Mentorointi osana kansainvälisen sairaanhoitajaopiskelijan harjoitteluprosessia

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen mentorointipilotti kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelun tukemiseksi sai hyvän vastaanoton. Mentorit kokivat mentoroinnin tukeneen opiskelijoita ja suosittelivat mentorimallin levittämistä kaikille opiskelijoille.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

Ohjattu harjoittelu sairaanhoitajakoulutuksessa

Hoitotyön koulutusohjelmassa ohjatun harjoittelun osuus on kolmasosa opinnoista. Ohjatun harjoittelun aikana opiskelijat oppivat soveltamaan teoreettista tietoa käytännön hoitotyön tilanteisiin. Kansainvälisille opiskelijoille ohjattu harjoittelu on myös mahdollisuus kehittää kielitaitoa aidoissa hoitotyön tilanteissa. Harjoitteluun opiskelijalle nimetään harjoitteluyksiköstä ohjaava sairaanhoitaja. Ohjaavan sairaanhoitajan rooli on keskeinen hoitotyön oppimisen näkökulmasta. Hänen tehtävänään on auttaa opiskelijaa harjoittelun tavoitteiden laatimisessa ja saavuttamisessa. Hänellä on myös arviointivastuu harjoittelujaksosta.

Mikkosen ym. (2016) tekemän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan onnistunutta harjoittelua hoitotyön työyksikössä tukevat positiivisesti opiskelijaan suhtautuva ohjaaja, opiskelijan itseohjautuvuustaidot ja motivaatio sekä integroituminen harjoittelussa suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan kielitaidon puute ja ohjaavan hoitajan ajan ja monikulttuurisuustaitojen puute vähensivät opiskelijoiden oppimiskokemuksia harjoittelussa.

ELMA 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hanke (LAB 2024) järjesti keväällä 2024 kansainvälisiä opiskelijoita Päijät-Hämeen hyvinvointialueen keskussairaalan aikuisten vuodeosastoilla ohjaaville sairaanhoitajille koulutuksen ”Kansainvälisen opiskelijan ohjaus ja mentorointi”. Koulutuksen tavoitteena oli kehittää ohjaajien monikulttuurisuustaitoja ja luoda harjoittelun tueksi mentorointimalli. Mentorointimallin tarkoituksena oli tuoda opiskelijalle ohjaajan rinnalle henkilö, joka tukee harjoittelua ja suomen kielen oppimista harjoittelussa ilman arviointivelvoitetta. Henkilökohtainen lisätuki kansainväliselle opiskelijalle katsottiin tarpeelliseksi, koska suurin osa harjoitteluista keskussairaalassa tapahtuu ”Vastuuta ottamalla opit” -harjoittelumallin (VOO-malli) mukaan. Mallissa sairaanhoitajaopiskelijat työskentelevät lähihoitajaopiskelijoiden kanssa pareittain ohjaavan sairaanhoitajan ollessa taustalla rohkaisemassa itsenäiseen hoitotyön päätöksentekoon. Tällöin jokaisella opiskelijalla ei ole omaa henkilökohtaista ohjaajaa vaan VOO-ohjaaja ohjaa koko VOO-ryhmää.

Mentorointi osana opiskelijan oppimiskokemuksen tukemista

Mentorointia voidaan kuvata yhteistyösuhteeksi, jonka keskeisenä tavoitteena on edistää aktorin eli opiskelijan oppimista, osaamista ja ammatillista kasvua. Vaikka mentoroinnissa keskitytään aktorin kehittymiseen, niin myös vuorovaikutuksellisessa prosessissa mentori oppii uutta. Mentoroinnin keskeisiä tekijöitä ovat sitoutuminen, luottamuksellisuus ja tavoitteellisuus. (University of Helsinki 2023.)

Mentorointimallin kehittäminen tehtiin yhteistyössä koulutukseen osallistuneiden kanssa. Osallistujat työstivät ryhmissä ei äidinkielenään suomea puhuvan opiskelijan harjoitteluprosessin eri vaiheisiin mentorin tehtävät ja roolit. Näiden ryhmätöiden perusteella kouluttaja teki mentorin roolista yhteenvedon harjoittelun eri vaiheisiin. Tämä yhteenveto käytiin vielä läpi koulutuksessa ja jaettiin koulutukseen osallistujille sähköisesti.

Mentorointia luonnehdittiin rooliksi, jossa opiskelijaa opastetaan, tuetaan, kannustetaan ja rohkaistaan. Mentori on ymmärtäjä, sparraaja ja valmentaja. Suhteessa tärkeää on luottamuksen rakentaminen. Mentoroinnin tavoitteena on ammatillinen kehittyminen ja sekä aktori että mentori saavat prosessissa oivalluksia ja uusia näkökulmia. Monikulttuuristen opiskelijoiden mentorina olisi hyvä olla sairaanhoitaja, jolla itsellään on kokemusta toisesta kulttuurista tai kokemusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaamisesta.

Ennen harjoittelun alkamista mentori tutustuu opiskelijaan ja kannustaa työyhteisöä ja ohjaajia uuden opiskelijan vastaanottamiseen osaksi työyhteisöä. Hän esittelee itsensä opiskelijalle sähköpostilla ja kertoo mentoroinnista. Samalla hän voi jo hahmotella opiskelijalle mentorointikertojen aiheita. Harjoittelun alussa eli perehdytyksen aikana mentori selventää rooliaan opiskelijalle. Hän korostaa suhteen luottamuksellisuutta ja ettei hänen roolinsa ole arvioida. Mentori tukee opiskelijan suomen kielen oppimista ja tekee opiskelijan kanssa kielisopimuksen, jossa sovitaan suomen kielen korjaamisen käytänteistä. Mentorikeskusteluissa käsitellään hoitotyön kulttuurieroja ja suomalaisia työelämätaitoja. Mentori sopii viikoittaisista noin 15 minuutin tapaamisista opiskelijan kanssa ns. mentorointivarteista.

Harjoittelun keskivaiheessa mentori tapaa säännöllisesti opiskelijaa. Hän pyrkii luomaan tapaamisiin kiireettömän tunnelman. Tapaamisissa käsitellään myös tunnetasolla oppimista, esimerkiksi onko jokin asia jäänyt mietityttämään tai kummastuttamaan opiskelijaa. Harjoittelun lopussa mentori kiittää opiskelijaa ja käy harjoittelun tunnelmia läpi. Hän myös miettii opiskelijan kanssa jatkosuunnitelmia esimerkiksi mihin opiskelijan kannattaisi vielä mennä harjoittelemaan tai mitä kautta voi työllistyä.

Mentoreiden palaute mentoroinnista

Koulutuksen ”Kansainvälisen opiskelijan ohjaus ja mentorointi” jälkeen ja kun kansainvälisen opiskelijaryhmän harjoittelu oli ohi, kerättiin mentoreilta palautetta. Mentorit kokivat, että yhdessä työstetty mentorin rooli eri harjoittelun vaiheissa auttoi mentorin roolin kehittämisessä ja soveltamisessa. Mentorivartit koettiin tarpeelliseksi opiskelijan tukemisessa. Tapaamisissa jutusteltiin vapaamuotoisesti, kerrattiin suomen kielen sanastoa opiskelijan omien sanalistojen ja suomen kielen kysymysten pohjalta ja keskusteltiin opiskelijan saamasta palautteesta. Mentoroinnissa keskeiseksi koettiin mentorin lähestyttävyys. Mentorit myös muistuttivat ja kannustivat työyhteisöä opiskelijoiden ohjauksessa. Mentorit kokivat, että oli hyvä, kun mentori oli opiskelijan ohjausryhmän ulkopuolinen, mutta pystyi tarvittaessa tiiviistikin keskustelemaan opiskelijoiden ohjaajien kanssa esimerkiksi kielisopimuksesta. Mentorit suosittelivat mentorointia kaikille opiskelijoille – ei vain kansainvälisille opiskelijoille.

Mentorointi olisi hyvä kaikille opiskelijoille, jatkossa mentoroinnista olisi hyötyä kaikkien opiskelijoiden tukemisessa.

Aikataulujen sovittaminen kolmivuorotyössä toi haasteita mentoroinnille. Mentorointivarttien mahdollistuminen edellyttää työvuorosuunnittelussa opiskelijan ja mentorin työvuorojen yhteensovittamista. Ajan löytäminen myös työvuoron aikana oli välillä haasteellista. Mentorointi voi stressata mentoria, jos hän ei pysty toimimaan roolissa haluamallaan tavalla. Mentorit kokivat, että ns. henkilökemioiden sopiminen opiskelijan kanssa yhteen on tarpeellisempaa kuin kokemus monikulttuurisuudesta tai mentorin työkokemus. Mentoreita voisi olla tämän vuoksi useampi. Tapaamisissa käytettiin selkosuomea, jonka mentorit kokivat raskaaksi.

Selkosuomi raskasta, mentorointivartin jälkeen olin ihan ”puhki”.

Opiskelijoiden kokemuksia mentoroinnista

Opiskelijat kokivat, että oli hyvä, kun oli joku, jonka kanssa pystyi juttelemaan ja joku, joka oli kysellyt, millaiselta opiskelu osastolla tuntui. Mentori oli saanut opiskelijan tuntemaan itsensä kotoisaksi osastolla, ja mentorin kertomat vinkit työhön olivat olleet hyödyllisiä. Mentori oli tukenut suomen kielen oppimisessa sekä antanut palautetta kielen kehittymisestä. Mentori oli tarkastellut opiskelijan kanssa opiskelijan tekemiä hoitotyön kirjaamisia ja yhdessä oli mietitty miten asioita voisi sanoa toisin. Mentorin tärkeäksi ominaisuudeksi koettiin lähestyttävyys ja kannustavuus.

Haasteita koettiin aikatauluttamisessa. Mentorin ja opiskelijan tapaamiset eivät aina onnistuneet työvuorohaasteiden vuoksi. Lisäksi osa mentoreista oli ottanut enemmän ohjaavan sairaanhoitajan kuin mentorin roolin. Kaiken kaikkiaan kokemukset mentoroinnista olivat positiivisia. ELMA2.0 -hankkeessa jatketaan mentorointimallin kehittämistä yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa.

Lähteet

LAB. 2024. Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 3.9.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Mikkonen, K., Elo, S., Tuomikoski, A.-M. & Kääriäinen, M. 2016. Mentor experiences of international healthcare students’ learning in a clinical environment: A systematic review. Nurse Education Today. 40. 87–94.

University of Helsinki 2023. Mitä on mentorointi? Viitattu 3.9.2024. Saatavissa https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/mita-on-mentorointi-3/