Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Finnish Design Academy (FDA)- hankkeen yksi tavoite on kehittää suomalaista muotoilukoulutusta tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Jotta tulevaisuuden muotoiluosaaminen pystytään määrittämään, pitää ensin kyetä ennakoimaan minkälaisia tulevaisuuden haasteita meillä on ratkottavana. Hankkeessa tulevaisuuden osaamistarpeita on kartoitettu mm. haastattelemalla muotoilun ammattilaisia sekä pitämällä heille työpajoja, joissa muotoilun tulevaisuutta on tarkasteltu mm. vaihtoehtoisten tulevaisuusskenaarioiden kautta. Vaikka pandemia on pitkään kuulunutkin tulevaisuuskeskustelun ytimeen ja on ollut mukana mahdollisena, tulevaisuuteen vaikuttavana ilmiönä, monikaan ei osannut aavistaa kuinka lähellä sen toteutuminen olikaan ja kuinka se koskettaisi yhteiskuntaamme ja samalla myös muotoilukoulutusta.

Kirjoittaja: Ari Känkänen

On sitten kyse valmistavasta teollisuudesta tai julkisesta palvelun tarjoajasta olisi hyvä aika ajoin tarkastella toimintaa myös odottamattomien ulkoisten uhkien varalta. Nykytilanne osoittaa kuinka suuri merkitys tulevaisuuksien ennakoinnilla ja jatkuvalla skenaariotyöllä on. Luomalla kuvauksia vaihtoehtoisista tulevaisuuksista kykenemme paremmin ymmärtämään ja konkretisoimaan niiden aiheuttamat muutokset yhteiskunnassa ja valmistautumaan niihin jo ennakolta. Muotoilun prosessit perustuvat aina tulevaisuusnäkökulmaan ja siksi muotoiluosaamisen käyttö onkin ollut monien menestyvien organisaatioiden avain läpi vaikeiden aikojen.

Pandemia osoittaa muotoilun tarpeen monella tasolla

Palvelumuotoilu ja systeemisuunnittelu

Onneksi muotoilun työkaluja hyödynnetään yhä enemmän erilaisten julkisten palveluiden, kuten terveydenhuollon palvelujärjestelmien kehittämisessä. Nyt nykyiset järjestelmät saavat todellisen testin. Muotoilun menetelmien käytön laajeneminen yksittäisten palvelujen suunnittelusta kokonaisten järjestelmien ja systeemien suunnitteluun osoittaa tarpeellisuutensa. Laajamittaisten ja vain tarvittaessa käyttöön otettavien, kriisiajan järjestelmien testaaminen on haasteellista. Valitettavasti vasta käyttöönotto osoittaa niiden lopullisen toimivuuden. Muotoilun työkalut helpottavat järjestelmien moninäkökulmaista toimivuuden tarkastelua jo kehitysvaiheessa. Yhteissuunnittelun avulla kerätään eri alojen osaaminen yhteen parhaan tuloksen aikaansaamiseksi. Näiden prosessien läpiviennissä muotoiluosaaminen korostuu. Prosessien taustaksi louhitaan tietoa eri lähteistä. Louhitun tiedon merkitys suunnitteluratkaisuja määrittelevänä tekijänä korostuu entisestään juuri nyt, kun tärkeää tietää ihmisten käyttäytymisen vaikutukset tilanteen kehittymiseen. Nykyään hyvin nopeastikin saatava data mahdollistaa nopean reagoinnin. Tästä esimerkkinä matkapuhelimien tuottama paikannustieto, jota on jo hyödynnetty mm. koronaepidemian toimenpiteiden suunnittelussa.

Tuotemuotoilu ja tilasuunnittelu

Vaikka palvelujen ja systeemien merkitys nyt korostuukin, huomataan, että sujuvan toiminnan edellytyksenä on kuitenkin toimiva infrastruktuuri. Toimivat tehohoitoyksiköt, tilat, näytteenottojärjestelmät ym. kohteet. Monia asioita tarkastellaan uudesta näkökulmasta. Tuotteen valmistettavuus, sujuva ja omavarainen tuotanto ja materiaalien saatavuus ovat arvossa. Jos kertakäyttökulttuuria on viime aikoina pyritty välttämään, on se noussut nyt yhdeksi keskeiseksi muotoilua määrittäväksi tekijäksi. Suoja-asusteiden suunnittelussa korostuvat nyt erityisesti puettavuus ja hävitettävyyden prosessit. Käytettävyyden ja käyttöliittymäsuunnittelun merkitykset korostuvat, kun joudutaan nopeasti kouluttamaan uutta henkilöstöä laitteistojen käyttäjiksi. Muotoilukeskustelussa esillä olleet uudet valmistusmenetelmätkin osoittavat käyttökelpoisuutensa, kun 3D-tulostusta on jo laajalti otettu käyttöön esimerkiksi suojaimien tuottamiseen. Tilaratkaisuilla voimme vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja ohjailla ihmisvirtoja. Sillä mahdollistaan esim. uudenlainen työnteko, joka huomioi muuttuneet turvallisuusnäkökohdat. Koronatilanne on pakottanut monin paikoin myös sopeutumaan tilojen käyttötarkoituksen muutokseen. Parhaiten toimivat tilat, joissa toissijainen käyttö on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa.

Digitaaliset toimintaympäristöt ja käyttöliittymien suunnittelu

Digitalisaatio saa tässä uudessa tilanteessa väistämättä edistysloikan. Digitalisoitumiselle oli jo muodostunut vastareaktio. Ympäristön digitalisoituessa ihmisten fyysistä vuorovaikutusta ryhdyttiin jälleen arvostamaan ja peräänkuuluttamaan. Yllättäen uudessa tilanteessa digitaaliset välineet ovatkin taas ainoa oljenkortemme vuorovaikutukseen ja siitä on otettava kaikki mahdollinen irti. Hyvin nopealla syklillä on syntynyt uusia vuorovaikutuksen tapoja, joissa yhteydenpidolle haetaan uusia muotoja ja keksitään keinoja, joilla erilaisia asioita voidaan toteuttaa verkon ja siihen liitettyjen laitteiden välityksellä. Myös ammattikäytössä monet prosessit ovat siirtyneet verkkoon ja erityisesti silloin käyttöliittymäsuunnittelun merkitys korostuu sujuvan ja tuottavan työn mahdollistamiseksi.

Käyttäytymisen muotoilu

Muotoilun keinoin voidaan vaikuttaa myös ihmisten käyttäytymiseen. Tämän alueen tärkeyttä on painotettu erityisesti vastuullisen kuluttamisen ja kiertotalouden prosesseissa. Käyttäytymisen muotoilun osalta koronaepidemia on hyvä esimerkki tämän osaamisen tärkeydestä tulevaisuudessa. Viime aikoina on voimakkaasti korostunut yksilön vapaus tehdä omat valintansa ja päätöksensä ja se on ollut monta kertaa suunnittelua ohjaava tekijä. Lähes täydelliseen oman päätöksenteon autonomiaan tottuneella nykyihmisellä omaa arvomaailmaansa voikin korona-rajoitusten myötä joutua tarkastelemaan uudestaan. Yksilökeskeistä ja räätälöityä palvelua on turha enää odottaa, kun kaikkien on nöyrryttävä pandemian edessä. Koronatilanteessa juuri käyttäytymisen muotoilu tuottaa varmasti nopeimmat ja konkreettisimmat tulokset.

Visuaalinen viestintä ja informaatiomuotoilu

Ymmärrettävä ja yksiselitteinen viestintä on koronatilanteessa ensiarvoisen tärkeää ja siksi informaatiomuotoilulla ja tiedon visualisoinnilla on nyt entistä tärkeämpi merkitys. Eri kanavissa tapahtuva tiedotus on kansalaiselle lähes ainoa tapa saada tietoa siitä, miten toimia tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Siksi viestintä ja erityisesti helposti ymmärrettävä, yksiselitteinen ja nopeasti omaksuttava visualisoitu tieto on tässä tilanteessa erityisen arvokasta.

Muotoilukoulutuksen kehittäminen

Koronaepidemia osoittaa, että lähes kaikkialla muotoilijoiden osaamiselle on tarvetta ja se vahvistaa tiettyjen osa-alueiden kehittämisen tärkeyden. Yhtenä FDA-hankkeen tavoitteena on ollut etäläsnäolon, verkko-opintojen ja etä-opetuksen käytänteiden kehittäminen ja testaaminen muotoilukoulutuksessa. Vaikka hankeanomusta kirjoitettaessa pandemiasta ei ollut tietoa, luo se nyt testialustan kaikelle tälle. Muotoilukoulutuksen prosessit ovat kautta historian olleet hyvin henkilökohtaisia ja vuorovaikutteisia. Miten tämä tehdään verkon välityksellä? Sitä ovat nyt pohtimassa sadat muotoilun ammattilaiset ympäri Suomen. Vaikka tällä hetkellä tämä on ainoa mahdollisuutemme uskon, että monia hyviä käytänteitä saadaan kehitettyä hyödynnettäväksi myös myöhemmin, kunhan ensin saamme tämän epidemian selätettyä.

Kirjoittaja

Ari Känkänen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa muotoilun yliopettajana ja FDA-hankkeen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: Ari Känkänen

Julkaistu 2.4.2020

Viittausohje

Känkänen, A. 2020. Muotoilukoulutus koronatestissä. LAB Open. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/muotoilukoulutus-koronatestissa/