Maahanmuuttajataustaisen hoitohenkilöstön kouluttaminen tekoälyn avulla

Suomessa on kasvava tarve ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön kouluttamiseen vastauksena hoitohenkilöstöpulaan. Terveydenhuollon ammattilaisilta edellytetään riittävää suomen kielen taitoa, jonka arviointi ja osoittaminen on työnantajan ja Valviran vastuulla. LAB-ammattikorkeakoulu on vastannut tähän tarpeeseen aloittamalla vuonna 2023 filippiiniläisten sairaanhoitajien Top-Up -koulutuksen, jossa yhdistetään intensiivinen suomen kielen opetus ja kliininen harjoittelu. Koulutuksessa hyödynnetään käänteistä oppimista ja tekoälyavusteisia oppimisratkaisuja tukemaan opiskelijoiden kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia.

Kirjoittaja: Maj-Britt Tallbacka

Ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön kouluttaminen

Ulkomaalaistaustaisten henkilöstön kouluttamisen tarve nousee kansallisesta hoitohenkilöstöpulasta (Lappalainen & Tallbacka 2023). Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilöllä on oltava tehtävän edellyttämä riittävä suomen kielen taito. Kielitaidon arviointi on työnantajan velvollisuus, ja se on osoitettava Valviralle ammattioikeuden saamiseksi. (Valvira 2024.) Hoitohenkilöstön riittävä kielitaito turvaa riittävää vuorovaikutusta, estää hoitoa koskevia väärinkäsityksiä ja turvaa hoidon laatua (Aalto ym. 2013, 95). Opiskelijan kielitaidon nopea ja tehokas kehittäminen koulutuksen aikana vaatii hoitotyön koulutusta kehittämään uudenlaisia pedagogisia menetelmiä, jotka vastaavat sekä kouluttajan, että työnantajan tarpeisiin kielen kehittymisen tueksi.

LAB-ammattikorkeakoulussa aloitettiin vuonna 2023 filippiiniläisten sairaanhoitajien Top-Up koulutus. Opiskelijoiden kielitaso koulutuksen alkaessa arvioitiin olevan eurooppalaisen kielitaitotasoasteikon mukaan A1.1-A1.2 (Lappalainen & Tallbacka 2023).

Koulutuksessa suomen kielen opintoja on tähän opetukseen pätevöityneen opettajan opettamana verrattain runsaasti. Koulutuksen rakenne on toteutettu siten, että kielen opettajan toteuttamaa suomen kielen opetusta on lisäksi integroitu hoitotyön kliiniseen opetukseen sekä yhdistämällä ammatillista kielen oppimista suomen kielen opintojaksoille, että lisäämällä suomen kielen opettajan läsnäoloa kliinisen opetuksen opintojaksojen lähiopetukseen (Kilpinen 2024). Kielen opetuksen integroiminen hoitotyön koulutuksen opintojaksoihin on tehokas tapa kielen oppimiseen, mutta se aiheuttaa toisaalta myös haasteita koulutusorganisaation tasolla resurssoinnin ja yhteistyön näkökulmasta (Rajander 2015,71.) Kielen opetuksen integroiminen ei ole mahdollista kaikkiin opetustilanteisiin, jolloin kielen oppimisen tukeminen jää ammatillisten aineiden opettajan varaan, jolla ei ole riittävää pätevyyttä haastavan ammatillisen kielen opettamiseen.

Pedagogiset lähtökohdat Top Up -koulutuksessa

Top-up -koulutuksen pedagogisena menetelmänä käytettiin käänteisen opetuksen menetelmää hoitotyön kliinisten ammattiaineiden opetuksessa. Käänteisen opetuksen menetelmässä opiskelija perehtyy ennalta tulevaan lähiopetukseen itsenäisen tehtävän muodossa. Käänteisen oppimisen menetelmän käyttö pedagogisena suuntauksena hoitotyön koulutuksessa lisää tutkitusti opiskelijoiden kriittisen ajattelun taitoja, joka on sairaanhoitajan ammattitaidon yksi peruspilareista. Käänteinen oppiminen on myös opiskelijakeskeinen ja joustava tapa oppia. (Betihavas ym. 2016.) Käänteisen oppimisen pedagoginen viitekehys valintana ammattiaineiden oppimiseen oli kuitenkin riskitekijä, kun tarkastellaan filippiiniläisen koulutustaustan omaavaa oppijaa. Oppimiskäsitys Filippiineillä on hyvin opettajakeskeinen ja opettajan tehtävä on antaa tieto oppijalle. Itsenäinen opiskelu ja oppiminen voi olla filippiiniläiseen koulutusympäristöön tottuneelle haastavaa, eikä kriittisen ajattelun taitoja arvosteta eurooppalaisen oppimiskäsityksen tapaan. Tällöin myös kielen itsenäinen opiskelu opetuksen ulkopuolella voi koitua haasteeksi.

Tekoälyavusteista ammattisuomea maahanmuuttajille

LAB-ammattikorkeakoulussa toteutettiin 2023-2024 AKKE-rahoitteinen Tekoälyavusteista ammattisuomea maahanmuuttajille -hanke. Hankkeen tavoitteena oli luoda malli tekoälyavusteiseen ammattikielen jatkuvaan oppimiseen ja se pilotoi chatbot -pohjaisen sovelluksen käyttöä itsenäisenä ammattisuomen oppimisen välineenä filippiiniläisten sairaanhoitajien Top-up -koulutuksen opiskelijoille.

Tekoälyavusteista ammattisuomea maahanmuuttajille -hankkeen sovelluksen pilotoinnilla haluttiin hakea ratkaisua tähän ongelmaan. Sovelluksen testikäytöllä haluttiin selvittää miten tekoälyn avulla suoritetut oppimistehtävät tukevat opiskelijan perehtymistä tulevaan opetukseen, voiko tekoäly toimia oppimisen tukena itsenäisessä ammattisuomen oppimisessa, sekä tukeeko tekoäly opiskelijaa kriittisen ajattelun taitojen kehittymisessä. Mielenkiintoista oli myös kokeilla voiko tekoälysovelluksella vaikuttaa opiskelijan oppimiskäsitykseen ja johdattaa häntä erilaiseen oppimiskulttuuriin.

Hankkeessa käytetyn tekoälysovelluksen toiminta perustui opettamisen näkökulmaan. Chatbot -pohjainen sovellus antaa mahdollisuuden myös suoriin kysymyksiin, mutta sovellus ohjelmoitiin ohjaamaan keskustelu takaisin opetustilanteeksi. Tekoälyn hyötyjä oppimisessa on tutkittu viime vuosina. Se voidaan kokea helposti lähestyttäväksi ja tekoälyn antama mahdollisuus toistaa oppimistehtävää, sekä antaa välitön palaute oppimisesta voi olla hyödyksi monelle oppijalle (Haristiani 2019). Tekoälyn käytössä voi olla kuitenkin myös riskejä, mikäli sillä korvataan näyttöön perustuvan tiedon hakeminen. Näyttöön perustuvan tiedon omaksuminen ja sen hakeminen on osa sairaanhoitajan osaamisvaatimuksia. Tämä haluttiin turvata kokeilussa sillä, että sovellukseen laaditut tehtävät pakottivat opiskelijan käyttämään näyttöön perustuvaa hoitotyön tietoa joko opetusmateriaaleista tai luotettavista lähteistä. Opiskelijoiden ja kliinisen hoitotyön opettajien palautteiden perusteella opiskelijat kokivat, että tekoälysovelluksen käyttö tuki käänteisen oppimisen menetelmää. Opiskelijat kokivat, että itsenäinen opiskelu tuntui helpommalta ja tehokkaammalta tekoälyn avustamana. He myös kokivat, että tekoäly ei korvannut opettajan antamaa opetusta niin suomen kielen opetuksen, kuin kliinisen hoitotyön opetuksen osaltakaan, mutta ohjasi omaa oppimista sekä tuki kriittisen ajattelun kehittymistä.

Pohdinta

Demografinen transitio hoitohenkilöstössä on käynnistyttyään vaatinut kykyä sopeuttaa hoitotyön koulutusta uudenlaisiin haasteisiin paitsi kielen nopean oppimisen kannalta, myös erilaisten oppimiskäsitysten omaavien opiskelijoiden tarpeiden kannalta. Pedagogisilta menetelmiltä vaaditaan nopeaa uudistusta ja kykyä muuntautua tulevaisuuden heterogeenisemmän oppijajoukon tarpeita vastaamaan. Tekoälyn kehittämisellä erilaisiksi oppimista tukeviksi menetelmiksi voidaan saavuttaa myös opetuksen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, kun näkökulmana pidetään opettajaa ja pedagogiikkaa tukeva käyttö, unohtamatta opiskelijan omaa oppimiskäsitystä ja kulttuurista taustaa.

Lähteet

Aalto, A-M., Elovainio, M., Heponiemi, T., Hietapakka, L., Kuusio, H. & Lämsä, R. 2013. Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa. Haasteet ja mahdollisuudet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 7/2013. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-857-5

Betihavas, V., Bridgman, H., Kornhaber, R. & Cross, M. 2016. The evidence for ´flipping out´: A systemaric review of the flipped classroom in nursing education. Nurse Education Today. Volume 38, 15-21. Viitattu 20.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2015.12.010

Haristiani, N. 2019. Artificial Intelligence (AI) Chatbot as Language Learning Medium: An inquiry. Journal of Physics: Conference Series 1387. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1088/1742- 6596/1387/1/012020

Kilpinen, F. 2024. Kielen integrointi TOP UP-koulutuksen opetuksessa sekä hoitotyön harjoittelussa syksyllä 2023. LAB Pro. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kielen-integrointi-top-up-koulutuksen-opetuksessa-seka-hoitotyon-harjoittelussa-syksylla-2023/

Lappalainen, S. & Tallbacka, M. 2023. Maahanmuuttaja hoitotyön koulutuksessa. LAB Focus. Viitattu 25.4.2024 Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/maahanmuuttaja-hoitotyon-koulutuksessa/

Rajander, T. 2015. Suomen kielen ja viestinnän opetuksen integrointi ammattikorkeakoulussa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto. Oulu. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201511122125

Valvira. 2024. Riittävän kielitaidon osoittaminen. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://valvira.fi/ammattioikeudet/riittava-kielitaito

Kirjoittaja

Maj-Britt Tallbacka työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi -yksikössä, toimii Top Up -koulutuksen tutoropettajana sekä Tekoälyavusteista ammattisuomea maahanmuuttajille -hankkeen pedagogisena asiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1026132 (CC0)

Julkaistu 29.5.2024