Lineaarisesta taloudesta kohti kokonaisvaltaista vastuullisuutta

Vastuullisuuden vaatimukset ja odotukset kohdistuvat pk-yrityksiin monelta eri taholta. Asiakkaat ja eri sidosryhmät odottavat vastuullisia tekoja, ja EU-tasolla tehdään paljon vastuullisuutta ja kiertotaloutta edistävää ja velvoittavaa lainsäädäntötyötä. Vastuullisuustyötä kannatta tehdä ennen kuin lainsäädäntö viime kädessä niin velvoittaa. Työ vaatii uudenlaista osaamista ja laajan käsityksen omaksumista vastuullisuudesta mutta tarjoaa kilpailuetua edelläkävijän asemassa.

Kirjoittaja: Niina Ihalainen

Omaehtoista ja lainsäädännön velvoittamaa vastuullisuustyötä

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Agenda 2030:n tavoitteena on pyrkiä poistamaan äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. (Ulkoministeriö 2023.) Meillä ei ole äärimmäistä köyhyyttä Suomessa, mutta silti kaikilla vastuullisuuden alueilla, ekologisella, sosiaalisella ja taloudellisella, on paljon tehtävää. Yrityksiltä vaaditaan yhä voimakkaammin kokonaisvaltaista vastuullisuutta (Kangas, Viljamaa & Mäki 2021, 145). Vastuullisuuden vaatimus heijastuu kaikenkokoisiin yrityksiin, koko yhteiskuntaan, globaaliin elinkeinoelämään sekä meihin kaikkiin ihmisiin kuluttajina.

Marraskuussa 2023 käynnistyneessä VALVE – Vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan -hankkeessa, jota toteuttavat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto ja Lappeenrannan kaupunki, edistetään pk-yritysten vastuullisuusosaamista ja luodaan vastuullisten organisaatioiden verkosto. Kestävän kasvun ja kilpailuedun rakentaminen vaativat yrityksiltä vanhoista ajattelu- ja toimintatavoista pois oppimista ja uudenlaisen osaamisen hankkimista. Pk-yritysten tulee ennakoida uusien EU-tason lainsäädäntö- ja raportointivaatimusten lisääntyminen, ja niihin kohdistuu kasvavia vaatimuksia niin yritys- kuin kuluttaja-asiakkaiden, rahoittajien, lainsäätäjien ja työntekijöiden taholta. (LAB 2023.)

Suuret yritykset ulottavat itseensä kohdistuvat sääntelyvaatimukset toimitusketjuihinsa eli alihankkijoina toimiviin pk-yrityksiin, joiden tulee kilpailutuksissa pärjätäkseen ja nykyisten asiakassuhteiden ylläpitämiseksi pystyä todentamaan toimivansa vastuullisesti niin ympäristöä, henkilöstöä kuin muitakin sidosryhmiä kohtaan. Pk-yrityksen on varauduttava myös muun muassa siihen, että luotonmyöntökriteerinä käytetään jatkossa hiilijalanjälkeä tai päästövähennyspolkua. Kestävän rahoituksen taksonomian tavoitteena on suunnata pääomia kestävään liiketoimintaan ja vihreään talouteen. (Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2022.)

Vastuullisuuden sanotaan tuovan muun muassa kilpailukykyä ja -etua, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja hyvää mainetta sekä vahvistavan työnantajamielikuvaa. Paljon puhutaan myös vastuullisuuteen liittyvästä läpinäkyvän ja rehellisen toiminnan odotuksista ja vaateista. Viherpesu ja pahat teot eivät kannata, koska ne voivat aiheuttaa vakavia seurauksia yrityksille ja rapauttaa mainetta. Luottamuksen voi menettää hetkessä. Kaikki tulee kovin helposti julkiseksi nopean ja tehokkaan tiedonvälityksen ja sosiaalisen median myötä. Kuluttajat vaativatkin läpinäkyvää, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, johon ne voivat nojata ostopäätöksensä (Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2022).

Lainsäädäntö asettaa vastuullisuudelle raamit, mutta suositeltavaa on edetä vastuullisuuden tiellä myös omaehtoisesti ja toimia edelläkävijänä. Vastuullisuus on hyvä nähdä strategisena osana yrityksen toimintaa. Esimerkiksi edellä mainitut YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat viitekehyksen, jonka avulla voi valita ja määrittää yrityskohtaiset tavoitteet ja vaiheittaisen suunnitelman tavoitteisiin pääsemiseksi. Pk-yrityksissä ei välttämättä ole omaa vastuullisuusasiantuntijaa, joten yritysten onkin hyvä verkostoitua aktiivisesti ja lähteä mukaan jonkin vastuullisuusjärjestön toimintaan. Verkostotyö auttaa toimimaan proaktiivisesti ja pysymään tietoisena vastuullisuuden kehityksestä ja tulevista EU-tason säädöksistä. Sidosryhmille kannattaa systemaattisesti myös kertoa tehdystä ja tulevasta vastuullisuustyöstä, mikä osoittaa yrityksen sitoutuneisuutta vastuullisuustyöhön ja tekee työn näkyväksi. (Kalliomäki 2023; Sonninen 2021.)

”Ota – valmista – käytä – hävitä” -taloudesta laajaan vastuullisuusajatteluun

Selkeästi on nähtävissä, että yritysten ja ihmisten taloudellisten toimintojen kasvu ja laajentuminen kuormittavat yhä raskaammin maapallon ekosysteemiä. Talousjärjestelmä on suunniteltu jatkuvaan uusien tarpeiden luomiseen ja ylikulutukseen, mutta meillä on vain yksi maapallo ja elämän edellytykset tulee turvata myös tulevaisuudessa. Luonnon ja ihmisten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Laaja käsitys vastuullisuudesta pyrkii tunnistamaan myös muiden kuin ihmisten aseman toimijoina ja ymmärtää kumppanuuslajien, eläinten, kasvien ja hyönteisten, merkityksen. Tämä laaja vastuullisuusajattelu haastaa olemassa olevaa talous- ja ihmiskeskeistä käsitystä ja avaa aivan uudenlaisia näkökulmia vastuulliselle toiminnalle. (Aura & Tienari 2022; Kasvio & Räikkönen 2010.)

2000-luvulla syntyneet ovat digimaailman kasvattamia ja tottuneet keskusteluun maapallon kantokyvyn rajoista, joten heidän myötään työelämä tulee mitä todennäköisimmin muuttumaan. He odottavat työelämältä muun muassa joustavuutta ja työn ja muun elämän tasapainoa ja yhteensovittamista. (Kokkinen, Ala-Laurinaho, Alasoini, Varje, Väänänen & Toppinen-Tanner 2020, 93.) Samalla he asettavat yrityksille uudenlaisia vaatimuksia työn merkityksellisyydestä ja valitsevat vastuullisimman työnantajan, jonka seurauksena kilpailu parhaista osaajista kiihtyy. (Sonninen 2021.)

Luopuminen nykyisestä paljon energiaa ja raaka-ainevaroja käyttävästä lineaarisesta ”ota – valmista – käytä – hävitä” -taloudesta ja siirtyminen systeemiseen muutokseen, kohti kiertotaloutta ja vihreää taloutta, vaatii kokonaisvaltaista, uudenlaista ajattelua ja uuden oppimista. (Kokkinen ym. 2020, 79.) Kiertotaloudessa hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen. (Sitra & Deloitte 2022.)

Mahdollisesti vaaditaan kokonaan uusi sukupolvi muuttamaan yritysten ja työelämän toimintatapoja, kulttuuria ja arvoja, jotta toiminta voi nojata kiertotalouden malleihin ja kokonaisvaltaiseen vastuullisuuteen. Maapallon kantokyvyn rajallisuus on otettava vakavasti. Samalla vihreä siirtymä vaatii myös valtavasti uudenlaista osaamista ja uusien osaajien kouluttamista. Suomessa puhutaan paljon pienenevistä ikäluokista ja työvoimapulasta. Mistä saadaan riittävästi osaajia vihreän siirtymän ja systeemisen muutoksen tekijöiksi? Tämä on erittäin oleellinen kysymys luotaessa kestävän talouden toimintaedellytyksiä. Edellä mainitun VALVE-hankkeen myötä LABin ja LUTin opiskelijoita pääsee omalta osaltaan ratkaisemaan vastuullisuushaasteita ja edistämään kokonaisvaltaista vastuullisuusajattelua yhdessä yritysten kanssa.

Lähteet

Aura, O. & Tienari, J. 2022. Vastuullinen ihmisten johtaminen kannattaa. Teoksessa: Einola-Pekkinen, V., Mäkelä, L., Pakarinen, T., Ruuska, I., Salo, M., Tammeaid, M., Vartiainen, M. & Vuorenmaa (toim.). Työn tuuli: Kyvykkyyden johtaminen organisaation menestystekijäksi. Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry. 78–85. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa
https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012022_a4_20220530-.pdf

Elinkeinoelämän keskusliitto EK. 2022. Vastuullisuuden EU-sääntely etenee – mihin pk-yritysten on varauduttava? Viitattu 30.11.2023. Saatavissa
https://ek.fi/wp-content/uploads/2023/01/EK_Vastuullisuus_EU_ok.pdf

Kalliomäki, H. 2023. 5 Tips for Strategic Sustainability & Responsibility Work in a Small and Medium-Sized Enterprise (SME). UN Global Compact Network Finland. Blogikirjoitukset. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa https://globalcompact.fi/blogikirjoitukset/hanna-kalliomaki-paptic-5-tips-for-strategic-sustainability–responsibility-work-in-a-small-and-medium-sized-enterprise-sme?liana_pv=a8805455ed63049dfec076b620f753b7

Kangas, E., Viljamaa, A. & Mäki, K. 2021. Pienet vastuulliset yritykset: vastuullisuudesta kilpailukykyä. Teoksessa: Haasio, A., Joensuu-Salo, S. & Saarikoski, S. (toim.). Tekijä, näkijä ja vaikuttaja: SeAMK Liiketoiminta ja kulttuurin kokoomateos 2021. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 167. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. 143–150. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120759307

Kasvio, A. & Räikkönen, T. 2010. Kohti kestävää työelämää. Löytyykö työstä koherenssia? -tutkimushanke. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-261-020-1

Kokkinen, L., Ala-Laurinaho, A., Alasoini, T., Varje, P., Väänänen, A. & Toppinen-Tanner, S. 2020. Teoksessa: Kokkinen, L. (toim.). Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki: Työterveyslaitos. 6–10. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-943-3

LAB. 2023. VALVE – Vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/valve-vastuullisuusosaamista-ja-verkostoja-etela-karjalaan

Sitra & Deloitte. 2022. Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista: Käsikirja yrityksille. Helsinki: Sitra. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://media.sitra.fi/app/uploads/2022/02/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista-2-1.pdf

Sonninen, E. 2021. Vastuullisuus – tämän päivän kilpailuetu, huomisen toimintaedellytys. Viitattu 18.11.2023. Saatavissa https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/vastuullisuus-taman-paivan-kilpailuetu-huomisen-toimintaedellytys/

Ulkoministeriö. 2023. Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet

Kirjoittaja

TKI-asiantuntija Niina Ihalainen (VTM, MBA) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa VALVE – Vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan -hankkeen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1273617 (CC0)

Julkaistu 8.12.2023