Näkymiä asumisen tulevaisuuteen

Miltä näyttää asumisen tulevaisuus lähiaikoina tai pidemmällä tähtäimellä? Millaisista asioista syntyy hyvä tila? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin Asumisen tulevaisuus -seminaarissa 1.2.2024, mikä järjestettiin osana Arkkitehtuurin ja muotoilun päiviä.

Kirjoittaja: Sini Roine

Kaupunkien kehittämistä sekä ihmisten elinkaarten ja -tapojen huomioimista rakentamisessa

Asuminen on laaja käsite, jonka piiriin liittyy niin rakentamista, materiaaleja, kestävää kehitystä, kaupunkisuunnittelua, kotien lämmittämistä kuin sisustusarkkitehtuuriakin. Asumisen tulevaisuus -seminaarissa LABin Lahden kampuksella näihin teemoihin saatiin näkökulmia kattavalta joukolta asiantuntijoita. Arkkitehtuurin ja muotoilun päivän teemana oli tänä vuonna Hyvässä tilassa, jota myös seminaarin aiheet koskettivat (Alvar Aalto -säätiö 2024).

Helene Vanninen Lahden kaupungin asuntoasianpäällikkö esitteli Lahden suunta -välinettä, jonka avulla visioidaan Lahden kaupungin tulevaisuuden maankäytön, liikenteen ja liikkumisen ratkaisuja. Suunnittelutyössä osallistetaan kaupunkilaisia, jonka myötä mm. kaavavalituksia tulee huomattavasti vähemmän. (Vanninen 2024)

Milla Mäkinen LABin Muotoiluinstituutin lehtori antoi näkökulmia palveluasumisen suunnittelun tulevaisuuteen. Mäkinen työskentelee asiantuntijana Erasmus + -hankkeessa sUser – Introducing user-driven design and agile development skills in the case of sustainable service housing for elderly, jossa mm. kehitetään työkalua, jonka avulla opiskelijat voivat määritellä, millä tasolla suunnittelua tehdään. Tasoja on aina suoritustasosta maailmanlaajuiseen tasoon, jonka kautta voidaan paremmin ymmärtää, mitä suunnittelulla on mahdollista tehdä. Yhtenä tärkeänä asiana suunnittelussa on kerätä tietoa käyttäjiltä, jotta voidaan suunnitella heidän tarpeisiinsa sopivia ratkaisuja. (Mäkinen 2024)

Sasu Alasentie toimii arkkitehtinä Rambollin Sustainable Urban Living -yksikössä. Alasentie kertoi Rambollin näkemyksiä kestävään ja joustavaan asumiseen muuttuvassa maailmassa. Kestävään asumiseen liittyy rakennettu ympäristö ja elintavat. Väestön kasvu vaikuttaa siihen, että rakennettua ympäristöä tarvitaan yhä enemmän, mutta myös elintapamme, esim. kulutustottumuksemme ja liikenteenkäyttö vaikuttavat ympäristöön. Elinkelpoisuus, johon kuuluu osana saavutettavuus, esim. palveluiden lähellä oleminen, voi aktivoida ihmisiä ja mahdollistaa kestävämmän elämisen. Asuinympäristöjä voidaan myös monipuolistaa yhteisöllisellä ja monisukupolvisella asumiselle. (Alasentie 2024)

Kestäviä materiaalivalintoja ja asuntojen lämmittämistä

Hilda Rantanen Materialisting-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja kertoi yrityksen luomasta alustasta, jolla suunnittelijat voivat vertailla rakennusmateriaaleja ja etsiä tietoa niiden ympäristövaikutuksista. Suunnittelijoille tulee tutummaksi ympäristöystävällisten materiaalien valmistajat ja toimittajat. Alusta toimii myös päättäjien työkaluna. Tilaajat voivat määritellä paremmin omat arviointiperusteensa, jotta on helpompi tehdä kilpailutusta ja valintoja kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti. Näin koko tuotantoketju suunnittelusta toteutukseen hyötyvät alustasta. (Rantanen 2024)

Frans Saraste Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija keskittyi omassa puheenvuorossaan asuntojen lämmitykseen. Puheenvuorossaan Saraste nosti esiin huomioita historian erilaisista lämmitystavoista aina puulämmityksestä keskuslämmitykseen ja näiden vaikutuksesta ilmastoon ja asumismukavuuteen. Puheenvuoron lopuksi Saraste esitteli uusia mahdollisuuksia lämmittää asuntoja ympäristöystävällisesti, mutta kuitenkin ihmisten lämpötottumuksia kunnioittaen. (Saraste 2024)

Paneelikeskustelussa hyvän tilan merkityksiä

Seminaarin ohessa järjestettiin paneelikeskustelu, johon liittyi Sasu Alasentien, Hilda Rantasen ja Frans Sarasteen lisäksi Lahden kaupunginarkkitehti Johanna Palomäki ja LABin sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun lehtorina toimiva Sari Anttonen.

Paneelikeskustelussa pohdittiin hyvän tilan ominaisuuksia sekä miten suunnittelulla vaikutetaan sen luomiseen. Kaupunkien keskustoissa hyvää tilaa luovat viheralueet sekä miellyttävät kadut. Hyvään tilaan luo tunneyhteyden, se on monikäyttöinen, turvallinen ja se kutsuu puoleensa monenlaisia ihmisiä. Johanna Palomäki ja Sasu Alasentie korostivat suunnittelussa yhteistyön tärkeyttä sekä tilan käyttäjien kanssa, että rakennusalan eri osapuolten välillä. Yhteistyön kautta päästään paremmin yhteiseen tavoitteeseen, hyvään tilaan. Sari Anttonen koki, että rakentamisessa keskitytään tekniikkaan ja materiaaleihin, mutta asukas ja heidän tarpeensa unohdetaan. Yksi syy tähän voi olla se, etteivät he ole mukana suunnittelutyössä. Hilda Rantanen yhtyi ajatukseen, että inhimillisyys pitäisi näkyä tiloissa ja materiaaleja voisi kierrättää uusiin kohteisiin, jolloin syntyy uniikkeja tiloja.

Kuva 1. Panelistit Johanna Palomäki, Frans Saraste, Sari Anttonen, Sasu Alasentie, Hilda Rantanen sekä paneelikeskustelun puheenjohtaja Tytti-Lotta Ojala. (Kuva: Sini Roine)

Rakentamisen ja lainsäädännön tulevaisuus nosti paljon ajatuksia. Frans Saraste visioi, että arkkitehtuurin pitäisi yksinkertaistua, jolloin korjaaminenkin olisi yksinkertaista. Esimerkissään Saraste nosti esiin rakennuksen purkupäätöksen, joka johtui siitä, että ilmanvaihtotekniikka ei olisi mahtunut rakennukseen. Todellisuudessa erilaisella ratkaisulla rakennus olisi mahdollisesti voitu säästää. Johanna Palomäki ja Hilda Rantanen herättivät kuulijoita kysymyksillä, saavatko rakennukset turhaan purkutuomioita, koska ne eivät mukaudu ihmisten tarpeisiin ja toisaalta voisiko lainsäädäntö joustaa tietyissä asioissa, kun suunnitellaan vanhojen rakennusten korjaamista uuteen käyttöön?

Asumisen tulevaisuuden kehittämistä Asumisen laboratoriossa

Asumisen tulevaisuuteen liittyy vahvasti kehittäminen. Seminaariin liittyi LABin Asumisen laboratorion testiasunnon ja materiaalikirjaston avoimet ovet. Testiasunto on konkreettinen rivitalokaksiota mallintava tila, jossa on kameroita käyttäjätestauksia varten. Materiaalikirjastossa on eri valmistajilta ja toimittajilta materiaalimalleja, joita voi hyödyntää suunnittelussa. (LAB 2024) Osallistujat, joihin kuului mm. yritysten edustajia ja Tampereen yliopiston arkkitehtuurin opiskelijoita vierailivat Asumisen laboratoriossa ja kuulivat samalla käyttäjälähtöisestä suunnittelusta ja käyttäjätestauksen hyödyistä, joiden avulla, kuten seminaarissa kuultiin, luodaan asukkaille hyvää tilaa.

Lähteet

Alasentie, S. 2024. Resilient and Sustainable living in a changing world. Esitys Asumisen tulevaisuus -seminaarissa, Lahdessa 1.2.2024.

Alvar Aalto -säätiö. 2024. Arkkitehtuurin ja muotoilun päivät 2024. Viitattu 29.2.2024. Saatavissa https://www.alvaraalto.fi/tapahtuma/arkkitehtuurin-ja-muotoilun-paivat-2024/

LAB. 2024. Asumisen laboratorio. Viitattu 29.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/yrityksille/testaus-ja-asiantuntijapalvelut/asumisen-laboratorio

Mäkinen, M. 2024. Designing the Future of Service Housing for the Elderly. Esitys Asumisen tulevaisuus -seminaarissa, Lahdessa 1.2.2024.

Rantanen, H. 2024. No. 1 Platform to find, compare and use environmental data of building products – simple, visual tool for understanding the life cycle impact of products for better decision-making. Esitys Asumisen tulevaisuus -seminaarissa, Lahdessa 1.2.2024.

Saraste, F. 2024. Fossil-fuelled space. Esitys Asumisen tulevaisuus -seminaarissa, Lahdessa 1.2.2024.

Vanninen, H. 2024. Asumisen tulevaisuus: näkökulmia Lahdesta. Esitys Asumisen tulevaisuus -seminaarissa, Lahdessa 1.2.2024.

Kirjoittaja

Sini Roine toimii LAB-ammattikorkeakoulun hankkeissa projektisuunnittelijana sekä ESSI – Esteettömät ja älykkäät asumisen ratkaisut -hankkeen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: Sini Roine

Julkaistu 13.3.2024