Lämpösaarekeilmiön lieventäminen: havaintoja Iitin torille toteutetusta kasvillisuuselvityksestä

Kaupunkialueiden suunnittelu on muuttunut paljon ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden myötä. Ilmastonmuutoksen myötä lämpötila nousee, mikä näkyy kaupungeissa ja taajamissa kesäaikaan lämpösaarekeilmiönä. Ilmiöllä voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen mm. lämpöuupumuksen muodossa. Tässä artikkelissa tarkastelemme viherkasvillisuuden hyödyntämistä lämpösaarekeilmiön lieventämiskeinona.

Kirjoittajat: Anu Talasranta & Kaisa Tuominen

Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeen tavoitteena on ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ennaltaehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistäminen kuntatasolla. Hanketta toteuttaa LAB-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Iitin kunnan kanssa vuosina 2022–2025. (LAB-ammattikorkeakoulu 2023.) Kuten muuallakin Päijät-Hämeessä, Iitin kunnan alueella lämpötila tulee nousemaan, sateisuus lisääntymään ja sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot ja rankkasateet, yleistymään. Hankkeen tuottamassa opinnäytetyössä selvitettiin Iitin torille sopivia, hellettä kestäviä kasvillisuusratkaisuja. (Talasranta 2023)

Lämpösaarekeilmiö huomioitava kaupungistumisen edetessä.

Lämpösaarekeilmiöllä tarkoitetaan kaupunkialueille syntyviä alueita, joilla lämpötila on korkeampi kuin ympäröivillä, maaseutumaisilla alueilla. Lämpösaarekeilmiö syntyy rakennusten ja liikenteen aiheuttamasta hukkalämmöstä, sekä rakennettuun ympäristöön varastoituneen auringonsäteilyn vapautumisesta lämpönä. Lämpötilaero kaupungin ydinkeskustan ja maaseudun välillä voi olla jopa 10 astetta. (Ilmasto-opas 2014.) Lämpösaarekeilmiö aiheuttaa haasteita kesähelteiden aikaan, sillä helteet aiheuttavat terveyshaittoja erityisesti lapsille, vanhuksille ja riskiryhmäläisille.

Kaupungeissa yleistyvät lämpösaarekkeet tarvitsevat erityistä huomioimista kuntien varautumissuunnitelmissa, sillä YK:n ennusteen mukaan 2050-luvulle mennessä noin 70 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa (United Nations 2022). Lämpösaarekeilmiötä on tutkittu jo pitkään, mutta Pohjoismaissa siitä on hankittu verraten vähän tutkimustietoa. Ilmiöllä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia rakennettuun kaupunki-infraan, mutta sen vaikutuksia rakennuksiin ei ole tutkittu tarpeeksi. (Lima ym. 2023.) Mitä enemmän ja voimakkaampia lämpösaarekkeita syntyy, sitä enemmän kaupungin energiantarve lisääntyy, kun rakennuksia täytyy koneellisesti ilmastoida, toisaalta lisääntyvä lämmönkertyminen rakennuksiin säästää lämmityskuluissa talvikuukausina. Infrastruktuuri kuitenkin kärsii, kun jatkuva lämpötilan vaihtelu rasittaa betoni- ja teräsrakenteita lyhentäen niiden elinkaarta ja lisäten huoltokuluja.

Kasvuvyöhykkeet Suomessa muuttuvat keskieurooppalaiseen suuntaan tulevina vuosikymmeninä

Suomen talvet tulevat lyhentymään ja leudontumaan sekä kesät pidentymään tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen myötä. Lisäksi ilmastonmuutos tulee myös vaikuttamaan sateisuuden lisääntymiseen talvella, jolloin myös kasveja suojaava lumipeite ohenee. (Ilmasto-opas 2017.) Tällä on vaikutusta kasvukauden pituuteen sekä siihen, mitkä kasvit ovat tulevaisuudessa soveltuvia Suomen ilmastoon. Kasvukauden ennustetaan pidentyvän Euroopassa 1.5–2 kuukaudella vuosisadan loppuun mennessä, mikäli hiilidioksidipäästöjä ei saada kuriin. (Ruosteenoja ym. 2016, 18).

Kuvassa 1 havainnollistetaan kasvukauden muutosta 1980-luvulta 2080-luvulle. Punainen käyrä kuvaa ilmastoskenaariota RCP8.5, jossa päästöt kasvavat nopeasti ja sininen käyrä tasoltaan kohtuullisesti lisääntyvien päästöjen ilmastoskenaariota RCP4.5. Nopeasti kasvavien päästöjen skenaariossa kasvukausi pidentyisi noin kuukaudella tarkasteluajankohtana ja hillitymmässä skenaariossa kasvukauden nopeus hidastuu vuodesta 2040 eteenpäin.

Kuva 1. Termisen kasvukauden alkamisajankohdan (vasemmalla), päättymisen (keskellä) ja lämpösumman ajallinen kehitys Lounais-Suomessa 1900-luvun lopulta 2080-luvulle (Ruosteenoja ym. 2016, 3)

Kasvukauden lämpösumman kasvu viittaa siihen, että tulevaisuudessa Suomessa voidaan käyttää monia uusia kasvilajikkeita. Lisäksi viljelijöiden nykyinen kokemustieto kasvukausien tavanomaisista sääoloista vanhenee, kun kasvuvyöhykkeet muuttuvat. (Ruosteenoja ym. 2016, 4–6.)

Iitin kunnan torille suositellaan kivikkokasveja, vuorijalavaa ja kanervaa

Talasrannan (2023) opinnäytetyön aiheena oli tunnistaa erityisesti hellettä hyvin kestäviä kasveja, joita voitaisiin hyödyntää Iitin torilla tuomaan varjoa, ja jotka kestävät myös sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita ja helleaaltoja. Kasvien tuli myös olla helppohoitoisia ja menestyä niukalla lannoittamisella, sekä olla sellaisia, jotka eivät tuota suuria hedelmiä, jotka sotkisivat katukuvaa. Näillä rajauksilla suositeltavat kasvit ovat kivikkokasveja, jotka ovat nahkeapintaisia tai karvaisia. Puissa korostui nopeakasvuisuus sekä yleinen kestävyys ja luonnonvaraisissa kasveissa lämmönsietokyky sekä kestävyys.

Kuva 2. Iitin tori kesällä 2022, kun selvitys aloitettiin. (Kuva: Anu Talasranta)

Valittujen kasvien listauksessa on esimerkiksi monivuotiset perennakasvit Stachys byzantina (Nukkapähkämö) ja Anaphalis margaritacea (Helminukkajäkkärä), jotka molemmat ovat pehmeän karvan peittämiä. Luonnonvaraisista kasveista perinteinen kanerva valikoitui listaukseen ei ainoastaan sen helteenkestävyyden takia, vaan myös biodiversiteetin suojelun kannalta, sillä kanerva on pölyttäjäkasvi.

Puista erityisesti vuorijalava osoittautui erittäin kestäväksi puuksi, joka myös kasvaa nuorena nopeasti, tuoden varjoa kohteeseen. (Talasranta 2023). Tutkimusten mukaan suuret viherpuualueet jäähdyttävät merkittävästi enemmän kuin matala viherkasvillisuus. Jäähdytysvaikutus myös ylsi laajemmalle alueelle. Puiden lisääminen kaupunkialueelle voi olla haastavaa, sillä ne vaativat suuren istutustilan. (Soronen 2023.) Uusilla rakennettavilla alueilla tämä voidaan ottaa helpommin huomioon.

Valittuja kasveja voi käyttää maanpeitekasveina torilla, tai niistä voi tehdä perennaistutuksia torin reunoille. Kasveista monet leviävät itsestään, joten kasvillisuuden muuttamisen voi aloittaa pienellä otoksella ja seurata, miten kasvit menestyvät torilla ja laajentaa pikkuhiljaa. Selvityksen tulokset antavatkin alustavan lähtökohdan Iitin torin kasvillisuussuunnitelmalle sekä lisää ilmastonmuutoksen tiedostamista kunnan päätöksentekijöiden keskuudessa ja nostaa viherkasvillisuuden hyötyjä esiin Suomessa. (Talasranta 2023).

Sopeutumistyö kannattaa aloittaa jo nyt

Ilmastonmuutos etenee koko ajan, ja siihen on syytä alkaa sopeutua ja varautua kuntatasolla mahdollisimman pian. Vaikka kaikki päästöt saataisiin loppumaan tänään, jatkaa ilmasto lämpenemistään vielä vuosikymmenien ajan. Lisäämällä helteenkestäviä kasveja monipuolisesti katukuvaan, voidaan saavuttaa kuitenkin jo paljon. Kasvillisuus pienentää todistetusti lämpösaarekeilmiötä, parantaa mikroilmaston laatua, lisää biodiversiteettiä, edesauttaa kasvattamaan yhteisön viihtyvyyttä sekä tietenkin sitoo hiilidioksidia ilmakehästä.

Lähteet

Ilmasto-opas. 2014. Lämpösaarekeilmiön ymmärtäminen tukee kaupunkisuunnittelua. Viitattu 8.11.2023. Saatavilla https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/lamposaarekeilmion-ymmartaminen-tukee-kaupunkisuunnittelua

Ilmasto-opas.fi. 2017. Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa. Viitattu 30.10.2023. Saatavilla https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ennustettu-ilmastonmuutos-suomessa/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen. Viitattu 14.11.2023. Saatavilla: https://lab.fi/fi/projekti/askeleet-ilmastonmuutokseen-varautumiseen

Lima O., Freitas E., Cardoso, P., Segundo, I. R., Margalho, É., Moreira, L., O. Nascimento, J. H., Landi, S., & Carneiro, J. 2023. Mitigation of Urban Heat Island Effects by Thermochromic Asphalt Pavement. Coatings (Basel), 13(1), 35–. Viitattu 11.11.2023. Saatavilla https://doi.org/10.3390/coatings13010035

Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A. & Kämäräinen, M. 2016. Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia. Schulman, N. & Helin, J. (ed.) 2016. Maataloustieteen Päivät 2016. Suomen Maataloustieteellisen Seura no 33. Julkaistu 13.1.2016. Viitattu 17.10.2023. Saatavilla http://www.smts.fi/sites/smts.fi/files/MTP2016/Ruosteenoja_maataloustieteen-pv-2016-pitkae.pdf

Soronen, K. 2023. Voiko vihreä infrastruktuuri lieventää kaupunkisaarekeilmiötä? Viitattu 8.11.2023 Saatavilla http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202305262022.pdf

Talasranta, A. 2023. Assessing the role of vegetation in enhancing infrastructure heat resilience, case study: The marketplace of Iitti. Bachelor’s degree in Sustainable solutions engineering. Viitattu 14.11.2023. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101627596

United Nations. 2022. Goal 11: Make cities inclusive, safe, resilient and sustainable. United Nations Sustainable Development. Viitattu 23.10.2023. Saatavilla https://www.un.org/sustainabledevelopment/cities

Kirjoittajat

Anu Talasranta on aiemmalta koulutukseltaan tradenomi (Bachelor of International Business Administration), ja hän on nyt vaihtamassa alaa tekniikan puolelle löydettyään intohimon kestävän kehityksen edistämiseen. Hän valmistuu joulukuussa 2023 Sustainable Solutions Engineering -ympäristötekniikan insinööriksi ja suunnittelee jatkavansa opintojaan tulevaisuudessa ympäristötekniikan ylemmän amk-tutkinnon parissa.

Kaisa Tuominen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hän toimii asiantuntijana ilmastonmuutokseen varautumiseen ja sopeutumiseen liittyvissä hankkeissa, kuten Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/495516 (CC0)

Julkaistu 5.12.2023