Monikulttuurisuusvalmiuksien koulutus antoi uusia näkemyksiä

ELMA-hankkeessa järjestettiin Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveysalan työyhteisöille koulutuksia monikulttuurisuusvalmiuksien kehittämiseksi. Koulutuksiin osallistui yli 170 henkilöä. Koulutukset saivat hyvää palautetta ja niitä toivottiin lisää. Tässä artikkelissa kuvataan koulutusten sisältöä ja koulutuksista saatua palautetta.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

ELMA – elinvoimainen ja monimuotoinen hoiva- ja hoitoala hankkeen (1.9.2021-31.5.2023) yhtenä tavoitteena on tukea työyhteisöjen valmiuksia vastaanottaa ja työskennellä maahanmuuttajataustaisten työkavereiden kanssa. ELMA-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ERS) ja sitä toteuttavat Päijät-Hämeessä yhteistyössä Koulutuskeskus Salpaus, Lab-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

Hoitotyön työyhteisöt monikulttuuristuvat

Larjan ja Peltosen (2023) työstämän Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan Päijät-Hämeessä työvoimapula-ammattien kärjessä ovat sairaanhoitajat ja seuraavana listassa ovat lähihoitajat. Tällä hetkellä sairaanhoitajista koko maassa on ulkomaalaistaustaisia 3 % ja lähihoitajista 8 %. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ulkomailta tulevat työntekijät voisivat ratkaista sairaanhoitajien työvoimapulasta 11 % ja lähihoitajien 46 %. Tämä on huomattava lisäys ulkomaalaistaustaisia hoitajia työyhteisöihin tulevaisuudessa. Jo nyt muutamassa Lahden alueen vanhustenpalveluyksikössä noin puolen lähihoitajista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea.

Sosiaali- ja terveysalan työyhteisöt siis monikulttuuristuvat nopeasti. Tämä tuo haasteita työyhteisöihin. Monikulttuuristuminen työyhteisöissä haastaa yksittäisen työntekijän monikulttuurisuustaidot. Kulttuurinen tietämys ja kysy toimia kulttuurisensitiivisesti voi olla hyvin erilaista eri työntekijöillä. Lisäksi rutiineihin ja työpaikan toimintatapoihin liittyvät seikat ovat monesti kulttuurisidonnaisia ja suomalaisille tuttuja, mutta muualta tulleille, vaikka kielitaito saattaisi olla hyvä, hyvinkin outoja. (Toivanen & Väisänen 2018.)

Monikulttuurisuusvalmiusia kehittävät koulutukset ELMA-hankkeessa

Hankkeen aikana toteutettiin koululuksia teemoilla Kieli- ja kulttuuritietoisuus työssäni ja Monikulttuurisuusvalmiuksien kehittäminen. Kieli- ja kulttuuritietoisuus työssäni koulutuksia toteutettiin TEAMsin välityksellä keväällä 2022 kolme ja syksyllä 2022 lähiopetuksena kaksi. Jokainen koulutus oli laajuudeltaan kaksi iltapäivää kestävä koulutus.

Monikulttuurisuusvalmiuksien kehittäminen koulutuksia toteutettiin hankkeeseen mukaan ilmoittuneissa pilottiyksiköissä. Pilottiyksiköiden koulutukset räätälöitiin pilottiyksiköiden toiveiden mukaisesti ja ne olivat laajuudeltaan joko kolmen iltapäivän tai kahden iltapäivän mittaisia koulutuksia. Pilottiyksiköinä olivat mukana Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta Lehtiojan palvelukeskus, keskussairaalan konservatiivinen tulosyksikkö, Lahden keskustan kotihoito, Jalmarin sairaalan osasto J31 ja Iitin kotihoito ja tehostetun palveluasumisen yksiköt. Mukana olivat myös Attendon Kilpiäisen palvelutalo ja Invalidiliiton Asumispalvelujen Lahden Validia-talo. Kaikkiaan koulutuksiin osallistui yli 170 henkilöä.

Koulutusten tavoitteena oli oppia tuntemaan eri kulttuurien välisiä eroja ja tunnistamaan erojen vaikutuksia työyhteisössä, soveltamaan kieli- ja kulttuuritietoisuutta omassa työskentelyssään ja ratkaisemaan monikulttuurisessa työyhteisössä esiin tulevia haasteellisia tilanteita. Sisältöinä koulutuksissa oli maahanmuuttaja työyhteisössä työkaverina, tietoisuus omasta kulttuurista, kulttuurisensitiivinen työskentely ja sen kehittäminen, kielitietoisuus ja selkeän kielen käyttäminen työyhteisössä, eri kulttuurien erot ja kulttuurisesti monimuotoisen työyhteisön tuomien haasteiden ratkominen. Opetusmenetelmänä koulutuksissa käytettiin aktivoivaa luentoa, ryhmäkeskusteluja ja case – työskentelyä. Osassa koulutuksista oli mukana myös maahanmuuttajataustaisia hoitajia kertomassa omista kokemuksistaan.

Keskeistä koulutuksissa oli omien ja työyhteisön toimintamallien tarkasteleminen. Mikä työyhteisössämme on suomalaisuutta, miten kulttuuri ja ennakko-odotukset vaikuttavat viestintään, miten kehitämme miten viestimme selkeällä kielellä, miten varmistamme viestin perillemenon ja miten ratkaisemme työn arjessa monikulttuuristuvan työyhteisön haasteita?

Palaute koulutuksista

Koulutuksista kerättiin palautetta. Palautekyselyyn vastasi 40 koulutuksiin osallistunutta henkilöä. Vastaajista 39 kertoi oppineensa tunnistamaan koulutuksen aikana kulttuurien välisien erojen vaikutuksia työyhteisöön hyvin tai melko hyvin. Kielitietoista työskentelyä oppi vastaajista 36 soveltamaan työssään hyvin tai melko hyvin. Monikulttuurisessa työyhteisössä esiin tulevien haasteiden ratkaisemiseen vastasi saaneensa hyvin tai melko hyvin valmiuksia 37 vastaajaa.
Koulutusta pidettiin tarpeellisena (37 vastaajaa) ja kaikki vastaajat katsoivat pystyvänsä hyödyntämään koulutuksen sisältöä omassa työssään. Lähiopetuksena toteutettua koulutusta piti omaa oppimistaan tukevana 39 vastaajaa. Kaikkiaan vastaajista 37 oli tyytyväisiä koulutukseen kokonaisuudessaan.

Erityisen hyödyllisenä koulutuksessa pidettiin kielitietoisuus osuutta, jossa käsiteltiin selkeäkielisyyttä ja kielisopimusta. Lisäksi koulutuksessa käytetty case – työskentely sekä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kertomukset omista kokemuksistaan työyhteisöistä ja hoitotyöstä saivat kiitosta.

”Kaikki koulutuksen osiot olivat hyviä. Sain ymmärrystä millaisia asioita on hyvä huomioida maahanmuuttajataustaisen potilaan tai työkaverin kanssa.”
”Antoi uusia näkemyksiä ja jopa Ahaa elämyksiä”
”Hyvä koulutus. Antoi paljon ajateltavaa ja käytännön ideoita”

Monikulttuurisilla työpaikoilla tarvitaan ammatillisen osaamisen lisäksi työpaikkaosaamista, joka perustuu yhteiseen ymmärrykseen ja kieleen. Työpaikkaosaamiseen kuuluu yhteistä jaettua ymmärrystä työn kokonaisuudesta, työpaikan rooleista, pelisäännöistä ja vuorovaikutuksesta työpaikalla. (Toivonen ym. 2018.) Työpaikan monikulttuuristuminen on kaksisuuntainen prosessi, jossa yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi tarvitaan uudelleen orientoitumista, sitoutumista, uusia tietoja ja taitoja niin suomalaisilta kuin maahanmuuttajataustailtakin työntekijöiltä. Tämä tarkoittaa jatkuvaa kouluttautumista työpaikoilla monikulttuurisen työskentelyn teemoista.

Lähteet

Larja, L. & Peltonen, J. 2023. Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022. Työvoimakartat -hankkeen loppuraportti. TEM-analyyseja 113/2023. Viitattu 9.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-978-0

Toivanen, M. & Väänänen, A. 2018. Pohdinta – työpaikkaosaaminen ja moninainen työelämä. Teoksessa Toivonen, M., Väänänen, A., Kurki, A-L., Bergbom, B. & Airila, A. (toim.) Moni osaa! Työpaikkaosaaminen monikulttuurisilla työpaikoilla. Työterveyslaitos. Viitattu 9.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-803-0

Toivonen, M., Väänänen, A., Kurki, A-L., Bergbom, B. & Airila, A. 2018. Yhteenveto: Monikulttuurisilla työpaikoilla työpaikkaosaamisen merkitys korostuu. Teoksessa Toivonen, M., Väänänen, A., Kurki, A-L., Bergbom, B. & Airila, A. (toim.) Moni osaa! Työpaikkaosaaminen monikulttuurisilla työpaikoilla. Työterveyslaitos. Viitattu 9.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-803-0

Kirjoittaja

Sari Lappalainen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja asiantuntijana ELMA – elivoimainen ja monimuotoinen hoiva- ja hoitoala -hankkeessa.

Artikkelikuva:https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/sairaala-hoito-sairaanhoitaja-laakitys-6129676/ (CC0)

Julkaistu 19.5.2023