Kielen integrointi TOP UP-koulutuksen opetuksessa sekä hoitotyön harjoittelussa syksyllä 2023

LAB-ammattikorkeakoulu kouluttaa maahanmuuttajaopiskelijoita ja edistää sitä kautta Suomalaista hoitotyön työllisyystilannetta. Korkeakoulumaahanmuuttajaopiskelijoiden opetussuunnitelmaan on lisätty suomen kielen opiskelua sekä kielenoppimista. Erinomainen esimerkki on Lahden kampuksen TOP UP- koulutus, jossa filippiiniläisten sairaanhoitajaopiskelijoiden koulutukseen on integroitu suomen kielen opetus. Suomen kielen kehitys on välittynyt nyt ensimmäisten hoitotyön harjoittelujen kautta ja osa puhuu sujuvasti suomea. Kielen integroinnilla vaikutetaan merkittävästä maahanmuuttajaopiskelijoiden työllistymiseen valmistumisen jälkeen.

Kirjoittaja: Fanny Kilpinen

Maahanmuuttajien määrä on ollut kasvussa Suomessa ja tarve hoitajakouluttautumiseen kasvaa jatkuvasti. Suomessa työperäistä maahanmuuttoa on lisätty ja uusia hoitotyönkoulutusohjelmia aloitettu maahanmuuttajille. LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle saapui 16 filippiiniläistä sairaanhoitajaa alkuvuodesta 2023 TOP-UP -koulutukseen (Tallbacka & Lappalainen 2023). Kaikilla Suomeen muuttaneilla sairaanhoitajille on jo Bachelor of Nursing Degree -tasoinen koulutus kotimaastaan Filippiineiltä. Koulutuksen jälkeen he saavat suomalaisen sairaanhoitajatutkinnon ja työllistyvät sairaanhoitajiksi.

Pääpaino kielellisessä oppimisessa työelämätilanteissa

Sairaanhoitajien ammattivaatimuksiin on määritelty riittävä kielitaito, joka osoitetaan tutkinnolla, todistuksella tai kypsyysnäytteellä (Valvira 2023). Maahanmuuttajasairaanhoitajan kielitaito tulee olla tehtävien edellyttämällä tasolla. Vuodesta 2016 EU-ETA-maista tulleiden ammattilaisten kielitaito on varmistettu Valviran toimesta (Vartiainen ym. 2017). TOP UP -koulutuksen rakenne on suunniteltu niin, että suomen kielen opetus on integroitu hoitotyön opetukseen sekä harjoitteluun. Hoitotyön teoria- ja kliinisissä harjoitteluissa on mukana suomen kielen opettaja, joka auttaa opiskelijoiden kielenoppimista. Kielenopetuksen haasteisiin on vastattu kontekstien uudelleenarvioinneilla. Hoitotyön opettajia on haastettu esimerkiksi uusien pedagogisten keinojen innovoinnissa sekä kielenoppimiseen painottamisella. Esimerkiksi perinteisen pedagogiikan rinnalle on pohdittu yksinkertaisia tehtäviä, case-tyylisiä oppimistilanteita, pelillistämistä, simulaatioita sekä yksilöohjausta kliinisissä harjoittelutilanteissa. Uudenlaisen opetuksen lähestymistavan on todettu aktivoivan opiskelijaa, lisäävän motivaatiota sekä korostavan oppijan toimijuutta. (Kurhila ym. 2019) Yleisesti opetustilanteissa on korostettu suomen kieltä erilaisissa työelämäntilanteissa. Filippiiniläisillä opiskelijoilla on vahva teoriaosaaminen koulutus- ja työtaustansa takia, joten pääpaino opetuksessa on suomen hoitokulttuuriin tutustuminen sekä kielellisen ohjauksen oppiminen.

Opiskelijat aloittivat toisen hoitotyön harjoittelun syksyllä 2023, ja kokemus oli rikastuttava. Harjoittelupaikat arvottiin opiskelijoille, ja ne jakautuivat Lahden kotihoidon yksiköiden, Lehtiojan osastoiden sekä Salpausselän kuntoutussairaalan Jalmarin osastojen väliltä. Allekirjoittanut, ja lehtori Outi Niskanen toimivat keväällä ja syksyllä 2023 aktiivisesti filippiiniläisten opiskelijoiden opetuksissa mukana ja jatkoivat yhteistyötä nyt opiskelijoiden harjoitteluiden ohjauksissa. Tutkimuksien mukaan on todettu, että kielenoppiminen työharjoitteluissa on tehokasta, jos erilaisia kielenoppimisstrategioita on opetettu opiskelijalle jo ennakkoon. Opiskelija saa harjoittelun aikana paljon kielisyötettä, eli kuultu, nähtyä ja luettua. Näiden sisäistäminen tarvitsee aikaa, sekä myös ohjausta harjoittelun ohjaajalta. (Korpela 2020) Jokaiselle opiskelijalle laadittiin kielisopimus, jossa voitiin pohtia, kuinka ko. opiskelijaa voidaan tukea harjoittelun aikana suomen kielen harjaantumisessa. Harjoittelujen aikana nähtiin, kuinka jokaisen opiskelijan kielellinen osaaminen karttui sekä kuinka he saivat lisää varmuutta Suomen hoitotyön kulttuurissa toimisessa.

Opiskelijan kielentukeminen harjoitteluissa

Tehokas kielenoppiminen tapahtuu paikoissa, jossa on mahdollisuus käyttää suomen kieltä mahdollisimman paljon (Korpela 2020). Osa opiskelijoiden ohjaajista puhui pelkästään suomea, sekä tarvittaessa vaikeat asiat kerrattiin englanniksi. Osa opiskelijoista pääsi laillistettujen Filippiiniläisten sairaanhoitajien/lähihoitajien mukaan työvuoroihin, ja yhteinen kieli löytyi joko englanniksi, suomeksi tai tagalogiksi. Monet opiskelijat toivat ilmi, että saman kulttuurin omaavan henkilön kanssa pystyi vaihtamaan omia kokemuksia Suomeen integroimisprosessista. Tämä loi moneen opiskelijaan luottoa ja uskoa, että suomen kieli kehittyy. Opiskelijat toivat arviointikeskusteluissa ilmi, että ovat ottaneet vastuuta hoitotyöstä enemmän ja peruskommunikointi onnistuu. Osa mainitsi, että tekee jo itsenäisesti hoitotyön eri osa-alueita, ja ohjaaja seuraa. Rupattelu koettiin vielä hankalaksi. Mainittakoon, että ohjaajien antama tuki suomen kielen opetukseen oli erinomaista. Useamman opiskelijan kanssa käytiin loppuohjauskeskustelut pääosin täysin suomeksi.

Hoitotyön opintojaksoilla opiskelijat pääsivät harjoittelemaan kliinisiä taitoja sekä painottamaan suullisen ohjauksen varmuutta. Pääpaino opetuksessa oli kielellisessä ohjausosaamisessa. Harjoittelun arviointikeskusteluissa opiskelijat toivat ilmi, kuinka kampuksella harjoitellut tilanteet edistivät hoitotilanteita sekä suullista ohjausta. Osa mainitsi esimerkiksi laskimoverinäytteen oton ja osa lääkkeenjakotilanteen simulaatiossa. Opiskelijat olivat kirjoittaneet fraaseja ylös ja nyt harjoitteluissa he pystyivät niitä hyödyntämään. Moni ohjaaja keräsi myös tärkeitä sanoja sekä fraaseja täydentämään opiskelijoiden sanakirjoja. Erityiskiitosta ohjaajat antoivat opiskelijoiden erinomaisista kädentaidoista sekä aseptiikasta. Opiskelijoiden kliiniset taidot ovat erinomaisella tasolla ja aikaisempi ammattitaito välittyi. Opiskelijoiden suomen kielen taito on vahvistunut nopeasti ja kielen oppimisessa on tapahtunut huima muutos alkuvuoteen verrattuna. On hienoa peilata heidän kehittymistään alkuvuoteen 2023 ja kuinka he mainitsivat, että heistä voidaan olla ylpeitä mitä lähemmäs valmistumista päästään. Tässä he ovat olleet täysin oikeassa. Heidän kehittymistänsä on ollut erittäin mieluisaa seurata ja tukea.

TOP-UP -koulutus vastaa työelämän tarpeisiin niin, että kielellistä oppimista vahvistetaan koko opintojen ja harjoittelujen ajan. Ohjaajat antamat opiskelijoille tarpeeksi aikaa, sekä antavat enemmän vastuuta kielenkehityksen rinnalla. Tavoite on, että opiskelija valmistuu tavoiteajassa. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajaopiskelijoiden kielen integrointi opintoihin ja harjoitteluihin parantaa työllistymistä. (Airas ym. 2019). Noin puolet maahanmuuttajaopiskelijoista työskentelee edelleen Suomessa valmistumisen jälkeen. Ero on suuri ja sen takia opiskelijan kielellinen integrointi, kotoutuminen sekä annettava tuki on oleellisen tärkeää siinä, että valmistunut maahanmuuttajaopiskelija työllistyy Suomeen. Filippiiniläiset opiskelijat lähtevät keväällä 2024 taas hoitotyön harjoitteluihin ja odotamme innolla, kuinka heidän kielellinen osaamisensa kehittyy.

Lähteet

Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Shemsedini, G.,Stenberg, H., Saarilammi, M., Sarparanta, T., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä : ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisuja 22:2019. Helsinki: KARVI.

Korpela, E. 2020. Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena. Metropolia-blogit. Viitattu 29.12.2023. Saatavissa https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2020/05/11/tyoharjoittelu-maahanmuuttajaopiskelijan-kielenoppimisen-tukena/

Kurhila, S., Kotilainen, L. & Kalliokoski, J. 2019. Johdatus luokkahuoneen ulkopuoliseen kielenoppimiseen. Teoksessa Kotilainen, L., Kurhila, S. & Kalliokoski, J. (toim.): Kielenoppiminen luokan ulkopuolella. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 7–30.

Tallbacka, M-B. & Lappalainen, S. 2023. Filippiiniläiset sairaanhoitajaopiskelijat harjoittelussa suomen kieltä oppimassa. LAB Focus. Viitattu 7.9.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/filippiinilaiset-sairaanhoitajaopiskelijat-harjoittelussa-suomen-kielta-oppimassa/

Valvira. 2023. Riittävän kielitaidon osoittaminen. Viitattu 7.9.2023. Saatavissa https://valvira.fi/ammattioikeudet/riittava-kielitaito

Vartiainen, P., Alenius, P., Pitkänen, P. & Koskela, M. 2017. Ulkomailta muuttaneiden hoitajien integraatio ja oppimisen polut sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisössä. Työelämän tutkimus. 15 (2). Viitattu 7.9.2023. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/download/85288/44286/128586