Koulutus maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaajille

Kansainvälisen sairaanhoitajaopiskelijan harjoittelun ohjaaminen vaatii erityistaitoja. Kieli- ja kulttuuritietoista ohjausosaamista ja kulttuurien välisten erojen tunnistamista ohjausprosessissa. Näitä taitoja opeteltiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hoitajille järjestetyssä kansainvälisen opiskelijan ohjaajakoulutuksessa. Koulutuksesta katsottiin olleen hyötyä ohjattaessa filippiiniläisiä sairaanhoitajaopiskelijoita. Toivottiin, että vastaavaan koulutukseen voisivat osallistua kaikki osaston työntekijät.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

Suomen sairaanhoitajapulaa paikataan ulkomaalaisten rekrytoinnilla

Sote-alan työvoimatarpeen on ennustettu olevan noin 200 000 uutta työntekijää korvaamaan eläköityvät työntekijät vuoteen 2035 tai 2040 mennessä (Miettinen 2019). Nykyisestä hoitohenkilöstöstä poistuu eläkkeelle kolmannes vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi työvoimatarvetta lisää vanhusväestön määrän lisääntymisen mukanaan tuoma hoivan tarpeen lisääntyminen. (Tevameri 2022.) Työvoimabarometrin (Työ- ja elinkeinoministeriö & Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2024) mukaan huhtikuussa 2024 eniten pulaa koko Suomessa oli sairaanhoitajista.

Vieraskielisten eli maahanmuuttajataustaisten hoitajien määrä on lisääntynyt voimakkaasti 2020-luvun alussa työyhteisöissä. SuPerin selvityksen (Kaasinen & Kiuru 2023) mukaan vuonna 2021 kyselyyn vastanneista SuPerin jäsenistä 54 % ilmoitti, että hänellä on vieraskielisiä työkavereita. Vuonna 2023 toistetussa kyselyssä peräti 65 % vastanneista ilmoitti, että hänellä on vieraskielisiä työkavereita. Vieraskielisistä työntekijöistä 30 % oli tullut työpaikalle työnantajan ryhmärekrytointina.

Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaus vaatii erityistaitoja

LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksella koulutettiin 16 filippiiniläistä sairaanhoitajaa suomalaisiksi sairaanhoitajiksi TOP UP -koulutuksessa. Koulutus alkoi helmikuussa 2023 ja opiskelijat valmistuivat kesäkuussa 2024. Koulutukseen kuului keväällä 2024 harjoittelu Päijät-Hämeen hyvinvointialueen keskussairaalassa. Tämän harjoittelun käytäntöjä suunniteltiin yhdessä harjoitteluosastojen ylihoitajan ja osastonhoitajien kanssa. Tämän suunnitteluprosessin tuloksena päätettiin ELMA 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa (LAB 2024) toteuttaa neljän iltapäivän mittainen koulutus opiskelijoita ohjaamaan ja mentoroimaan lähteville osastojen hoitajille. Jokainen koulutusiltapäivä kesti kolme tuntia ja toteutettiin keskussairaalan tiloissa. Kaksi koulutuiltapäivää toteutettiin ennen opiskelijoiden harjoittelun alkua ja kaksi harjoittelun aikana. Koulutukseen osallistui 31 hoitajaa.

Koulutuksen tavoitteena oli oppia tuntemaan kulttuurien välisiä eroja ja niiden vaikutuksia opiskelijan ohjausprosessiin ja soveltamaan kieli- ja kulttuuritietoisuutta omassa työskentelyssään. Lisäksi tavoitteena oli oppia ratkaisemaan ohjauksessa esiin tulevia haasteellisia tilanteita. Koulutuksen alussa osallistujat työstivät yhdessä klinikkaopettajien kanssa opiskelijan ohjauksen tueksi mentorointimallin (Lappalainen 2024). Lisäksi ensimmäisenä koulutusiltapäivänä käsiteltiin kulttuurin merkitystä ohjauksessa, suomalaista työkulttuuria ja kulttuurisia eroja hoitotyössä Filippiineillä ja Suomessa. Toinen ja kolmas koulutusiltapäivä keskittyivät kielitietoisen ohjauksen ja selkeän kielen käyttämisen opetteluun. Lisäksi iltapäivissä tarkasteltiin ensimmäisenä koulutusiltapäivänä luotua opiskelijan ohjaukseen osallistuvien rooleja harjoittelun eri vaiheessa. Neljäntenä koulutuspäivänä teemoina olivat palaute ja arviointi ja oppimisen käsitys eri kulttuureissa. Lisäksi iltapäivässä työstettiin yhdessä case-työskentelyllä erilaisiin haasteellisiin ohjauksen tilanteisiin ratkaisuja. Harjoittelun jo loputtua kesäkuussa 2024 järjestettiin vielä yksi kokoontuminen, jossa kerättiin palautetta koulutuksesta ja harjoittelusta.

Palaute koulutuksesta

Koulutus koettiin hyödylliseksi. Osallistujat kokivat voivansa hyödyntää koulutusta kaikkien opiskelijoiden ohjaamiseen. Koulutuksen käyneet olivat jakaneet tietoa muille osastolla ja kannustaneet myös heitä maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaamisessa. Koulutuksen aikana oli myös mahdollisuus jakaa ohjauksen käytäntöjä eri osastojen välillä ja tämä koettiin rikastuttavana. Koulutuksen ajoitus oli myös hyvä – oli hyvä että koulutusta oli jo ennekuin opiskelijat tulivat harjoitteluun.

Osallistujat kokivat, että olisi hyvä, jos mahdollisimman moni osastolta olisi käynyt koulutuksen, sillä opiskelijan harjoittelun aikana ohjaajat vaihtuivat varsinkin ”Vastuuta ottamalla opit” -harjoittelumallilla (VOO-malli) toimivissa yksiköissä. Mallissa sairaanhoitajaopiskelijat työskentelivät lähihoitajaopiskelijoiden kanssa pareittain ohjaavan sairaanhoitajan ollessa taustalla rohkaisemassa itsenäiseen hoitotyön päätöksentekoon. Tällöin jokaisella opiskelijalla ei ole omaa henkilökohtaista ohjaajaa, vaan VOO-ohjaaja ohjaaja ohjasi koko VOO-ryhmää. Tämä VOO-ohjaaja vaihtui vuorojen vaihtuessa.

Koulutus avasi silmiä ja antoi työkaluja omaan ohjaamiseen esim. selkeän kielen käyttämiseen.

Miten harjoittelu sujui?

Osallistujat kokivat, että kielisopimuksen tekeminen auttoi hahmottamaan opiskelijan kielitasoa ja huomioimaan taso ohjauksessa. Sopimus rohkaisi ohjaajia tukemaan kielen oppimista ja opiskelijoita kysymään kieleen liittyviä asioita. VOO-mallilla ohjaaminen oli sujunut ennakko-odotuksia paremmin. Tässä oli auttanut työjaossa opiskelijaohjauksen huomiointi. Klinikkaopettajilta saadun tuen koettiin helpottaneen ohjausprosessia. Hyväksi koettiin myös se, että harjoitteluaika oli pidempi (kahdeksan viikkoa) kuin normaalit harjoittelut (kuusi viikkoa).

Kehitettävää nähtiin osaston valmistelussa opiskelijoiden saapumiseen. ELMA 2.0 asiantuntijan vierailu osastotunnilla kertomassa monikulttuurisen opiskelijan ohjauksesta koettiin hyvänä, mutta yksi osastotunti ei vielä tavoita riittävää määrää hoitajia osastolla. Myös ohjaukseen käytettävää aikaresurssia toivottiin lisää esimerkiksi osaston työnjaollisin keinoin. Kielisopimus olisi voinut myös olla avoimemmin kaikkien nähtävillä. Kaikki osaston työntekijöiden olisi hyvä myös saada valmistavaa koulutusta monikulttuurisuutaidoista.

Seuraavalla kerralla kielisopimus heti alkuun ja kaikkien nähtäville.

Konkreettiset vinkit maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden harjoitteluun osastolla

Ohjaajalla pitää olla vähemmän potilaita hoidettavana, sillä selkeällä kielellä ohjaaminen ja viestin ymmärtämisen varmistaminen vievät aikaa. Lisäksi osastolla pitää olla valmius muuttaa yksittäisen opiskelijan kohdalla ohjausmallia, jos VOO-malli opiskelijan kohdalla ei toimi. VOO-mallilla ohjaamisessa ohjaajan pitää kääntää ajatustaan enemmän ohjaajakeskeiseksi toiminnaksi kuin suomalaisilla opiskelijoilla. Tämän jälkeen, kun näin oli tehty, koettiin että VOO-malli saatiin toimimaan myös huonosti suomen kieltä osaavilla opiskelijoilla.

Tosi tärkeetä että ohjaajalla ei ole täyttä ”potilaskuormaa”

Tärkeäksi koettiin myös ohjaamisen rauhoittaminen. Kollegoiden osastolla on tärkeää antaa ohjaajan keskittyä ohjaukseen eikä keskeyttää häntä työhön liittyvillä kysymyksillä. Kollegoiden ja esihenkilön tuki koettiin tärkeäksi varsinkin haasteellisissa tunteita herättävissä tilanteissa. Näissä tilanteissa on hyvä keskustella kollegoiden ja esimiehen kanssa ennen kuin tilanteeseen reagoidaan.

Opiskelijan olisi hyvä pitää oppimispäiväkirjaa päivittäin ja ohjaaja kommentoisi oppimispäiväkirjaan opiskelijan oppimisen etenemistä myös päivittäin. Toinen tapa on kirjoittaa TEAMSiin päivittäin opiskelijan edistymisestä ja seuraavaan vuoroon tuleva VOO-ohjaaja lukee sieltä tilannepäivityksen. Osastoilla oli harjoiteltu suullista raportointia. Esimerkiksi opiskelija oli lukenut ääneen mitä potilaasta oli kirjattu edellisessä vuorossa ja kertonut tämän jälkeen ohjaajalle omin sanoin, miten potilas voi. Lisäksi osastoilla oli simuloitu puhelintilanteita, esimerkiksi opiskelija oli soittanut ohjaajan puhelimeen simuloidun KELA-taksin tilaamisen tai raportin potilaan siirtyessä toiselle osastolle.

Lähteet

Kaasinen, L. & Kiuru, E. 2023. Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito superilaisten kokemana. Helsinki: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://www.superliitto.fi/site/assets/files/4691/tyoperainen_maahanmuutto_ja_kielitaito_superilaisten_kokemana_2023.pdf

LAB. 2024. Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Lappalainen, S. 2024. Mentorointi osana kansainvälisen sairaanhoitajaopiskelijan harjoitteluprosessia. LAB Pro. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/mentorointi-osana-kansainvalisen-sairaanhoitajaopiskelijan-harjoitteluprosessia/

Miettinen, V. 2019. Tutkijat: Sote-alalle tarvitaan ainakin 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Kuntalehti 28.5.2019.

Tevameri, T. 2022. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoima ja yrityskenttä. TEM toimialaraportit 2022:2. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-626-0

Työ- ja elinkeinoministeriö & Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2024. Työvoimabarometri. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://www.tyovoimabarometri.fi/