etelä-Karjalan ensisijaiseksi vaihtoehdokseen. Toisaalta 23 % nuorista näkee tulevaisuutensa mieluummin maakunnan ulkopuolella, ja osa olisi valmis työskentelemään sekä kotiseudullaan että muualla. Lisäksi 16 % nuorista pitää kaikkia vaihtoehtoja mahdollisina, mikä kertoo joustavista asenteista työmarkkinoille siirtymisessä. Tulokset osoittavat, että vaikka osa nuorista suuntaa maakunnan ulkopuolelle, monille Etelä-Karjala tarjoaa edelleen houkuttelevia työllistymismahdollisuuksia. Juuri siksi nuorten osallisuutta, yrittäjyyskasvatusta ja paikallisia työmahdollisuuksia on kehitettävä edelleen, jotta maaseudulla riittää elinvoimaa myös tulevaisuudessa.

Lähteet

Bhatia, R. 2023. Kestävyyssiirtymä vaatii vaihtoehtoisia talousmalleja. Labore. Viitattu 28.2.2025. Saatavissa https://labore.fi/t&y/kestavyyssiirtyma-vaatii-vaihtoehtoisia-talousmalleja/

Etelä-Karjalan liitto. 2025a. Kuntien ilmastosuunnittelu. Viitattu 27.2.2025. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/projektit/etela-karjalan-pienten-kuntien-ilmastosuunnittelu/

Etelä-Karjalan liitto. 2025b. Ilmastoteema käsittelyssä Etelä-Karjalan kouluilla. Viitattu 27.2.2025. Saatavissa https://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/ilmastoteema-kasittelyssa-etela-karjalan-kouluilla.html

LAB. 2025a. MAMIKSA – Maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Viitattu 27.2.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

LAB. 2025b. Webropol-kyselyt. Nuorten kestävyyssiirtymä- ja yrittäjyyskyselyt (Savitaipale, Lemi, Luumäki, Parikkala, Taipalsaari ja Ruokolahti, syksy 2024). Kyselyt laatinut Mirja Harvistola.

Matikainen, M. 2025. Ilmastoasiantuntija. Etelä-Karjalan liitto. Nuorten ilmastokiertueen arviointitapaaminen (TEAMS). 5.2.2024.

Moilanen F. 2025. Mitä kestävyyssiirtymä voi tarkoittaa työelämälle? Viitattu 28.7.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/mita-kestavyyssiirtyma-voi-tarkoittaa-tyoelamalle