Nuoren näköinen työelämä

Kirjoittajat: Heli Kaltto ja Sanna Leppänen

Nuorten näköistä työelämää tuotiin näkyväksi some-kampanjoinnin keinoin, jonka toteutti Lappeenrannan Ohjaamo yhteistyössä Sykäys-hankkeen kanssa syksyllä 2020. Hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESR-hanke. Idea some-kampanjaan kumpusi hankkeen nuorten työllistymisen esteiden ja hidasteiden juurisyyt -kartoituksesta. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset korostivat selvityksessä työelämätaitojen merkitystä. Mainittakoon, että nämä niin sanotut työelämätaidot mainittiin lähes jokaisen ammattilaisen vastauksissa. Työttömät nuoret taas itse nostivat esille monen monia erilaisia hidasteita tai esteitä, mutta he eivät nimenneet itsessään työelämätaitojen puutoksia. Tämä kertoi hankkeen selvityksen tekijälle sen, että työelämän ja erityisesti vaikeammin työllistettävien nuorten välillä on selvästi kuilua ja välimatka voi olla pitkäkin.

Kuva 1. Somekampanjan aloituskuva

Ketkä muut osaisivat määritellä paremmin nuoren näköisen työelämän kuin nuoret itse. Taannumme helposti ajattelemaan vain yhteiskuntamme asettamia normeja työelämälle sekä työntekijälle. Jotkut nuoret tuntevat työelämän vieraaksi tai jopa pelottavaksi ajatukseksi. Miksi? Ehkä osittain, siksi millaisen kuvan työelämästä ja siihen pyrkimisestä nuoret ovat saaneet. Usein painotetaan kokemuksen merkitystä ja haetaan tietynlaista tyyppiä, joka on ulospäinsuuntautunut ja omaa erinomaiset vuorovaikutustaidot. Entä jos tuntee, että ei omaa kokemusta eikä istu haettuun persoonallisuuskuvaukseenkaan? Työelämä voi silloin tuntua todella vieraalta ja kaukaiselta saavuttaa. Olisi kuitenkin tärkeää saada nuoret innostumaan työstä sekä työelämään hakeutumisesta. Siksi onkin tärkeää selvittää, millainen olisi nuoren näköinen työelämä, mitä odotuksia on perehdytykselle ja miten nuoret toivovat tulevansa kohdelluksi työmarkkinoilla.

Mitä odotuksia nuorilla on työelämälle?

Haastatellessa nuoria monien toiveissa olikin, että heidät nähtäisiin ja hyväksyttäisiin omina itsenään. Nuoruus ja kokemattomuus nousivat monien vastauksissa epävarmuuden aiheiksi. Siksi kunnollinen perehdyttäminen työtehtäviin nousi myös tärkeäksi tekijäksi. Yksi haastatteluun osallistunut nuori oli jo löytänyt tiensä työelämään, joten oli mielenkiintoista keskustella hänen kanssaan, mitä ajatuksia hänellä oli työelämästä ennen hänen nykyistä työtään. Päällimmäisenä hänelle nousi mieleen, että hän oli ajatellut työelämän olevan ”hiton rankkaa ja perseestä”. Nuori oli halunnut saada päiviinsä rytmiä ja säännöllisiä tuloja, joten työelämään siirtyminen oli tuntunut luonnollisimmalta vaihtoehdolta. Hänen ajatuksensa olivat kuitenkin muuttuneet työelämässä olon myötä. Työn teko oli alkanutkin tuntua hyvältä ja palkitsevalta. Mutta millä kynnyksellä nuoret lähtevät hakeutumaan työelämään, jos mielikuva työnteosta on ”hiton rankkaa ja perseestä”? Nuorten ajatuksilla ja mielipiteillä on tosiaankin väliä, jos työelämästä halutaan saada myös nuorten näköistä ja houkuttelevaa.

Kuva 2. Nuoren näköistä työelämää nuorten sanoin

Nuoret olivat kaikki poikkeuksetta samaa mieltä siitä, että tämän aiheen esille nosto oli tärkeää. Nuoret pitivät tärkeänä sitä, että heiltä itseltään kysytään, millainen olisi heidän näköisensä työelämä. Monet olivat sitä mieltä, että nykyiset työmarkkinat eivät aina kohtaa tämän päivän nuoria. Nuoret ajattelivat paljon ensimmäistä työpaikkaa ja siihen hakemisen prosessia, sekä kuinka tärkeää siitä olisi saada positiivinen kokemus. Kynnys tulevaisuuden työelämää ajatellen voi nousta korkeaksikin, jos kokemukset kasaantuvat negatiivisiksi. Nuoret pitivät tätä aihetta tärkeänä myös siksi, koska heidän mielestään on todella tärkeää saada nuoria töihin. Nuorilla on yleisesti voimia tehdä paljon töitä. Ja jos tällä kampanjalla voidaan auttaa yhtään siinä, että työnantajat ymmärtäisivät ja löytäisivät nuoria ja tulevia uusia työntekijöitä edes hitusen paremmin, se olisi mahtavaa. Nuorten mukaan tämä olisi myös hyvä kohta korostaa tasavertaisuutta sekä erilaisuuden hyväksymistä. Kaikki me olemme erilaisia ja kukin hyviä omalla tavallamme. Normeista poikkeavuus ei tee kenestäkään huonoa työntekijää.

Nuoren ääni näkyväksi

Sykäys-hankkeessa koettiin tärkeäksi tehdä näkyväksi, minkälainen olisi sitten nuoren näköinen työpaikka ja työelämä, mitä työpaikoilla on otettava huomioon nuoren työntekijän osalta ja miten työllisyyspolkuja voisi tukea työnantajan taholta. Keinoksi teeman esille nostolle valikoitui sosiaalinen media, koska se on nuoren näköinen tapa toimia ja sieltä nuorten ääni luontevimmin nousee esille. Yhteistyössä Ohjaamon kanssa nuorten näköinen työelämä sai sille toivottua ja haluttua näkyvyyttä.

Kirjoittajat

Heli Kaltto opiskelee sosionomiksi LAB-ammattikorkeakoulussa

Sanna Leppänen toimii lehtorina ja Sykäys-hankkeen asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/706607 (CC0)

Julkaistu 16.12.2020

Viittausohje

Kaltto, H. & Leppänen, S. 2020. Nuoren näköinen työelämä. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/nuoren-nakoinen-tyoelama/