Moniaistisuuden merkitys tapahtumissa

Viimevuosien mullistukset maailmalla sekä tarve kiihdyttää toimia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ovat johtaneet muutoksiin niin yksilöiden kuin yritystenkin tasolla. Tapahtuma-ala joutui sopeutumaan nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen ja keksimään itsensä uudelleen. Tulevaisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin luentosalien seinille tai kotikoneen ruudulle striimattua kuvaa ja ääntä.

Kirjoittaja: Johanna Heinonen

Kaksiulotteisuudesta viiden aistin käyttöön

Tapahtumat ovat siirtyneet lyhyessä ajassa fyysisestä tilasta verkkoon, ja muodostavatkin olennaisen osan nykypäivän virtuaalisista tapahtumista (Gupta et al. 2022; Son et al. 2022). Perinteisesti käytetyt, kaksiulotteiset audio- ja diashow-tekniikat vähentävät kuitenkin kokemuksen aitoutta (Ton & Do 2022). Tämä johtuu siitä, että ihmisen aivot eivät saa ärsykkeitä moniaistisesti näkien, kuullen, haistaen, maisten ja koskettaen. Tutkijoiden mukaan juuri kaikkien viiden aistin mukaan saaminen rikastuttaa mitä tahansa tapahtumakokemusta merkittävästi (Ton & Do 2022).

Kuten mainittu, moniaistiset kokemukset eivät rajoitu pelkästään näkö- ja kuuloaistiin. Uusien teknologioiden kehittämisen myötä voimme odottaa tulevaisuudessa ratkaisuja, jotka mahdollistavat myös hajujen, maku- ja tuntoaistimusten kokemisen virtuaalisissa tiloissa. Esimerkiksi tuoksuja tuottavat laitteet, jotka voidaan yhdistää langattomasti virtuaalitodellisuuteen, avaavat oven entistä immersiivisempiin kokemuksiin. Kuvittele tilanne, jossa voit paitsi nähdä ja kuulla, myös haistaa ja aistia virtuaalisen ympäristön elementtejä – tämä mullistaa koulutuksen, viihteen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen digitaalisissa tiloissa.

Tällainen moniaistinen lähestymistapa ei ainoastaan syvennä yksittäisten kokemusten merkitystä, vaan se myös tarjoaa uusia mahdollisuuksia vuorovaikutuksen suunnittelulle. Se mahdollistaa kokemusten räätälöinnin yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaan, tehostaa oppimiskokemuksia ja rikastuttaa sosiaalista vuorovaikutusta. Lisäksi se synnyttää voimakkaamman ja pysyvämmän tunnereaktion ja muistijäljen, jota voi hyödyntää asiakassuhteiden hoidossa tai vaikkapa markkinoinnissa.

Hologrammeja joka makuun

Hologrammiteknologia on yksi lupaavimmista innovaatioista tällä saralla. Se tarjoaa mahdollisuuden luoda kolmiulotteisia, interaktiivisia kuvia, jotka rikastuttavat visuaalista kokemusta ja tuovat läsnäolon tunteen virtuaalisiin ympäristöihin. Hologrammit eivät ainoastaan tarjoa syvyyttä ja realismia visuaaliseen esitykseen, vaan ne myös mahdollistavat uudenlaisen vuorovaikutuksen, kun käyttäjät voivat koskettaa ja manipuloida virtuaalisia objekteja ilman fyysisiä välineitä.

Baltezarevic ja Baltezarevic (2023) ovat ennustaneet, että teknologian tulee kehittymään niin, että käyttäjät voivat koskettaa 3D-hologrammeja ilman muita haptisia laitteita tai käyttöliittymiä (esim. järjestelmä alkaa tärisemään tai synnyttää liikettä). Nämä hologrammit kykenevät luomaan säteilypainetta ja vastusta stimuloiden näin ihmisen tuntoaistia tämän ollessa vuorovaikutuksessa hologrammin kanssa. Hologrammit myös tarjoavat syvyyden ja realismin tunteen, joka ylittää perinteiset visuaaliset mediat. Ne mahdollistavat vuorovaikutuksen holografisten kuvien tai esineiden kanssa kosketuksen tai eleiden kautta, tuoden kokemukseen uuden ulottuvuuden. Tulevaisuudessa voidaan myös odottaa teknologioita, jotka mahdollistavat lämmön tai kylmyyden tuntemisen. Näiden moniaististen työkalujen kehittyminen avaa uusia mahdollisuuksia virtuaalisen vuorovaikutuksen syventämiseen, tuoden virtuaalikokemukset lähemmäksi todellista maailmaa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että hologrammit ja moniaistiset elementit yhdessä tekoälyn, lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden kanssa voivat tarjota tehokkaita työkaluja videokonferenssien suunnitteluun. Tämän kehityksen myötä voimme odottaa, että tulevaisuuden virtuaaliset kokoukset ja tapahtumat tarjoavat yhä rikkaampia ja monipuolisempia kokemuksia, jotka voivat ylittää perinteisen lähitapaamisen. Tämä kehityskulku mullistanee perinteiset lähikokoukset – tai vaikkapa opetuksen.

Innovatiivista ja moniaistista kehittämistä LABissä

LAB-ammattikorkeakoulun hankkeet Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri (LAB n.d.a) ja Päijät-Hämeen Digitaalinen tapahtumamuotoilu (LAB n.d.b) ovat tapahtuma-alan innovaation kärjessä, tuoden moniaistisuuden ja teknologian syvällisesti osaksi tapahtumasuunnittelua. Molemmat hankkeet hyödyntävät 3D-mallinnusta ja luovia konsepteja parantaakseen tapahtumatilojen suunnittelua ja asiakaskokemusta, mikä vahvistaa alueellista vetovoimaa ja tarjoaa elämyksellisempiä kokemuksia osallistujille.

Molemmat hankkeet osoittavat, kuinka teknologia ja luovuus voivat yhdessä luoda uudenlaisia tapahtumakokemuksia, jotka ovat entistä elämyksellisempiä ja monipuolisempia. Ne eivät ainoastaan rikasta osallistujien kokemuksia, vaan myös edistävät alueellista kasvua ja kulttuurista rikastumista. Näiden hankkeiden myötä moniaistisuuden hyödyntäminen ei ole vain lisäelementti, vaan keskeinen osa tapahtumien suunnittelua ja toteutusta, mikä asettaa uusia standardeja tulevaisuuden tapahtuma-alalle.

Lähteet

Baltezarevic, R. & Baltezarevic, I. 2023. Benefits Of Using Holograms In Marketing Communication Summary. International Izmir Economics Congress. May 17-18 2023. 784 – 791. Viitattu on 31.8.2023. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/371632726

Gupta, A., Chenatt, J.J., Singla, T., Rajput, D. & Gupta, S. 2022. Virtual Events in the Post-COVID-19 Pandemic Era in Medical Profession: A Narrative Review. Journal of Clinical and Diagnostic Research. Volume 16(5). 1 – 4.

LAB. n.d.a. Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/etela-karjalan-tapahtumaklusteri

LAB. n.d.b. Digitaalinen tapahtumamuotoilu – 3D-mallinnus, visualisointi ja teknologia tapahtumasuunnittelun uudistajina. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/digitaalinen-tapahtumamuotoilu-3d-mallinnus-visualisointi-ja-teknologia

Son, J., Sabio, J., Jain, A. & Ulijn, R.V. 2022. Ten Steps to Organize a Virtual Scientific Symposium and Engage Your Global Audience. Global Challenges. Volume 6(9).

Ton, H. N. N., & Do, Q. H. X. 2022. The Effectiveness of Virtual Events During Covid-19 Pandemics. Advances in Social Sciences Research Journal. Volume 9(7). 278-295.

Kirjoittaja

Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun monimuotoinen kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä. EKTAK-hankkeessa hän toimii TKI-asiantuntijana ja vastaa oppilaitosyhteistyöstä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/aave-hologrammi-valo-valaistu-3710687/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 29.4.2024