Inhimillisyys, avoin dialogi ja psykologinen turvallisuus – tulevaisuuden työelämän rakennuspalikoita

Millainen toiminta luo työpaikalle kulttuurin, jossa syntyy rohkaisevaa keskustelua? Millaisessa työympäristössä ja vuorovaikutuksessa sinun on luontevaa jakaa ajatuksia ja vastaanottaa muiden näkemyksiä?

Kirjoittaja: Emmi Ollila

Inhimillisyys, psykologinen turvallisuus, neuvon kysyminen, kuunteleminen, ongelmien tunnistaminen ja sanoittaminen sekä tilan ja ajan antaminen avoimelle vuoropuhelulle ovat kestävän työpaikkakulttuurin rakennuspalikoita. Valmentava johtaminen ja luottamuksen pitkäjänteinen rakentaminen tukevat hyvinvointia ja vahvistavat organisaation vetovoimaa.

Click here to view the accessible version of this interactive content

Kuva 1. Huomisen työpaikan rakennuspalikat. Painamalla tageja saat lisätietoja ja pääset pohtimaan sinulle merkityksellisiä palikoita. (Kuva: Emmi Ollila)

Mitä johtajuudelta toivotaan?

Johtajuusbarometrin mukaan työntekijät arvostavat reiluutta, tasapuolisuutta ja kuuntelutaitoja enemmän kuin perinteisiä johtajuusominaisuuksia, kuten kunnianhimoa tai tuloshakuisuutta. Lisäksi johtajan toivotaan olevan helposti lähestyttävä, empaattinen, kuunteleva ja tunnistavan yksilölliset tarpeet. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kaivataan lisää, samoin työntekijöiden välisen yhteistyön tukemista. Hyvä työilmapiiri ja tiimihenki koettiin merkittävinä (Suomen Nuorkauppakamarit 2024).

Samaan aikaan moni työntekijä kokee, ettei voi vaikuttaa työyhteisön johtamiseen. Johtamisen onnistumista seurataan monessa organisaatiossa vain vähän. Mahdollisina ratkaisuina toimivat osallistaminen ja mahdollisuus avoimeen keskusteluun johtajien ja työntekijöiden välillä. Tulevaisuudessa johtaminen on palveluammatti, jossa johtajien keskeisenä tehtävänä painottuu työntekijöiden hyvinvoinnin varmistaminen. Vuorovaikutukselliset taidot, tunnetaidot ja tiimityön tukeminen korostuvat. Tulevaisuuden johtajuus on inhimillistä, läpinäkyvää ja kokemus- ja tunnepuolen huomioivaa (Suomen Nuorkauppakamarit 2024).

Johtajuustaitoja voi onneksi kehittää, ja koko työyhteisö voi osallistua työhyvinvoinnin vahvistamiseen. Näistä teemoista on koottu kattavasti tietoa Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman verkkosivuille, joissa korostetaan erityisesti vuorovaikutuksen, luottamuksen ja osallistamisen merkitystä arjen johtamisessa (Työterveyslaitos 2025).

Palautuminen on lupa olla ihminen työssäkin

Aivotutkimus korostaa palautumisen merkitystä työpäivän aikana. Aivot tarvitsevat myös tyhjiä hetkiä, jolloin mieli saa rauhassa tyhjentyä. Työaikaa saa – ja kannattaa – käyttää myös tekemättömyyteen. Se tukee sekä yksilön että koko työyhteisön hyvinvointia (Moisala 2025).

Palautuminen voi tarkoittaa lepoa, mutta siihen liittyy usein myös yhteenkuuluvuuden, merkityksellisyyden ja uuden oppimisen kokemuksia (Virtanen 2022). Uni on palautumisen kulmakivi, mutta myös esimerkiksi liikunta, lukeminen, kahvittelu ystävien kanssa tai meditointi voivat auttaa irrottautumaan työasioista. Tärkeintä on löytää itselle sopivat ja mielekkäät keinot. Tässä auttaa myös oman työhyvinvoinnin pohtiminen: mitä hyvinvointi merkitsee juuri minulle? Persoonallisuus, arvot ja omat tavoitteet vaikuttavat siihen, millaiset ratkaisut tukevat jaksamista parhaiten (Virtanen 2024).

Johtaminen, työhyvinvoinnista huolehtiminen ja vuorovaikutus ovat teemoja, jotka nousivat valtakunnallisella tasolla esiin myös Menestysresepti-hankkeen alkuhaastatteluissa ja avaustyöpajoissa eri puolilla Suomea. Hankkeessa työskentelemme yhteistyössä ravintola-alan yritysten kanssa etsien vaihtoehtoja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen. Kantavana ajatuksena on, että hyvinvoivat työntekijät ovat samalla tuottavia ja työhyvinvointiin panostaminen tukee myös yrityksen kannattavuutta. (Sujuvuudesta kilpailuetua 2025.)

Rohkeus, haavoittuvaisuus ja rajat

Johtajuusbarometrin mukaan perinteisesti johtajuuteen liitettyjä ominaisuuksia, kuten rohkeutta, kunnianhimoisuutta ja tuloshakuisuutta kaivataan vähemmän kuin reiluutta, avoimuutta ja vuorovaikutus- ja tunneosaamista (Suomen Nuorkauppakamarit 2024). Rohkeuden voi kuitenkin nähdä monesta näkökulmasta. Parhaimmillaan rohkeus asettuu tähän pehmeiden taitojen viitekehykseen. Rohkeuden voidaan määrittää koostuvan neljästä opittavissa olevasta taidosta: haavoittuvuuden kohtaamisesta asioita käsiteltäessä, elämisestä arvojemme mukaisesti, rohkeasti luottamisesta ja nousemaan oppimisesta. (Brown 2019).

Tunteiden tunnistaminen, kuuleminen ja kohtaaminen työpaikalla voi olla avainasemassa avoimen vuorovaikutuksen luomisessa organisaatiossa. Huomisen työpaikalla tiedetään, että johtaja voi joko käyttää kohtuullisen ajan tunteiden kuulemiseen ja kohtaamiseen tai kohtuuttoman suuren ajan kohtaamattomuudesta aiheutuneiden lieveilmiöiden käsittelyyn. Tunteiden kohtaaminen tarkoittaa myös haavoittuvaisuutta, missä puolestaan tarvitaan rajojen asettamista. (Brown 2019)

Simulaatio avaa ajatuksia

Johtajuuteen liittyviä tilanteita voi käydä läpi ja erilaisia toimintatapoja kokeilla esimerkiksi simulaation avulla työpajoissa. Simulaatiossa luodaan kuvitteellinen, mutta todentuntuinen tilanne – niin sanottu case – joka auttaa osallistujia ajattelemaan yhdessä asioita, joita ei ehkä muuten tulisi pohdittua. Se voi herättää haaveita, haastaa ajatusuria ja rohkaista pohtimaan, voisiko niitä ylittää yhdessä. (Niemi ym. 2020.)

Simulaatio perustuu simulaatiopedagogiikkaan ja tapahtuu ryhmässä. Osa osallistujista toimii casetilanteessa, osa havainnoi. Yhdessä voidaan kokeilla erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja oppia toinen toisiltaan. Keskeinen osa menetelmää on reflektio: keskustelu siitä, millaisia ajatuksia heräsi ja miten opittua voisi hyödyntää laajemmin. Simulaatioita voi toteuttaa pitkinä tai pätkinä, kasvokkain tai etänä, vakavina tai hulluttelevina. (Niemi ym. 2020.)

Click here to view the accessible version of this interactive content

Kuva 2. Lyhyt esimerkki simulaatiosta interaktiivisen kuvan muodossa. Case-esimerkin tehtävänä on ennen kaikkea toimia ajatuksen herättelijöinä ja pohdintakeskustelun käynnistäjinä. (Kuva: Emmi Ollila)

Yhdessä kohti parempaa työelämää

Mitä tämä kaikki voisi tarkoittaa huomisen työpaikalla? Entä ravintola-alalla? Mitä kaikkea vuorovaikutus, kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen tarkoittavat sinulle ja yhteisöllesi? Menestysresepti -hankkeessa etsimme ratkaisuja kysymyksiin: Miten ravintola-alan työhyvinvointia voisi parantaa? Mitä suosittelisit – ja mitä ehkä jättäisit väliin? Miksi? Jos aihe herättää ajatuksia, olet lämpimästi tervetullut tutustumaan hankkeeseen! (Sujuvuudesta kilpailuetua 2025.)

Lähteet

Brown, B. 2019. Rohkaiseva johtaja – Rehellisiä keskusteluja, sydänlähtöistä toimintaa ja rohkeita päätöksiä. Viisas Elämä. ISBN 978-952-260-815-4. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://kauppa.viisaselama.fi/sivu/tuote/rohkaiseva-johtaja/2490580

Moisala, M. 2025. Tyhmä työelämä – Kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot. Otava. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://otava.fi/kirjat/tyhma-tyoelama/

Niemi, S., Kräkin, M., Ikävalko, S. & Kantonen, M. 2020. Työyhteisösimulaatio: Käytäntölähtöisiä toimintatapoja yritysten yhteisölliseen kehittämiseen ja innovointiin. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 1. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-328-1

Sujuvuudesta kilpailuetua. 2025. Menestysresepti -hanke. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://www.sujuvuudestakilpailuetua.fi/

Suomen Nuorkauppakamarit. 2024. Johtajuusbarometri 2024. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://nuorkauppakamarit.fi/app/uploads/2024/10/Johtajuusbarometri-2024-3.pdf

Työterveyslaitos. 2025. TYÖ2030 – Huomisen johtajuus. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://hyvatyo.ttl.fi/tyo2030-huomisen-johtajuus

Virtanen, A. 2022. Psykologinen palautuminen. Jyväskylä: Tuuma-kustannus. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://www.tuumakustannus.fi/Anniina-Virtanen/Psykologinen-palautuminen.html

Virtanen, A. 2024. Tunne työminäsi. Näin löydät yksilöllisiä tapoja jaksaa ja kukoistaa. Jyväskylä: Tuuma-kustannus. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://www.tuumakustannus.fi/Anniina-Virtanen/Tunne-ty%C3%B6min%C3%A4si.html