Mikroyritysten muutoskyvykkyys pienissä kunnissa

Muutoskyvykkyys on elintärkeä taito, mutta miten sitä voi kehittää? Pienissä kunnissa kohdataan jatkuvia haasteita väestön vähenemisen, palveluiden puuttumisen ja elinkeinojen muuttumisen kanssa. Konkreettisia työkaluja saadaan muutoskyvykkyysvalmennuksista niin yrityksille kuin kuntaorganisaatioillekin.

Kirjoittaja: Minna Tynkkynen

Muutoskyvykkyysvalmennusten tarve pienissä kunnissa

Useissa pienissä kunnissa yli 74 % työvoimasta on mikro- ja pienyritysten työllistämää, on siis tärkeää kehittää yrityksiä ja työpaikkatarjontaa uusilla investoinneilla, tuotannoilla ja palveluilla (Jolkkonen ym. 2025). Etelä-Karjalassa pieniä, alle 10 000 asukkaan kuntia ovat Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari (Etelä-Karjalan liitto 2025).

MAMIKSA-maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina hankkeessa indikaattoreina on muun muassa tuottaa pienten kuntien yrityksille muutoskyvykkyysvalmennusta (LAB-ammattikorkeakoulu 2024a). Hankkeen valmennuksia on tehty yleisesti muutoskyvykkyyttä käsitellen eri alojen yrittäjille sekä yksilöidymmin useamman valmennuksen sarjana.

Muutoskyvykkyys on yksi muutosjohtamisen ilmiö, yleisesti muutoskyvykkyys käsitetään toimintakyvyn valmiutena erilaisissa tilanteissa (Hirvola 2022). Resilienssillä voidaan kuvata kykyä muuttua. Poijulan (2018) mukaan on yhdeksän päätekijää, jotka edistävät myönteistä sopeutumista stressiin, joka taas vaikuttaa resilienssiin. Näitä päätekijöitä ovat, liikunta, myönteinen asenne, optimistisuus, huumori, käyttäytymisen hallinta, kyky uudelleenarvioida, mindfulness, sosiaalinen tuki ja yhteys luontoon.

Kuva 1. Työikäisten vastaukset ”En luovuta helposti haasteiden edessä vaan yritän voittaa ne” (Kuva: Minna Tynkkynen)

Kysyttäessä työikäisiltä (LAB-ammattikorkeakoulu 2024b) heidän mielipidettään väitteestä ”En luovuta helposti haasteiden edessä vaan yritän voittaa ne” selkeästi suurin osa hallitsi tämän osion melko tai erittäin hyvin. Verrattaessa edellä mainitun kysymyksen vastauksia yrittäjien ja työntekijöiden välillä ”erittäin hyvin” vastasi yrittäjistä 50 % ja työntekijöistä 38 %, ”melko hyvin” vaihtoehtoon työntekijät vastasivat 58 % ja yrittäjät 43 %. ”Melko huonosti” yrittäjistä vastasi 7 % ja työntekijöistä 4 %. Puolet yrittäjistä siis kokivat, että he pystyvät hoitamaan haasteet erittäin hyvin, työntekijät kuitenkin kokivat olevansa melko hyviä tässä. Pitää kuitenkin huomioida, että kysymyksessä on heidän omat mielipiteensä, joten totuus voi olla myös suuntaan tai toiseen. Pelkästään tämän kysymyksen perusteella voidaan miettiä erilaisten muutoskyvykkyysvalmennusten olevan tärkeitä yrittäjille. Valmennusten avulla voidaan saada tuettua ”melko huonosti” vastanneiden kykyä oppia ja muuttaa ajattelutapaansa haasteita kohdatessaan, myös ”melko hyvin” joukkiosta voidaan saada yrittäjiä siirtymään ”erittäin hyvin” joukkoon. Yrittäjät itse eivät välttämättä ole kovin halukkaita valmennuksiin, tähän vaikuttavat yrityksen toiminnan pyörittämiseen liittyvät aikatauluhaasteet, mutta usein ei myöskään koeta, että muutoskyvykkyyttä voisi oppia. Muutoskyvykkyyttä voi oppia resilienssitaitoja parantamalla, elämän kolhujen myötä resilienssitaidot voivat hävitä tai painua unohduksiin ja ihminen voi jäädä kiinni menneisyyden tapahtumiin. Pois menneestä pääsee vain käsittelemällä asiat ja suuntaamalla eteenpäin, näihin voi saada apua esimerkiksi psykoterapiasta. (Poijula 2018.) Muutoskyvykkyysvalmennuksia pitääkin voida räätälöidä esimerkiksi muutamien yritysten ryppäisiin, jolloin he kokevat saavansa juuri omaan yritykseensä räätälöityä valmennusta ja aikatauluja saadaan paremmin sovitettua heidän elämäänsä sopivaksi.

Yleisemmän muutoskyvykkyysvalmennuksen palautekyselyyn (LAB-ammattikorkeakoulu 2025a) vastasi vain neljä osallistujaa, joista yksi oli sitä mieltä, etteivät valmennukset ole hänen aikansa arvoisia, eikä muiden yrittäjien kanssa keskustelu ole hyödyllistä. Kuitenkin kysymykseen ”Miten muutoskyvykkyysvalmennukset ovat vaikuttaneet toimintasi joustavuuteen ja kykyyn sopeutua muuttuviin olosuhteisiin” arvosanoiksi yksi oli antanut 3 ja loput arvosanan 5. Arvosanat oli asteikolla 1–5, joista 5 oli erittäin paljon. Avoimessa palautteessa ”Mitkä koet olevan keskeisiä haasteita yrityksesi muutoskyvykkyydessä” haasteiksi koettiin toisen yrittäjän muutto toiselle paikkakunnalle, elämäntilanteiden muutokset, toiselle paikkakunnalle matkustamisen kalleus, pieni paikkakunta ja asiakkaiden taloudellinen tilanne. Tässä ryhmässä selvisi, että kaikki eivät näe muutokselle mahdollisuutta eikä heitä voi muutosvalmennuksilla auttaa, halu muutokseen on oltava, vaikka muutostarve tulisi ulkopuolelta, eli esimerkiksi asiakkaiden vähyys.

Kyselyssä (LAB-ammattikorkeakoulu, 2025b), joka tehtiin useammassa muutoskyvykkyysvalmennuksessa käyneelle kahdelle yrittäjälle, haluttiin tietää heidän haasteitaan muutoskyvykkyydessä, sekä mitä hyötyjä he saivat valmennuksista. Keskeisiksi vaikeuksiksi omassa muutoskyvykkyydessään he listasivat ajan, jaksamisen, muuttuvan elämäntilanteen ja rahan, koska yrittäjyys ei ole päätoimista. Heitä pyydettiin myös miettimään kuntansa yrityksiä yleisesti ja kertomaan mielipiteensä mikroyritysten suurimmista haasteista muutoskyvykkyyteen. Näihin he listasivat muun muassa näkyvyyden, digitalisaation, yleisen epävarmuuden, taloudellisen tilanteen ja huonon organisoinnin, joka aiheuttaa rasitusta ja väsymystä. Haasteissa tuli myös ilmi, etteivät yritykset osaa käyttää kaikkea potentiaaliaan. Oman valmennuksen hyödyiksi he listasivat ulkopuolisen kanssa käydyt keskustelut, jotka ovat tuoneet selkeyttä päätöksentekoon muutoksessa ja parantaneet reagointikykyä siinä. Vastauksista selvisi näiden yrittäjien halu löytää ratkaisuja muuttuvaan tilanteeseen ja olemaan valmiita sietämään epätietoisuutta kokeillessaan uusia toimintatapoja.

Muutoskyvykkyys-elinvoimaa pieniin kuntiin

Pienet kunnat ovat muuttotappiokuntia, joiden elinehto on työllisyys asukkaiden pysyvyyden takaamiseksi. Ilman yrityksien tuomia verotuloja, palveluita ja työpaikkoja moni kunta on nykyistä suuremmissa talousvaikeuksissa (Vuorento 2022). Pieni kunta voi kuitenkin olla myös vahvuus yritystoiminnalle, hyviä puolia ovat ketteryys, yhteisöllisyys ja paikallistuntemus. Vanha sanonta ”ei näe metsää puilta” pitää myös tässä paikkansa, pienen kunnan hyödyt pitää osata hyödyntää oikein ja tässä vaiheessa ulkopuolinen muutosvalmennus tuo uusia näkemyksiä. Muutosvalmennuksen jatkuvuus, eli pitkäkestoisuus tuo enemmän hyötyä yritykselle. Vuoden kestävässä säännöllisessä valmennuksessa ehdittäisiin tuoda esille kaikki tarvittava teoreettinen perustieto, jolle valmennus rakentuu ja josta se lähtee etenemään. Valmennettavien ymmärtäessä teoriapohjan heille voi myös avautua, etteivät he ole muutoshaasteiden kanssa yksin, vaan tämä on laajempi ilmiö. Pienten kuntien ja yritysten kannattaakin toimia myös valmennuksissa yhteistyössä.

Resilienssillä, eli muutoskyvyllä on kolme vaihetta, ensimmäiseksi pitää tunnustaa tosiasiat ja pohtia ennakkoluulottomasti tilannetta ja syytä miksi siinä on. Sen jälkeen tulee selviytymisvaihe, jolloin selvitetään kuinka tilanteen voi muuttaa paremmaksi ja lopuksi on aika kasvaa ja pohtia mitä tilanteesta oppi ja kuinka välttää vastavan tilanteen uusiutuminen. (Oulasmaa & Pesonen 2022.) Muutos ei tapahdu vain toivomalla, se vaatii ajattelutavan muutosta, uusia työkaluja ja konkreettista tukea. Valmennus luo yhteisen kielen ja suunnan muutokselle sekä kehittää osaamista. Toimintatavat voivat juurtua syvälle pienissä yhteisöissä, valmennuksessa autetaan kyseenalaistamaan näitä toimintatapoja sekä uudistamaan niitä. Valmennuksissa tapahtuva verkostoituminen tuo uutta virtaa ja tämä voi synnyttää uusia yhteistyökuvioita. Muutoskyvykkäät yritykset selviävät paremmin yllättävistä kriiseistä, kuten pandemioista tai talouden äkillisistä heilahteluista, jotka esimerkiksi Ukrainan sota toi tullessaan monille yrityksille.

Muutos ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Jos muutos otetaan hallitusti haltuun, pienten kuntien yrityksillä on mahdollisuus nousta selviytymistilasta kukoistukseen. Muutoskyvykkyysvalmennukset ovat investointi tulevaisuuteen, kuntien ja yritysten yhteinen valmentautuminen voi tuottaa uutta elinvoimaa, joka hyödyttää molempia osapuolia.

Lähteet

Etelä-Karjalan liitto, 2025. Maakuntakortti. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/tietopankki/tilastot/maakuntakortti/

Hirvola, P. Menetelmiä ja työkaluja muutokseen. Viitattu 28.05.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/aiheet/muutoskyky/

Jolkkonen, A., Kurvinen, A., Lemponen, V. 2025. Kuntien muuttuva rooli työllisyys ja elinkeinopalveluissa. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 123. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://kaks.fi/wp-content/uploads/2025/03/tutkimusjulkaisu-123_nettiin-1.pdf

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024a. Mamiksa – maaseudun mikroyrityksen kestävyyssiirtymän ajureina. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024b. Uusia mahdollisuuksia muuttuvassa ympäristössä, 29.5.2024-09.02.2025. Kyselyn laatinut Minna Tynkkynen.

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025a. Muutoskyvykkyys valmennuksen hyödyllisyys mikroyrittäjille pienissä kunnissa, 6.5.2025. Kyselyn laatinut Minna Tynkkynen.

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025b. Palautekysely valmennuksista, 21.03.2025. Kyselyn laatinut Minna Tynkkynen.

Oulasmaa, M., Pesonen, M., 2022. Suoraa palautetta! : viisaan keskustelun käsikirja. Helsinki: Alma Talent.

Vuorento, R. 2022. Pienten kuntien tulevaisuus. STTK. Viitattu 29.5.2025.Saatavissa https://www.sttk.fi/2022/01/21/pienten-kuntien-tulevaisuus/