Opiskelijoiden hyvinvointi: terveyteen liittyvät tavoitteet kurssisuunnittelussa

Opiskelijoiden hyvinvointi on keskeinen huolenaihe korkeakouluissa, mutta usein terveyteen ja ergonomiaan liittyvät oppimistavoitteet jäävät opettajien opintojaksojen ulkopuolelle. Digitaalisen opiskelun yleistyessä opiskelijat viettävät suuren osan ajastaan tietokoneen äärellä, mikä asettaa haasteita terveellisten opiskelutapojen ylläpitämiselle. Opettajan valinnoilla on merkittävä vaikutus opiskelijoiden kokemaan hyvinvointiin, joten kurssin suunnittelu on avainasemassa terveellisten opiskelutapojen tukemisessa.

Kirjoittajat: Olesia Kullberg & Pasi Puranen

Suomi on hyvinvointivaltio, mutta hyvinvointi ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii työtä sekä yksilön tasolla että yhteiskunnan tasolla. Henkilökohtainen hyvinvointi koostuu terveydestä, materiaalisesta hyvinvoinnista, sekä niin sanotusta koetusta hyvinvoinnista, eli elämänlaadusta (THL 2023). Korkeakoulu on suurelle osalle opiskelijoista viimeinen valmistautumisvaihe ennen työelämää, siksi opittavat tiedot, taidot ja osaaminen ovat hyvin tärkeässä roolissa. Usein substanssiosaaminen peittää kaikki muut tärkeät taidot, jotka ovat välttämättömiä onnistuneen työelämäkokemuksen rakentamisessa. Tällaisia taitoja ovat muun muassa terveiden ja ergonomisten opiskelu- ja työskentelytapojen omaksuminen, huolehtiminen omasta terveydestä ja aivoterveydestä sekä oman hyvinvoinnin ylläpitäminen. Lisäksi on tärkeää tunnistaa olemassa olevat opiskelun voimavarat ja motivaatio sekä niiden tukeminen.

Opiskelijoiden digitaalinen arki

2digi2-hankkeen Learning Objectives -työryhmä selvitti, kuinka tärkeäksi opettajat kokevat terveyteen liittyvien oppimistavoitteiden sisällyttämisen omiin kurssitavoitteisiinsa. Työryhmä toteutti kyselyn, johon vastasi 74 opettajaa eri korkeakouluista. Kyselyn tulosten perusteella 76 % opettajista katsoo, että terveyteen liittyvät oppimistavoitteet ovat tärkeitä, mutta 0 % opettajista sisällyttää niitä omiin opintojaksotavoitteisiinsa. (2digi2 2024)

Opiskelijoiden pääasiallinen työnteon väline on tietokone, ja suurimman osan opiskeluajastaan he viettävät opiskelemassa itsenäisesti tietokoneella. Tämä luonnollisesti tarkoittaa, että he viettävät monta tuntia peräkkäin samassa tilassa, samassa asennossa lukiessaan, kirjoittaessaan tai katsellessaan opetusvideoita. Opiskelijat eivät välttämättä tiedä, mikä on ergonomisin ja tehokkain tapa oppia. Esimerkiksi neljän tunnin lukutuokio saattaa herättää kysymyksiä siitä, onko se paras tapa valmistautua kokeeseen.

Learning Objectives -työryhmän järjestämissä opiskelijahaastatteluissa opiskelijat tuovat esiin, että vaikka terveellisistä elämäntavoista puhutaan paljon, opiskelu on erittäin digipainotteista, mikä tarkoittaa pitkiä itseopiskelujaksoja oman tietokoneen äärellä. Oppiminen on siis rakennettu niin, että opiskelija joutuu suorittamaan erilaisia tehtäviä samassa oppimisympäristössä – oman tietokoneen ääressä. Itseopiskelu voi viedä jopa 90 % opiskeluajasta, jolloin taukoihin ei välttämättä jää tarpeeksi aikaa. Opiskelijoiden haastatteluista ilmenee, että kaikki tietävät, että ruutuaikaa pitäisi vähentää ja rajoittaa, mutta opintojen rakenne ei aina salli tätä. (2digi2 2023)

Itse- ja etäopiskeluun voi joskus liittyä myös se, että motivaatio on kadoksissa. Motivaatiolla on suora vaikutus opiskelijan kokemaan onnistumiseen opinnoissa. Näin ollen se on tärkeä osa opiskelijan henkistä jaksamista ja hyvinvointia. Osaamistavoitteiden tarkentaminen, selkiyttäminen ja jakaminen pienempiin osiin voi parantaa opiskelijan motivaatiota ja näin lisätä toiveikkuutta opistojaksosta tai sen osasta selviytymiseen.

Opettajan valintojen vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin

Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori ja aivotutkija Minna Huotilainen muistuttaa, että vaikka vastuu omasta aivoterveydestä on opiskelijalla, me kaikki elämme yhteisössä ja vaikutamme toisiimme. Opettaja pystyy omilla valinnoillaan muotoilemaan opiskelijan arkea. Esimerkiksi, tiedämme yleisesti, että riittävä uni on erittäin tärkeää ihmisen terveydelle ja oppimiselle. Kuitenkin, jos tehtävän palautusajan määrää perjantaiksi klo 23:59, se tarkoittaa, että suurin osa opintojakson opiskelijoista istuu tietokoneen äärellä ja tekee tehtävää lauantain vastaisena yönä. Näin ollen opettajan päätös voi ohjata opiskelijaa epäterveelliseen opiskelutapaan. (Huotilainen 2023)

Kurssisuunnittelussa on hyvä harkita, miten voisi ohjata opiskelijoita pitämään taukoja ja liikkumaan ja näin jakaa oppimista ja tietokoneen ääressä vietettyä aikaa pienempiin ja siten terveellisempiin osiin. Esimerkiksi taukojumppavideot voivat olla osa videoluentoja, ja tehtävät voivat sisältää fyysistä ja liikunnallista osuutta. Toinen keino on tauottaa itseopiskelua kurssirakenteella: kurssi voi sisältää pieniä paloja, kuten lyhyitä videoita, pieniä tehtäviä ja mikrokokonaisuuksia. Näin opiskelija voi suorittaa pienen palasen, pitää taukoa ja jatkaa myöhemmin. Kurssin alussa on hyvä avata opiskelijoille opettajan valinnat: tämä kurssi on rakennettu näin, koska tauottaminen, järkevä suorittamistahti sekä säännöllinen tekeminen tukevat tehokasta ja ergonomista oppimista.

Näin ollen terveyteen liittyvien oppimistavoitteiden sisällyttäminen kurssitavoitteisiin ohjaa opettajaa suunnittelemaan kurssia siten, että se tukee ja kehittää opiskelijoiden taitoja terveellisten ja ergonomisten työskentelytapojen omaksumiseen. 2digi2-hankkeen verkkosivuilta löytyy lista oppimistavoitteista, joita opettajat voivat vapaasti hyödyntää opetussuunnitelmatyössä ja opintojaksokuvauksissa.