Muotoiluprosessi tunteiden vuoristoratana

Muotoilua on tutkittu prosessina ja siitä on luotu erilaisia kuvioita, jotka parhaansa mukaan kuvaavat muotoilijoiden työskentelyä toimeksiannoissa. Nämä prosessikuvaukset kuvaavat hyvin työntekoa, mutta miltä näyttäisi muotoiluprosessi, jos siihen lisätään tunteet?

Kirjoittanut: Sini Roine

Muotoiluprosessikuvaus ilmaisee tekemistä

Muotoiluprosessista on useita malleja, koska vain yhtä ja oikeaa mallia on vaikea määritellä. Jokainen projekti on yksilöllinen, eikä niitä yleensä voida suorittaa mallin mukaisesti. Tässä artikkelissa viitataan tuplatimanttiin, koska se on tunnettu muotoilijoiden keskuudessa. Tuplatimantissa prosessi aloitetaan tutkimusvaiheella. Tutkimusvaiheen alussa muotoilijalla voi olla tiedossa ongelma, johon hän haluaa vastata ratkaisulla. Ongelmanratkaisua varten kerätään informaatiota ja rajataan informaatiosta epäolennainen pois, jolloin tuplatimantin ensimmäinen osa on suoritettu. Tämän jälkeen kehitetään useita ratkaisuvaihtoehtoja rajatulle asialle, esim. tuotteelle. Tässä vaiheessa muotoilija on tuplatimantin toisen osan alussa. Ratkaisuvaihtoehdoista valitaan jälleen parhaimmat, ja päästään lopputulokseen. Tämä kuulostaa hyvin yksinkertaiselta ja helpolta. (Aquino 2017)

Kuva 1. Perinteinen tuplatimantti, jossa divergenttinen ja konvergenttinen ajattelu on merkitty näkyviin. (Stubbs 2018)

Muotoiluprosesseja seuratessa, niin omaa prosessia opiskelijanaja työntekijänä kuin opiskelijoiden prosesseja opiskelutoverina ja ohjaajana, ei voi välttyä näkemästä, kuinka tunteet ovat usein pinnassa.

Tunteet muotoiluprosessissa

Muotoiluprosessi alkaa yleensä tutkimuksella. Toimeksianto voi olla pelkästään materiaali, jolle täytyy kehittää uusia käyttötarkoituksia, joten tehtävänanto voi hämmentää. Epätietoisuus tulevasta voi olla ahdistavaa, ja alkuun pääsy voi tuntua vaikealta. Tutkimusvaiheessa tietoa alkaa kertyä, joka voi luoda onnistumisen tunteita. Samalla nousee esiin lisää kysymyksiä, joihin pitää saada vastauksia. Tutkimusvaiheessa ideoita alkaa syntyä, tulee mahdollisuuksia ja inspiraatiota. Toisaalta ideat voidaan joutua hylkäämään, joka voi aiheuttaa epätoivoa siitä, ettei sopivaa ratkaisua löydy.

Tutkimusvaiheen jälkeen tieto on kerätty, se analysoidaan ja tehdään päätöksiä, mihin suuntaan jatkaa. On mahdollista, että muotoilijan tunteet voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Hon tutkimuksen mukaan opiskelijat olivat kiinnostuneita tietämään, vaikuttavatko tunteet heidän muotoilutyöhönsä, vaikka he eivät itse tunnistaneet näin tapahtuneen. Opiskelijat itse päättelivät, että esimerkiksi negatiiviset tunteet voisivat johtaa tehottomiin ratkaisuihin ja toisinpäin. (Ho 2015) Työstä saatu palaute voi myös luoda negatiivisia ajatuksia ja vaikuttaa itsevarmuuden nousuun tai laskuun ja työn tekemisen tehokkuuteen.

Tutkimusvaiheessa muotoilijat kohtaavat käyttäjiä, joille tuotetta suunnitellaan. Pelkästään uusien ihmisten tapaaminen voi olla muotoilijalle vaikeaa. Ihmisten kohtaamisen lisäksi tutkimustilanteissa täytyy löytää sopiva suhde siihen, miten tunteet vaikuttavat sekä muotoilijaan itseensä että tutkimukseen osallistuvaan. Osallistujien osallistaminen ja heidän sitouttamisensa tutkimukseen vaatii taitoa, johon tarvitaan tunnetta. Tutkimuksia on tehty osallistujien tunteista, mutta muotoilijoiden tunteista vähemmän. (Ali ym. 2018; Ho 2015.) Meillä jokaisella on oma menneisyys, johon kuuluu ylä- ja alamäkiä. Muotoilija voi työssään joutua kohtaamaan omia kipupisteitään työskennellessään kipeiden asioiden parissa. Arvet voivat aueta, kun tutkimusvaiheessa kohtaa samanlaisia asioita kohdanneita ihmisiä. Myös samaistuminen toisen asemaan voi nostaa tunteita, joita ei osaa odottaa. Muotoilijan on pystyttävä toisaalta pitämään tunteensa kurissa ja toisaalta olla empaattisesti läsnä. Tämä voi tuoda melkoisen vuoristoradan muotoilijan elämään.

Tutkimusvaiheen analysoinnin ja päätöksenteon jälkeen on yleensä helpottavaa, kun on varmuus siitä, mitä lopputuotteelta vaaditaan tai mikä on haluttu lopputulos. Informaatiotulvaa on rajattu ja alkaa virallinen suunnittelu. Tästä vaiheessa on vastattu jo moniin kysymyksiin, joita tutkimusvaiheessa nousi esiin. Tässä toteutusvaiheessa muotoilija pääsee konkreettisesti testaamaan ideoita, näkemään ongelmakohdat ja toimivat ominaisuudet sekä muokkaamaan niitä haluttuun suuntaan. Toteutusvaiheessa on vauhtia, iloa ja onnistumisen kokemuksia. Välillä vastaan tulee ongelmia, jotka sillä hetkellä vaikuttavat isoilta vuorilta, joiden valloittaminen tuntuu mahdottomalta. Tässä vaiheessa muotoilija tarvitsee vierelleen tiimin, kollegan tai mentorin, jonka kanssa voi purkaa ajatuksia ja löytää keinoja päästä eteenpäin. Projektit luovat yhteishenkeä, koska niissä jaetaan tunteita sekä epäonnistumisista että onnistumisista.

Toteutusvaiheen jälkeen tulee viimeistely, joka voi tuntua uuvuttavalta matkalta. Pitkään jatkunut projekti voi alkaa vaikuttamaan ikuisuusprojektilta. Jokainen yksityiskohta pitää vielä käydä läpi, jotta tuote toimii ja tuntuu uskottavalta. Viimeistelyvaihe vaatii sinnikkyyttä ja uskoa siihen, että projekti saadaan valmiiksi ajoissa. Viimeisessä vaiheessa opiskelijoilla on ollut kiire. Alun rauhalliseltakin tuntunut tutkimusvaihe, jossa ei vielä tiedetä, mitä tehdään ja aikaa kuluu hukkaan, on vaihtunut tietokoneen kanssa taisteluksi. Ohjelmat kaatuvat ja laitteet eivät toimi juuri silloin kun pitäisi. Stressi on valtava. Tässä vaiheessa päätöksentekoon voi vaikuttaa hyvinkin stressi ja väsymys, joten välttämättä viimeistelyjä ei pysty tehdä niin hyvin kuin haluaisi.

Lopuksi työn palautuksen jälkeen voi tunteina olla helpotusta, onnistumista tai pettymystä. Tunteet vaihtelevat sen mukaan, miten projekti on mennyt ja millaista palautetta saa. Epäselvä palaute voi jättää jälkeensä hämmennystä, jos asiaan ei voi palata myöhemmin.

Kuva 2. Perinteisen tuplatimantin pohjalta muokattu esimerkki havainnoillistaa, miten tunteet voivat vaihdella muotoiluprosessin aikana. (Stubbs 2018 pohjalta muokannut Sini Roine)

Uusi muoto prosessikuvaukselle tunteet huomioiden

Jokainen meistä on yksilö ja tunteet vaikuttavat jokaiseen eri tavalla. Kiinnostavaa olisi tietää suuremmalla otannalla, löytyykö muotoiluprosessin sisältä samankaltaisia tunteita ja missä kohti. Westminsterin yliopisto on aloittanut tutkimuksen, jonka tarkoituksena on tutkia muotoilijoiden tunteita muotoiluprosessissa. Yhtenä tavoitteena tutkimuksessa on luoda uusi malli muotoiluprosessikuviolle, johon tunteet ovat merkitty. (Ali ym. 2018)

Havaintojeni mukaan muotoiluprosessi saattaa olla vuoristorataa. Tämän osoittaminen muotoiluopiskelijoille voisi antaa opiskelijoille mielikuvan siitä, että turhautuminen, ilo ja muut tunteet ovat yleisiä prosessin aikana. Tähän tietoon voisi yhdistää oppimista omista tunteista eri tilanteissa ja niiden säätelystä. Voisiko esimerkiksi omia tunteitaan tutkimalla myös nopeuttaa hitaita prosessin vaiheita tai vähentää stressiä projektin viimeisillä hetkillä?

Lähteet

Ali, H., Biagoli, M. & Grimaldi, S. 2018. Designer’s emotions in the design process. Design Research Society 2018. Design as a Catalyst for Change Proceedings. Limerick, Ireland. 25 – 28 June 2018. [Viitattu 1.9.2020] Saatavissa: https://doi.org/doi:10.21606/drs.2018.40

Aquino, A. 2017. What is the Design Process? Medium. [Viitattu 1.9.2020] Saatavissa: https://medium.com/intro-to-digital-product-design/lecture-2-accidentally-uploaded-from-phone-c23ef4aca05c

Ho, A. 2015. New way to optimise the design process from emotion perspectives. Procedia Manufacturing. Vol. 3, 2325-2332. [Viitattu 1.9.2020] Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.promfg.2015.07.379

Stubbs, A. 2018. Double Diamond Model Expanded. Medium. [Viitattu 29.9.2020] Saatavissa: https://medium.com/@austin_57472/double-diamond-model-expanded-9fbcaa897d48

Kirjoittaja

Sini Roine työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektityöntekijänä ECOtronics-hankkeessa. Hän on valmistunut keväällä 2020 LAB-ammattikorkeakoulusta teollisen muotoilun linjalta.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/706582 (CC0)

Julkaistu 30.9.2020