Kuuma kestävyysperuna – reseptejä pk-yrityksille uusien direktiivien valossa

Kestävän kehityksen aiheista keskustellaan laajasti yhteiskunnassa. Monen tasoiset ohjelmat ja käytänteet ohjaavat myös yrityksiä tässä aiheessa. Euroopan Komission Green Deal -ohjelma asettaa tavoitteen, että Eurooppa saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Tähän liittyen on käynnissä useita toimenpiteitä, tässä artikkelissa sivutaan kahta laajasti vaikuttavaa direktiiviä pk-yritysten näkökulmasta.

Kirjoittajat: Heidi Myyryläinen ja Joona Kallinen

Huolellisuusvelvoite

Direktiivi yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD) on ollut vuosia valmistelussa ja se on parhaillaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa käsiteltävänä. Osa EU maista ei puolla direktiiviä. Direktiivillä pyrittäisiin luomaan yhtenäinen EU:n laajuinen standardi, joka velvoittaa sekä EU:n että EU:n ulkopuoliset suuret yritykset laatimaan ihmisoikeuksia ja ympäristökysymyksiä koskevat due diligence -strategiat. Yrityksiä velvoitettaisi tunnistamaan ja puuttumaan haitallisiin ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksiin kaikessa toiminnassaan, mukaan lukien tytäryhtiöissään ja toimitusketjuissaan. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022) Toteutuessaan direktiivi vaikuttaisi myös pienempiin yrityksiin, joilla on liiketoimintaa suuryritysten kanssa, koska suuryritysten on saatava uudenlaista tietoa koko toimitusketjuistaan.

Yritysten kestävyysvastuuraportointi

Toinen merkittävä direktiivi, joka parhaillaan jo muuttaa yritysten toimintaympäristöä on Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD). Se velvoittaa EU:ssa toimivia suuryrityksiä raportoimaan sosiaalisista ja ympäristötoiminnosta ja niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon yhtenäisen kestävyysraportoinnin viitekehyksen (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) mukaisesti. ESRS raportointimallin tuottaa EFRAG (The European Financial Reporting Advisory Group). Pakolliset standardit sisältävät ympäristöön liittyvää raportointia liittyen ilmastonmuutokseen, saastuttamiseen, veteen ja mereen liittyviin resursseihin, biodiversiteettiin ja luonnon ekosysteemeihin, resurssien käyttöön ja kiertotalouteen. Sosiaaliselta ulottuvuudelta raportointia vaaditaan omista työntekijöistä, arvoketjun työntekijöistä ja kuluttajista ja loppukäyttäjistä ja yhteisöistä, jotka vaikuttuvat. Myös yrityksen hallintotapa on raportoinnin kohteena . (EFRAG 2023) Raportoijien on otettava huomioon kestävyysvaikutusten ”kaksoisolennaisuus” (double materiality), jolla tarkoitetaan että yritykset arvioivat todelliset ja mahdolliset vaikutuksensa, riskinsä ja mahdollisuutensa koko arvoketjussa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (Deloitte 2023). Suuryritykset jättävät ensimmäiset raporttinsa vuoden 2025 alussa, ja nämä raportointivaatimukset asettavat uusia ehtoja arvoketjun kaikille kumppaneille jo nyt. Kestävyysraportointi tulee laajenemaan asteittain. Raportointiin tulee alakohtaista raportointia vuoden 2026 aikana (European Commission 2024).

Mitä muutokset tarkoittavat pk-yrityksille?

Kestävyysvastuuraportointi pakottaa velvoitteiden piiriin kuuluvia yrityksiä keräämään tietoa systemaattisesti koko arvoketjustaan, myös pk-yrityksistä, joiden kanssa sopimuksia. Näin ollen myös raportoinnin piiriin suorasti kuulumattomille pienille yrityksille tulee kilpailueduksi pystyä osoittamaan ympäristöjalanjälkensä, sosiaalisia vaikutuksiaan, moninaisuuden johtamisen käytänteitään ja omien arvoketjujensa vaikuttavuutta. Monissa yrityksissä asiat ovat jo hyvälläkin mallilla, mutta suuntaus pakottaa johtamaan aihetta entistä enemmän datalla.

Kehitteillä on kevennettyjä, vapaaehtoisia standardeja raportointiin. Yrittäjät-järjestön mukaan pienten yritysten kannattaa olla yhteydessä isompiin kumppaneihin, koska he voivat esittää omanlaiset tietopyyntövaatimuksensa arvoketjussaan toimiville pk-yrityksille. Jos pk-yritys ei pysty vastaamaan raportointipyyntöön, riskinä on, että suuri yritys lopettaa yhteistyön, koska koko arvoketjuun liittyvä kestävyysvastuuraportointi on pakollista (Yrittäjät 2023).

Yrityksiä edustavat järjestöt peräänkuuluttavat suhteellisuusperiaatetta, niin että toimitusketjuun kuuluvien pk-yritysten raportointitaakka ei kasvaisi suhteettomasti (SMEUnited 2023). Suuntaus näyttää joka tapauksessa siltä, että tulevaisuudessa rahoittajien ja kumppanien odotukset kestävyysraportoinnin osalta kasvavat myös pk-yrityksille. Ne yritykset, jotka pystyvät dokumentoimaan toimivansa kestävästi ja vastuullisesti, mukaan lukien koko arvoketju ja yrityksen toiminta ja hallintotapa, tulevat tulevaisuudessa herättämään helpommin sijoittajien ja monenlaisten sidosryhmien mielenkiinnon. Laajasti uskotaan, että myös julkisissa hankinnoissa kestävyysaineet tulevat näkymään kriteereinä vahvemmin tulevaisuudessa.

Kuuman kestävyysperunan käsittelyyn tarvitaan hyviä reseptejä pk-yrityksissä. Raportointivaateista tulee mielekkäämpiä, kun yrityksellä on kestävyyteen strateginen lähestymistapa, jolloin seuranta ja arviointi tuntuu aidommalta ja kuvastaa yhteisesti valittua suuntaa. LAB-ammattikorkeakoulu toimii Distance LAB -projektissa (LAB 2024), jossa yksi osa-alue tukee mikro, pieniä ja keskisuuria yrityksiä arvioimaan ja suunnittelemaan kestävämpiä liiketoimintamalleja. Kestävien liiketoimintamallien arviointiin ja kehittämiseen on tarjolla työkaluja, joita pilotoidaan vuonna 2024.

Lähteet

Deloitte 2023. Double Materiality – 5 challenging key aspects to consider. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://www2.deloitte.com/content/dam/Deloitte/de/Documents/risk/Deloitte_Sustainability_Double_Materiality.pdf

EFRAG. The first set of ESRS – the journey from PTF to delegated act (adopted on 31 July 2023) Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://www.efrag.org/lab6#subtitle1

European Commission. 2024. Daily News. Viitattu 9.2.2024 Saatavissa https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/mex_24_707

European Commission. 2024. The European Green Deal. Striving to be the first climate-neutral continent. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en

LAB. 2024. Distance LAB – remote service hub for SME’s and public sector. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/en/project/distance-lab-remote-service-hub-smes-and-public-sector

SMEunited. 2023. 5 key-messages on due diligence regarding the upcoming trilogue. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://www.smeunited.eu/publications/5-key-messages-on-due-diligence-regarding-the-upcoming-trilogue

Työ- ja elinkeinoministeriö. n.d. Direktiivi yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD) Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://tem.fi/yritysten-huolellisuusvelvoite

Yrittäjät. 2023. Uusi kestävyysraportointi vaikuttaa myös pk-yrityksiin – Yrittäjä, ole ajoissa yhteydessä isoihin kumppaneihisi. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/uutiset/uusi-kestavyysraportointi-vaikuttaa-myos-pk-yrityksiin-yrittaja-ole-ajoissa-yhteydessa-isoihin-kumppaneihisi/

Kirjoittajat

Heidi Myyryläinen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä ja projektipäällikkönä Distance LAB -projektissa.

Vastuullisuuden strategiseen kehittämiseen palveluita tarjoava Virnex Group:n vastuullisuusjohtaja Joona Kallinen toimii Distance LAB:n projektin ohjausryhmässä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/596 (CC0)

Julkaistu 26.2.2024