Miksi elinikäinen oppiminen on tärkeää ja merkityksellistä? Miten omia vahvuuksia voisi tunnistaa ja sanoittaa paremmin? Kuinka muotoiluajattelu auttaa kehittämään asiakaslähtöisiä koulutuskokonaisuuksia ja millaista on tulevaisuuden täydennyskoulutus? Tähän artikkeliin on koostettu näkemyksiä elinikäisestä oppimisesta ja sen merkityksestä pohjautuen esityksiin ja keskusteluihin JATKO-hankkeen Learning Forumissa 20.4.2023.

Kirjoittajat: Katariina Pakarinen & Marjut Suokas

Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen (JATKO) -hanke järjesti Lahden Vesitornissa tapahtuman, joka tarjosi osallistujille huikeita näkymiä, uusia kokemuksia, näkemyksiä ja kontakteja. Learning Forum rakentui inspiroivien puheenvuorojen, tunteikkaan paneelikeskustelun sekä vuorovaikutteisen osaamisen kehittämisen ympärille. Tapahtuman teemana oli elinikäinen oppiminen, muutoskyvykkyys sekä omien vahvuuksien kehittäminen. Lisäksi päivän aikana pelattiin osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen peliä JATKOpakkaa sekä kuultiin opiskelijan kokemuksia koulutuspiloteista. Tapahtumassa esiteltiin myös JATKO-hankkeen matkaa, tuloksia ja koulutuskonsepteja. Konseptien avulla visualisoitiin millaista on tästä eteenpäin Muotoiluinstituutin uudistuva ja uudistava täydennyskoulutus ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa Päijät-Hämeen alueen työntekijöille, työnhakijoille, yrityksille ja organisaatioille.

Paneelikeskustelu – mitä jäi käteen koulutuspiloteista?

Hankkeen pilotteihin osallistuneista yritysedustajista kootussa paneelissa oli mukana Kirsi Miss Salpakankaan Lääkintävoimistelusta, Sannamari Suvisilta Päijät-Hämeen laitoshuoltopalveluista, Jussi Waajakoski Hollolan Palvelutaloyhdistys Huili ry:stä. He kaikki olivat osallistuneet yhteen tai useampaan hankkeessa järjestettyyn koulutuspilottiin (LAB-ammattikorkeakoulu 2023). Paneelia luotsasi JATKOn asiantuntija Marjut Suokas, joka pyysi panelisteja kertomaan vapaasti omia kokemuksiaan koulutuksista – mihin he osallistuivat, mitä he koulutuksesta saivat ja kuinka he ovat voineet hyödyntää oppeja arjessa? Lisäksi Marjut kannusti yritysedustajia pohtimaan oppilaitosyhteistyön miellekkyyttä, kehityskohteita ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Panelistit mainitsivat keskeisimmäksi anniksi osaamisen kehittämisen rinnakkain ja ristikkäin. Parasta oli substanssiosaamisen kehittymisen ohella myös uusien menetelmien, keinojen ja työkalujen oppiminen. Osallistujat kokivat sekä saaneensa että antaneensa. Vertaisoppimisen kerrottiin toteutuneen esimerkillisesti. Kiehtovana lisäarvona mainittiin omaan tekemiseen saatu uusi into ja rohkeus. Panelistit kiittelivät sitä, että pilotit oli tarkasti ja laadukkaasti suunniteltu, aikataulutettu ja viestitty. Täten mukaan oli helppo lupautua ja osallistua, koska tiesi mitä on tulossa, milloin ja miksi. Pilotteihin oli kuitenkin jätetty liikkumavaraa ja joustavuutta huomioida akuutteja tarpeita ja lukea tilanteita asiakaslähtöisesti kehityshaasteiden ratkomisen aikana. Pienyrittäjän arkeen, arkiseen johtamistyöhön ja tulokselliseen liiketoiminnan kehittämiseen koettiin saadun oivalluksia ja oppeja, mutta myös konkretiaa, jota onkin jo lähdetty jalkauttamaan. Kysymykseen, lähtisitkö mukaan uudestaan, oli kaikilla selvä vastaus – kyllä!

Oppiminen alkaa, kun opettaja lähtee huoneesta

Learning Forumin ensimmäisenä puhujana oli Anna Perho – itsensäjohtamisen taitoihin ja kommunikaatioon erikoistunut puhuja ja valmentaja. Perho (2023) esitti, että ihminen on utelias olento, jolla on huikea oppimiskyky. Osaamisemme karttuu arjessa ja työssä koko elämän ajan. Samaan aikaan olemme kuitenkin hieman muutosvastarintaisia, sillä perustarpeitamme ovat turvallisuus, ennustettavuus ja tunne siitä, että olemme kontrollissa. Tarkkailemme ympäristöä ja arvioimme uhkatekijöitä alitajuntaisesti. Pidämme turvallisista asioista, kuten tutuista reiteistä tai samoista paikoista ruokapöydässä. Tuntematon ja vaivannäköä aiheuttava toiminta, kuten opiskelu, vaatii meiltä muutosta. Näin oppimisesta tuleekin vaikeiden tunteiden (kuten hitauden, epävarmuuden ja vaivalloisuuden) sietämistä. Jotta pääsemme kynnyksen yli, tarvitsemme rohkeutta, päättäväisyyttä ja energiaa.

Perho rohkaisi pohtimaan, mitkä ovat juuri sinun omat vahvuutesi ja mitä kaikkea voisit omalla osaamisellasi tehdä – eli kuka olet, mitä osaat, mihin pystyt ja millainen ammattilainen haluat olla? Millainen uramaisema sinulla on ja millaista arvoa voisit muille tuoda? Perho korosti, että oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen antaa itseluottamusta ja auttaa ajattelemaan, että ”kyllä mä pärjään” vaikka tilanteet muuttuisivatkin. Perho painotti, että vaikka tulevaisuus joskus tuntuu epämääräiseltä ja pelottavalta, niin hän on kuitenkin itse mieluummin epävarma kuin tyytymätön.  Perhon mukaan käden pitäisi aina kurkottaa tuntemattomaan ja ainakin toisen jalan olla tukevasti maassa. On tärkeää, että emme ajattele maailman olevan nyt valmis tai oleta, että tämänhetkinen osaaminen riittää. Perho alleviivasi, että jokaisella on vastuu omasta oppimisesta ja antoi kolme vinkkiä osaamisen kehittämiseen:

  1. Tiedosta ja hyväksy, että olet jossain huono ja keskeneräinen.
  2. Vaadi itseltäsi vähän enemmän, niin että välillä hengästyttää.
  3. Ole valmis tekemään töitä tai opiskelemaan myös ilman rahallista korvausta.
Joukko ihmisiä istuu pöytien ääressä kuuntelemassa puhujaa, jolla on kädessä muistiinpanoja.
Kuva 1. Anna Perho kehotti yleisöä pohtimaan, haluavatko he mieluummin olla kuskeja vai kyytiläisiä. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Kun emme tiedä mitä tapahtuu, on parasta valmistautua muutokseen

Hienon päivän viimeisteli Mikko Kalliolan inspiroiva ja tunteita herättävä puheenvuoro. Kalliola on mainos- ja markkinointitoimisto Aava & Bangin luova johtaja. Aava & Bang on palkittu Great Place to Workin vuoden 2023 Suomen Parhaat Työpaikat -listauksessa Suomen 2. parhaana työpaikkana keskisuurten yritysten sarjassa. Kalliola kertoi yrityksen vaihderikkaan tarinan kautta, kuinka heillä panostetaan työntekijäkokemukseen ja osaamisen kehittämiseen.
Kalliola (2023) esitti, että muutos on pysyvää ja ensin pitää itse olla valmis muuttumaan ennen kuin odottaa sitä toisilta. Elinikäisen oppimisen ja resilienssin vahvistamisen ohella on tärkeää arvioida uudelleen suhdetta itseensä. Avuksi tähän Kalliola listasi kuuden kohdan ”huoneentaulun”:

  1. Huolehdi fyysisestä kunnostasi ja rakasta itseäsi. On hankalaa soittaa, jos instrumentti on epäkunnossa. Tee asioita, joista pidät ilman agendaa, jotta mielesi pysyy virkeänä. Mieti aina tehdessäsi, onko tämä asia hyvä mielelle ja keholle.
  2. Omaksu oppipojan mielenmalli ja ymmärrys, ettei kukaan meistä ole vielä valmis.
  3. Seikkaile ja riko omia arkirutiinejasi. Käy joka päivä paikoissa, joissa et ole vielä käynyt. Älä ole konttorizombi tai robottiorganismi. Näin opit tuntemaan itsesi paremmin.
  4. Ole positiivinen, sillä kaikki on mahdollista ja kaikki tiet ovat sinulle avoinna.
  5. Ole empaattinen ja asettaudu toisten asemaan. Näin sinulle kehittyy herkkyys lukea muiden ajatuksia. Empatia on keskeisin tulevaisuustaito ja se auttaa samaistumaan jopa elottomien esineiden tunteisiin. Huomioi kuitenkin ettei toisen tunteista tule omia tunteitasi.
  6. Mieti mikä on sinulle se pyhä, tärkeä tai ylimaallinen asia. Ota aikaa pysähtymiseen ja hiljentymiseen tämän asian ympärillä. Ympärillämme on kuitenkin aivan uskomattoman kaunis maailma.
Mies viittelöi kahvikuppi kädessään istuville kuulijoille.
Kuva 2. Mikko Kalliola nosti esiin puheenvuorossaan, että arkirutiineissa ajantaju katoaa ja vuosista tulee kuukausia. Seikkailija kokee, että hänelle tapahtuu enemmän, kun hän näkee menneen ajan uusien kokemusten kautta. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen -projektisivu. Viitattu 15.5.2023. Saatavissa  https://www.lab.fi/fi/projekti/muotoilukoulutuksen-ja-tyoelaman-jatkuva-vuorovaikutus-ja-oppiminen

 Kalliola, M. 2023. Presentaatio JATKO-hankkeen Learning Forumissa 20.4.2023.

Perho, A. 2023. Taas mennään! Mitä sinusta tulee seuraavaksi? Presentaatio JATKO-hankkeen Learning Forumissa 20.4.2023.

Kirjoittajat

Katariina Pakarinen työskentelee asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Muotoilun-yksikössä ja toimii projektipäällikkönä JATKO-hankkeessa. Katariina on erityisesti kiinnostunut tulevaisuusajattelusta, oman osaamisen kehittämisestä ja palvelumuotoilusta.

Marjut Suokas toimii LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana ja tuntiopettajana. JATKO-hankkeessa hän toimii palvelumuotoilun asiantuntijana.

Artikkelikuva: Panelistit korostivat, että oman osaamisen jatkuva kehittäminen on keskeinen tulevaisuustaito, johon kannattaa aktiivisesti ja rohkeasti panostaa. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Julkaistu 29.5.2023

Viittausohje

Pakarinen, K. & Suokas, M. 2023. Learning Forum – katse osaamisen horisonttiin. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/learning-forum-katse-osaamisen-horisonttiin/