Tiimityötä ja kommunikaation sujuvuutta voidaan harjoitella työelämässä monin eri tavoin. LAB-ammattikorkeakoulussa akuuttihoitotyön erikoistumiskoulutuksissa oli mukana erilaisissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä työskenteleviä sairaanhoitajia. Heidän kanssaan kokeiltiin koulutuksen alussa kommunikaatio- ja tiimityöharjoituksena Legojen rakentamista pareittain.

Kirjoittajat Krista Katela ja Anu Venesoja

Psykologisen turvallisuuden merkitys hoitotyössä

Hoitotyössä tärkeää on luoda kaikille psykologisesti turvallinen toimintaympäristö, jota hyvä kommunikaatio ja tiimityö edesauttavat. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa jaettua uskomusta siitä, että ryhmässä ei tarvitse pelätä vaan voi olla oma itsensä, esittää avoimesti omia ajatuksia ilman riskiä ja pelkoa siitä, että asioiden esiin nostaminen johtaa negatiivisiin seuraamuksiin. Psykologisesti turvallinen tiimi kannustaa ja kunnioittaa toisiaan sekä sallii virheet ja erimieltä olemisen. Tällainen tiimi kommunikoi ymmärrettävästi, rakentavasti ja avoimesti. (Yli-Kaitala & Toivanen 2021.)

Hoitotyössä korostuu hyvä yhteistyö paitsi hoitohenkilöstön ja potilaiden sekä omaisten kesken niin myös tiimin kesken. Tiimityö on taitolaji, joka vaikuttaa työn laatuun ja työn organisointiin. Toimiessaan se on tehokasta mutta vaatii osallistujiltaan sitoutumista ja harjoittelua. Työyksiköissä harjoitellaan ja niissä koulutetaan yleisesti juuri kyseiseen yksikköön kuuluvia tehtäviä ja toimenpiteitä, mutta myös tiimityön ja kommunikaation harjoittelun tulisi sisältyä näihin harjoituksiin ja koulutuksiin.

Erityisesti akuuteissa tilanteissa selkeä viestintä ja kohdennettu kommunikaatio korostuvat. Toimivalla kommunikaatiolla ja tiimityöllä voidaan myös edesauttaa potilasturvallisuuden toteutumista hoidon aikana. Vaikka potilasturvallisuus on organisaation vastuulla, siihen vaikuttaa myös jokaisen organisaatiossa työskentelevän oma suhtautuminen aiheeseen. Jokaisen työntekijän olisikin olennaista pohtia omia, turvallisuuteen, tiimityöskentelyyn ja potilaiden kohtaamisiin liittyviä taitojaan. Esimerkiksi opiskelijoiden havaintojen perustella suurin osa potilasturvallisuuteen vaikuttaneista tapahtumista oli yhteydessä kommunikaatioon ja tiimityöhön. On hyvä huomata, että sen lisäksi, että puutteet kommunikaatiossa ja tiimityössä voivat altistaa potilasturvallisuuden haittatapahtumille, voivat puutteet ja epäonnistumiset kommunikaatiossa ja tiimityössä aiheuttaa traumatisoitumista myös muissa tiimin jäsenissä. (Venesoja 2023.) Kommunikaatiota ja tiimityötä on tärkeää harjoitella työyhteisössä, jotta akuuteissa tilanteissa toiminta on sujuvaa. Yksi hyvä tapa taitojen kehittämiseen on lähestyä aihetta pelillisesti esimerkiksi Legoja hyödyntäen.

Legoilla toteutettu harjoitus

Legoilla toteutettu harjoitus otettiin akuuttihoitotyön erikoistumiskoulutukseen osallistuneiden henkilöiden osalta vastaan avoimin mielin ja ennakkoluulottomasti. Edeltävästi aiheeseen orientoiduttiin keskustelemalla psykologisesta turvallisuudesta sekä kommunikaation ja vuorovaikutuksen merkityksestä. Lisäksi osallistujille kerrottiin, että harjoitus perustuu näyttöön, sillä kyseistä Legoilla tehtävää harjoitusta on tutkittu ja testattu Thomas Jeffersonin yliopistossa lääketieteen opiskelijoilla. Tämän interaktiivisen Legoilla toteutetun työpajaharjoituksen todettiin parantavan kommunikaatiotaitoja sekä ohjausosaamista. (Papanagnou ym. 2018.) Legojen käyttöä on kokeiltu myös muissa ympäristöissä. Finnairin Tekniikassa kokeiltiin vastaavaa pelillistä tapaa harjoitella akkujen huoltoprosessia Legojen avulla. Pelin koettiin reflektoineen korjaamon todellista prosessia ja se mahdollisti muun muassa uuden tuotannonohjausjärjestelmän koekäytön ilman vaikutusta normaaliin tuotantoon. (Kemppainen 2023.)

Akuuttihoitotyön erikoistumiskoulutuksessa toteutettu Legoilla tehtävä harjoittelu oli helppo toteuttaa. Tarvittiin vain tietty määrä Lego-palikoita ja valmiiksi tehtyjä malleja halutuista kuvioista. Harjoittelu toteutettiin niin, että parit istuivat joko selät vastakkain tai heidän välissään oli sermi. Toisella parin jäsenellä eli ohjaajalla oli ohje, jossa oli kuvat käytössä olevissa legopalikoista ja rakennettavasta mallista. Hänen tehtävänään oli ohjata pariaan eli tekijää, rakentamaan niistä kuvan mallin mukainen kopio hänelle annetuista palikoista. Harjoitus toistettiin, jotta jokainen pääsi kokeilemaan molempia rooleja.

Harjoittelusta ei kerätty kirjallista palautetta vaan kokemuksista ja harjoituksen antamasta opista keskusteltiin sanallisesti harjoituksen jälkeen. Harjoittelu koettiin erilaisena, mielenkiintoisena mutta positiivisena harjoitteluna. Legoilla toteutettu harjoitus sai aikaan paitsi hymyä ja iloista mieltä niin myös hyvää keskustelua ja pohdintaa erityisesti psykologisen turvallisuuden ja toimivan tiimityön tärkeydestä. Harjoittelussa korostui erityisesti kommunikaation täsmällisyyden merkitys, selkeät ohjeet ja niiden toistaminen sekä kertaaminen. Tärkeäksi osoittautui myös tekijän rohkeus ja kyky esittää tarkentavia kysymyksiä ohjeiden antajalta. Molemmat parin jäsenet saivat välittömän palautteen omasta toiminnastaan näkemällä konkreettisen tuotoksen ja keskustelemalla sen jälkeen onnistuneista tai kehitettävistä toimintatavoistaan. Tällainen harjoitus perustuu vahvasti CRM (crew/crisis resource management) pohjaiseen ajatteluun, jossa korostetaan muun muassa selkeää kommunikaatiota, tiimityöskentelyä, johtamista ja päätöksentekoa (Nyström 2017, 194-199).

Legoilla toteutettavat harjoitukset jatkuvat ja kehittyvät

Tarkoituksena on jatkossakin käyttää Legoilla toteutettavaa työpajatyyppistä harjoitusta eri opintokokonaisuuksien yhteydessä ja kerätä suullista palautetta opiskelijoilta ja muilta osallistujilta. Mielenkiintoista olisi myös toteuttaa saman sisältöinen harjoitus opintokokonaisuuden alussa ja lopussa, ja näin kerätä kokemuksia ja palautetta siitä, onko opintojakson aikainen opetus edesauttanut kommunikaation kehittymisessä. Opetuksen tulee aina perustua näyttöön, mutta siitä huolimatta sen ei tarvitse olla vakavaa. Legoilla toteutettava harjoitus voi osaltaan keventää opetustilanteen tunnelmaa ja sitä kautta vähentää opiskelijoiden kokemaa stressiä.

Lähteet

Kemppainen, J. 2023. Lego-pelillä mallinnusta akkuhuoltoprosessin Kanban-ohjaukseen Finnairin Tekniikassa. Stoori, STO ry:n jäsenlehti 2023/03.

Nyström, P. 2017. Ei-tekniset taidot ja Crew Resource Management (CRM). Teoksessa Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Taskinen, T. 2017. Ensihoito. 6. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy

Papanagnou, D., Lee. H., Rodriguez, C., Zhang, X.C.C. & Rudner, J. 2018. Not Your Typical Simulation Workshop: Using LEGOs to Train Medical Students on the Practice of Effective Communication. Cureus 10(1): e2094. Viitattu 24.1.1023. Saatavissa https://www.doi.org/10.7759/cureus.2094

Venesoja, A. 2023. Patient safety culture in the emergency medical services: the patients, students, and professionals perspectives. Väitöstutkimus. Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Helsinki. Viitattu 30.1.20234. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8992-9

Yli-Kaitala, K. & Toivanen, M. 2021. Pelotta töissä -psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Työterveyslaitos. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa

Kirjoittajat

Krista Katela toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa
Anu Venesoja toimii ensihoidon yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa

Artikkelikuva: Legoharjoituksen mallikuvia työpajaan (Kuva: Krista Katela)

Julkaistu 22.2.2024

Viittausohje

Katela, K. & Venesoja, A. 2024. Lego-harjoituksella kommunikaatiota ja tiimityötä kehittämään. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/lego-harjoituksella-kommunikaatiota-ja-tiimityota-kehittamaan/