LABiin opiskelemaan: havaintoja kevään 2020 yhteishausta ja vähän myös keväästä 2021

Tässä katsauksessa tarkastellaan LAB-ammattikorkeakoulun keväällä 2020 ykköshakukohteekseen valinneita hakijoita ja valituksi tulleita. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on, miltä alueilta ensisijaiset hakijat tulevat ja millä pohjakoulutuksella LABiin pyritään. Tausta-aineisto on opetushallituksen opintopolkupalvelun hakijaraportista. Artikkelissa esitellään osa analyysin tuloksista.

Kirjoittajat: Marjo-Riitta Järvinen ja Heli Peltola

Uusi LAB kiinnostaa hakijoita

Kevään 2021 toinen yhteishaku päättyi maaliskuun lopussa ja LAB kasvatti ensisijaisten hakijoiden määrää 30 %:lla vuoteen 2020 verrattuna. Edelliskevään 2020 yhteishaut olivat ensimmäiset opiskelijahaut LAB-ammattikorkeakoululle. Vaikka hakijamarkkinointiin ja LABin tunnettuuden lisäämiseen panostettiin vahvasti, oli epävarmaa, miten hyvin potentiaaliset hakijat löytäisivät tuolloin hakuvaiheessa vasta parin kuukauden verran toiminnassa olleen LAB-ammattikorkeakoulun.

Kevään 2020 suomenkielisten koulutusten yhteishaussa LABiin haki yhteensä noin 13 000 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli lähes 3 700. LABin vetovoima (ensisijaisia hakijoita/aloituspaikka) AMK-koulutuksessa oli 2,9 ja YAMK-koulutuksessa 1,7. Keväällä 2020 LAB oli 10. vetovoimaisin ammattikorkeakoulu AMK-koulutuksessa.
Kevään 2021 toisessa yhteishaussa vähän yli vuoden toiminnassa ollut LAB paransi vahvasti asemiaan. LABin hakijamäärät kasvoivat: kaikkia hakijoita oli yhteensä yli 16 600, joista ensisijaisia hakijoita lähes 4 800. Vuoden 2021 keväällä LAB oli kuudenneksi vetovoimaisin AMK-kouluttaja (ks. kuva 1). AMK-koulutuksen vetovoima oli 3,4 ja YAMK-koulutuksen 1,85. LABin lisäksi vetovoimaansa pystyivät selvästi kasvattamaan Satakunnan, Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut, kun koko amk-kentän vetovoima heikkeni 3,2:sta 3,1:een.

Kuva 1. AMK -koulutuksen vetovoimaranking kevät 2020 ja 2021 (2. haku) vuoden 2021 mukaan

Ketkä haluavat LABiin opiskelemaan – tarkastelussa pohjakoulutus ja kotikunta

Kevään 2020 toisessa yhteishaussa LABin oli valinnut ykköshakukohteekseen yhteensä noin 3100 AMK-koulutuksen hakijaa. Opintopolun aineiston avulla päästään analysoimaan hakijoiden taustamuuttujia tarkemmin (OPH 2020a). Ylioppilastutkinnolla hakeneiden osuus (korkein tutkinto yo-tutkinto) oli suurin, noin 45 % kaikista hakijoista. Ammatillisella toisen asteen tutkinnolla hakeneiden osuus oli kuitenkin vain hieman pienempi, vajaa 44 %. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus ensisijaisista hakijoista oli noin 8 %. Korkeakoulututkinnon suorittaneet hakevat yleensä ylioppilastodistuksella, jolloin yo-arvosanoilla hakevien osuus nousee yhteensä 53 prosenttiin.

Kuva 2. LABin ensisijaisten hakijoiden pohjakoulutus kevään 2020 toisessa yhteishaussa

Kun tarkastellaan ensisijaisten hakijoiden kotikuntaa, noin 57 % LABiin hakeneista tulee kampuspaikkakunnilta; Päijät-Hämeestä (36 %) ja Etelä-Karjalasta (21 %). Seuraavaksi eniten hakijoita, jotka ovat valinneet LABin ykkösprioriteetikseen, tulee Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Pirkanmaalta.

Ammatillisen toisen asteen suosio on kasvanut lukiokoulutukseen verrattuna viime vuosien aikana. Esimerkiksi kevään 2020 toisen asteen yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen oli ensisijaisia hakijoita jo vajaa 400 enemmän kuin lukiokoulutukseen (OPH 2020b). Tämä suuntaus on alkanut näkyä myös korkeakoulutuksen hakijoissa. Toisen asteen ammatillista koulutusta koskevan tutkimuksen mukaan 17 % vastaajista suunnitteli jatkavansa opintojaan ammattikorkeakoulussa valmistumisensa jälkeen (Halme 2018, 29).

Kuten edellisestä kuvasta 2 näkyy kevään 2020 yhteishakuaineistossa ylioppilastutkinnolla hakevien osuus (yo-tutkinto korkein tutkinto) oli ensisijaisten hakijoiden kokonaismäärässä hieman suurempi kuin ammatillisella pohjakoulutuksella hakevien osuus. Mutta kun tarkastellaan ensisijaisia hakijoita tarkemmin maakunnittain, huomataan, että omasta kotikunnasta haetaan enemmän ammatillisella pohjakoulutuksella kuin yo-tutkinnolla (ks. kuva 3). Ero korostuu erityisesti päijäthämäläisissä hakijoissa.

Kuva 3. Päijät-Hämeestä ja Etelä-Karjalasta ensisijaisesti LABiin hakeneet pohjakoulutuksittain

Ammatillisella pohjakoulutuksella hakevilla on kuitenkin heikommat mahdollisuudet päästä ammattikorkeakouluun opiskelemaan kuin yo-tutkinnon suorittaneilla. Kaiken kaikkiaan LABiin valittiin yo-pohjalta (joilla yo-tutkinto korkein tutkinto) noin 29 % ensisijaisista hakijoista ja ammatilliselta pohjalta noin 16 %, vaikka hakijoiden kokonaismäärät olivat suunnilleen samat.

Vaikka LABin kotikunnista haettiin hieman enemmän ammatillisella pohjakoulutuksella kuin yo-taustalla, valintojen osalta tilanne muuttui ja yo-tutkinnon suorittaneita (yo-tutkinto korkein tutkinto) valittiin selvästi enemmän kuin ammatillisen koulutuksen suorittaneita (ks. kuva 4).

Kuva 4. LABiin Päijät-Hämeestä ja Etelä-Karjalasta valitut pohjakoulutuksittain

Hakijoita yhä enemmän ammatillisella taustalla

Kuten oletettavaa on, suurin osa LABin ykkössijalle laittavista hakijoista tulee LABin kampusalueilta, Päijät-Hämeestä ja Etelä-Karjalasta (yht. yli 56 %). Uudeltamaalta hakevien osuus on 17 %. Uusimaalaisten hakijoiden määrä korostuu suhteessa LABin omien kampuskaupunkien hakijoihin erityisesti taide- ja kulttuurialalla sekä tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan alalla.

Vaikka vielä hieman yli puolet ensisijaisista hakijoista hakee yo-tutkinnolla (yo-tutkinto korkein tutkinto), tarkempi maakunnittainen tarkastelu osoittaa, että päijäthämäläisistä ja eteläkarjalaisista hakijoista jo suuremmalla osalla on ammatillinen pohjakoulutus. Ammattikorkeakoulu on selvästi vahvistanut asemaansa ja suosiotaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen jatkoväylänä – ainakin LABin keskeisillä toiminta-alueilla. Verkko-opinnot kiinnostavat hakijoita eniten, mutta vahvimmin ne vetävät puoleensa juuri ammatillisella pohjakoulutuksella hakevia. Ammatillisella pohjakoulutuksella on kuitenkin selvästi vaikeampaa päästä opiskelemaan kuin ylioppilastutkinnolla.

Alueittain tarkasteltuna Etelä-Karjala jää kevään 2020 yhteishaussa hieman voiton puolelle, kun eteläkarjalaisten opiskelemaan valittujen osuus on suhteessa suurempi kuin hakijoiden, erityisesti ammatillisella puolella. Päijät-Häme jää puolestaan selvästi tappiolle. Tarkempi analyysi esim. hakukohteittain voisi tuoda tähän lisävalaistusta.

Kevään 2020 uudistus mahdollisti sen, että todistusvalinnasta tuli pääväylä korkeakouluihin. Uudistuksen mukaan ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla voi päästä suoraan opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Osuus kuitenkin vaihtelee hakukohteittain, ja valintakoe säilyy edelleen yhtenä valintatapana. (OPH 2020c.) Kiinnostavaa olisikin tarkastella, miten ylioppilastutkinnolla hakevien ja valittujen arvosanat mahdollisesti vaihtelevat maakunnittain/hakukohteittain ja tuoko kevään 2021 hakijoiden analysointi lisävahvistusta tämän artikkelin alustaville havainnoille.

Myös toista korkeakoulututkintoa havittelevat ovat oma mielenkiintoinen ryhmänsä. Ensisijaisia hakijoita, joiden korkein tutkinto oli korkeakoulututkinto, oli keväällä 2020 yhteensä 260. Heistä opiskelupaikan LABiin sai noin 28 prosenttia. Ammattikorkea¬koulujen rahoitusmalli suosii ensimmäistä kertaa korkeakoulupaikkaa hakevia. Halukkuutta alan vaihtoon ja uuden tutkinnon suorittamiseen tulevaisuudessakin riittänee, vaikka tarjolla on yhä enemmän muitakin vaihtoehtoja kuin tutkintotavoitteinen koulutus.

Lähteet

Halme, I. (toim.). 2018. AMIS 2018. Mitä kuuluu, ammattiin opiskeleva? Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. [Viitattu 13.12.2020]. Saatavissa: https://www.amistutkimus.fi/wp-content/uploads/amis-2018-sisasivut-aukeamittain-painoon_korjattu.pdf

OPH. 2020a. Opintopolku. Korkeakoulujen hakijat -raportti. [Viitattu 9.12.2020]. Saatavissa: https://virkailija.opintopolku.fi/virkailija-raamit/virkailija-raamit/raportointi.html

OPH. 2020b. Ammatillisen koulutuksen ja lukion uudet opiskelijat valittu. [Viitattu 9.12.2020]. Saatavissa:
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/ammatillisen-koulutuksen-ja-lukion-uudet-opiskelijat-valittu

OPH. 2020c. Korkeakouluihin ennätysmäärä hakijoita. Tiedote 2.4.2020. [Viitattu 13.12.2020]. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/korkeakouluihin-ennatysmaara-hakijoita

Kirjoittajat

Marjo-Riitta Järvinen ja Heli Peltola työskentelevät LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteisissä korkeakoulupalveluissa (johtamisen palvelut) mm. tietotuotannon ja tilastoinnin parissa.

Julkaistu 13.4.2021

Artikkelikuva: Sanna Henttonen