Ammatillista kielitaitoa opettamassa

LAB-ammattikorkeakoulussa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnatussa suomenkielisessä koulutusohjelmassa kielitaitoa opetetaan hoitotyön opettajien ja suomen kielen opettajien yhteistyönä. Hoitotyössä tarvittavan kielitaidon opettamisen tavoitteena on, että valmistuvat sairaanhoitajat hallitsevat monipuolisesti hoitoalan viestintä- ja vuorovaikutustilanteet ja osaavat käyttää kirjaamiselle tyypillisiä kielen erikoisrakenteita.

Kirjoittajat: Ruusa Einiö ja Mirva Rainio

Ulkomaista syntyperää olevia työskenteli sairaanhoitajan ammatissa Suomessa 4,1 % vuonna 2021 (Sairaanhoitajat). Vuonna 2021 LAB-ammattikorkeakoulussa alkoi maahanmuuttajille suunnattu sairaanhoitajakoulutus, jossa kielitaitovaatimuksena on eurooppalaisen viitekehyksen taitotason mukainen B1. Taitotaso B1 on ammattihenkilön kielitaitovaatimus (OKM 2014). Kelan ja Kompan (2013) tutkimuksessa haastatellut työelämässä juuri aloittaneet tai opintojensa loppuvaiheessa olevat maahanmuuttajasairaanhoitajat mainitsivat kielellisiksi haasteikseen esimerkiksi kirjaamistilanteiden rakenteiden ja termien tarkkuuden, rekisterinvaihdot ja kommunikoinnin monenkeskisissä vuorovaikutustilanteissa. Monet työelämän kirjalliset ja suulliset vuorovaikutustilanteet saattavat edellyttää kielitaitoa, joka varovastikin arvioiden liikkuu eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla B2-C1.

LABin maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille tarkoitetussa sairaanhoitajan koulutusohjelmassa monipuolisen ammatillisen kielitaidon saavuttamiseen opintojen aikana suunnataan paljon resursseja. Tärkeänä periaatteena on ollut yhdistää hoitotyön opettajien tieto alan vaativista ja tärkeistä toiminnoista ja tilanteista kielen opettajien kielipedagogiseen osaamiseen. Tavoitteena on, että kakkoskieliset hoitajat hallitsevat valmistuessaan hyvin työympäristön erilaiset viestintätilanteet. Opintojen aikana he ovat harjoitelleet niitä monipuolisesti ja samalla pohtineet, miten tilanteessa kannattaa toimia ja miten eri kielelliset toiminnot kannattaa muotoilla. Valmistuessaan LABista opiskelijat ovat vähintään kielen taitotasolla B2.

Suomen rakenteita ja alan sanastoja kielen opettajan johdolla

Sosiaali- ja terveysalan suomea 1 (5 op), Sosiaali- ja terveysalan suomea 2 (5 op) ja Sosiaali- ja terveysalan suomea 3 (5 op) -kurssit on sisällöiltään integroitu ensimmäisen opiskeluvuoden ammattiaineiden kurssien sanastoihin, kirjoitustehtäviin ja kurssiteksteihin. Kursseja opettavat kielenopettajat, mutta sisällön integraatiota on suunniteltu yhdessä hoitotyön opettajien kanssa. Kurssien tavoitteena on, että opiskelija kasvattaa kielellisiä resurssejaan monipuolisesti: hän osaa opiskella oman ammattialansa tekstejä, tuottaa erilaisia opiskelun tekstilajeja ja tuntee ja tunnistaa oman alansa eri tilanteisiin kuuluvia kielellisiä konventiota.

Kirjaamisen taitoja hoitotyön ja kielen näkökulmasta

Sosiaali- ja terveysalan suomen kurssien jälkeen opiskelijalle tarjotaan substanssiaineen kursseja, joilla ammatillinen kielitaito syvenee ja vahvistuu. Kirjaamisen käytäntöjä, kieltä ja rakenteita opiskellaan Hoitotyön kirjallinen viestintä -kurssilla, joka on syntynyt ammattiaineen opettajan ja kielenopettajien yhteistyönä ja jota hoitotyön opettaja ja kielen opettaja myös opettavat yhteisopettajuutena. Kielen osalta tavoitteena on, että opiskelija hallitsee kirjaamiseen liittyviä kielellisiä erityisrakenteita, kuten geneerisen nollapersoonan, kopulattomat lauseet ja tietyt kirjaamiselle tyypilliset lauserakenteet. Kurssin opiskelijapalautteissa näkyi selvästi, että opiskelijat kokivat kirjaamisen harjoittelun paitsi hyödylliseksi myös omaa ammattitaitoa kasvattavaksi.

Suullista viestintää hoitotyön, viestinnän ja kielen näkökulmista

Hoitajan suullisen kielitaidon ytimessä ovat ammatillinen osaaminen ja yleiset vuorovaikutustaidot. Hoitajan on osattava muotoilla puheenvuoronsa niin, että ne ovat ymmärrettäviä niin erityyppisille potilaille ja omaisille kuin kollegoillekin. Lisäksi hoitajan on kyettävä tarkkailemaan vuorovaikutustilanteita ja toimimaan ammattitaitoisesti ja luottamusta herättävästi. (Lehtimaja & Kurhila 2019.) Hoitotyön suullinen viestintä ja ohjaaminen -kurssi (5 op) vahvistaa erilaisten vuorovaikutustilanteiden hallintaa ja antaa mahdollisuuden harjoitella ammatillista kielenkäyttöä ja toimimaan erilaisissa simuloiduissa hoitotyön vuorovaikutus- ja ohjaamistilanteissa. Kurssin suunnittelu ja opetus tapahtuvat ammattiaineen opettajan ja kielenopettajan yhteistyönä.

Kurssilla suunnitellaan ja simuloidaan arjen ohjaus- ja neuvontatyön tilanteita, ryhmänohjaustilanteita ja erilaisia ammatillisen vuorovaikutuksen dialogeja. Kurssin tärkeää antia ovat reflektiokeskustelut, joissa opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus pohtia omien kielellisten resurssiensa riittävyyttä ja omaa viestijäkuvaansa sekä ammatillista viestintäänsä. Myös nonverbaalisen vuorovaikutuksen kulttuurisidonnaisuudesta ja nonverbaalisten taitojen merkityksestä hoitotyössä käydään kurssilla keskusteluja.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija pystyy kurssin käytyään ohjaamaan tilanteita ja osaa ilmaista itseään eri vuorovaikutustilanteissa vaihtoehtoisilla tavoilla. Tavoitteena on myös lisätä opiskelijan viestintärohkeutta. Opiskelijoilta kerätyissä kurssipalautteissa näkyi selvästi, että opiskelijat kokivat erilaisten ammatillisten ohjaustilanteiden harjoittelun tärkeänä. Kurssipalautteessa myös erityisesti ryhmänohjauksen harjoittelun nähtiin parantavan ja vahvistavan ammatillista kielitaitoa.

Ammatilliseen kielitaitoon kuuluvat ammattisanaston, työssä tarvittavien tekstilajien ja viestintätilanteiden hallinta. Sosiaali- ja terveysalalla ammatillisen kielitaidon oppiminen ja kehittyminen edellyttävät kielen ja ammattiaineiden opetuksen vahvaa integrointia ja toimivaa yhteisopettajuutta. LAB-ammattikorkeakoulussa tähän on panostettu ja sitouduttu: opiskelijalla on valmistuessaan vahva kirjallinen ja suullinen kielitaito.

Lähteet

Kela, M. & Komppa, J. 2013. Sairaanhoitajan työkieli – yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä. Puhe ja kieli, 31(4), 173–192. Viitattu 5.9. 2023. Saatavissa https://journal.fi/pk/article/view/4752

Lehtimaja, I. & Kurhila, S. 2018. Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta. Vol. 9 (5). Viitattu 6.3. 2024. Saatavissa https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/sairaanhoitajan-ammatillisen-kielitaidon-kehittaminen-tyoyhteisossa

OKM. 2014. Kielitaidon määrittäminen sekä kielitaidon ja EU/ETA-alueen ulkopuolella hankitun kokemuksen täydentäminen terveysalalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:5. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 6.9.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-256-2

Sairaanhoitajat. Tilastotietoa sairaanhoitajista. Viitattu 5.9.2023. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/tilastoja-sairaanhoitajista-2/

Kirjoittajat

Ruusa Einiö ja Mirva Rainio ovat viestinnän ja suomen kielen lehtoreita. He opettavat suomen kieltä maahanmuuttajataustaisille sairaanhoidon opiskelijoille suunnatussa koulutusohjelmassa LABissa.

Julkaistu 15.4.2024

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1446749