Perheiden vaikeudet ovat nähtävillä kouluarjessa. Huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista on noussut esiin ja aikuiselle, jolla on aikaa pysähtyä, kuunnella ja kohdata oppilaita, on todettu olevan tarvetta kouluarjessa. Kouluilla on suuri tarve ennaltaehkäisevälle työlle ja varhaiselle puuttumiselle oppilaiden hyvinvoinnin ja opetuksen laadun parantamiseksi.

Kirjoittajat: Sofia Jokinen & Mari Rask

Koulusosionomin tarve on tunnistettu perusopetuksessa

Koulusosionomin työtehtävä on uusi ja melko tuntematon. Koulusosionomin työ on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jossa tärkeimpinä työmuotoina on varhainen puuttuminen, oppilaan kokonaisvaltainen ohjaaminen, kasvatuskumppanuus perheiden kanssa, koulun yhteisön hyvinvointia edistävä työ sekä verkostoyhteistyö. Koulusosionomin työ luokitellaan matalan kynnyksen palveluksi. Koulusosionomin tehtävänä on puuttua oppilaiden erilaisiin koulukäynnin haasteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koulusosionomin työlle on tunnistettu erityisen kova tarve kouluissa, joissa oppilailla on runsaasti erilaisia haasteista. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien lisäksi kouluissa kaivataan aikuista esimerkiksi tilanteissa, joissa tilanne tarvitsee välitöntä puuttumista. Tällöin koulusosionomi pystyy vastaamaan tilanteeseen, ja opettaja voi jatkaa muun luokan opettamista. (Miettinen ja Raassina 2016.)

Koulusosionomin perustehtävä kouluissa on oppilaiden arjen tukeminen, mutta koulusosionomin työtehtävät ovat kuitenkin koulukohtaisia ja yksilöllisiä. Työtehtävissä on nähtävillä kuitenkin yhteneväisyyksiä. (Törrö 2018.) Oppilaiden arjen tukeminen näkyy koulusosionomin työtehtävissä arkisissa asioissa päivittäisenä läsnäolona, koulunkäyntiin kannustamisella ja motivoimisella. Koulunkäyntiä tukevaa toimintaa on olla läsnä oppitunneilla ja työskennellä yhdessä opettajan kanssa. Koulunkäynnin tukemista voi olla lisäksi oppilaan eriyttäminen tarvittaessa oppitunnilta esimerkiksi keskittymisvaikeuksien vuoksi ja tehtävien tekeminen erillisessä tilassa yhdessä koulusosionomin kanssa tai rästitöiden kartoittaminen ja ohjaaminen vastuun kantamiseen. Koulunkäyntiä tukevaa toimintaa on myös huolehtia, että oppilas saapuu kouluun. Mikäli oppilas ei tule sovitusti kouluun, voi koulusosionomi ensin olla yhteydessä oppilaaseen viestein ja puheluin sekä huoltajaan. Koulusosionomin on myös mahdollista hakea yksittäisiä oppilaita kotoa kouluun ja saattaa oppitunneille oppilaan tarpeet huomioiden. Koulusosionomin on myös mahdollista pysähtyä keskustelemaan ja tukemaan, mihin opettajalla ei välttämättä opetustyön lisäksi ole niin paljon aikaa.

Koulusosionomi toimii tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Eri toimijoita ovat koulun muu henkilökunta esimerkiksi opettaja tai kuraattori. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulusosionomi työskentelee lähellä oppilaita ja yhteistyössä perheiden kanssa (Kettunen 2018). Tällöin voi joissain tapauksissa puhua kasvatuskumppanuudesta (Törrö 2018). Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan kasvattajien ja vanhempien välistä yhteisyötä. Kasvatuskumppanuus on kasvatustyön tukemista. (Kekkonen 2012, 7.)

Työnkuvan vieminen kouluyhteisöön

Huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista sai Tampereen kaupungin palkkaamaan 11 koulusosionomia, jotka aloittivat vuonna 2019 uudessa työnkuvassa eri peruskouluissa sekä ala- että yläkouluissa. Koulusosionomi on täysin uusi rooli koulumaailmassa ja sen vieminen työyhteisöön ei ole ollut täysin mutkatonta. Koulusosionomit ovat päässeet melko vapaasti itse kehittämään omaa työnkuvaansa, mutta kehittäminen on tapahtunut melko lailla ilman varsinaista työnohjausta. Työnkuvan tuominen on ollut hankalasti sanoitettavaa ja vaatinut paljon koulusosionomeilta. Koulun muulla henkilökunnalla ei välttämättä ole täysin selvää kuvaa siitä, mitä koulusosionomi varsinaisesti tekee.  Työnkuvat vaihtelevat suuresti eri kouluissa.

Koulusosionomi-nimityksen lisäksi koulusosionomeista käytetään nimitystä ohjaaja. Koulusosionomien toiveissa olisi kuitenkin, että ohjaaja nimikettä ei käytettäisi, vaan virallisestikin käytettäisiin nimeä koulusosionomi. Tällöin nimityksestä kävisi ilmi myös koulusosionomin koulutustausta. Sosionomilla on koulutuksen pohjalta erilaista osaamista kuin opettajilla. Koulusosionomi osaamisellaan tunnistaa ja puuttuu sosiaalisen puolen asioihin ja ilmiöihin koulumaailmassa. Sosionomilla on käytettävissä työmenetelmiä oppilaiden ja heidän perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Jokinen (2020) kertoo AMK-opinnäytetyössään, että koulusosionomin työn on todettu olevan merkityksellistä. Kouluissa on tunnistettu tarve aikuisesta, jolla on aikaa pysähtyä, kuunnella ja kohdata oppilaita.  Koulusosionomien työnkuvan selkeyttämiseksi kaivataan yhteisiä raameja niin työnkuvan koostumisesta, painottumisesta ja työtehtävistä kuin koulusosionomille annattavasta tuesta. Työnkuvan selkeyttämiseksi ja yhdenmukaisuuden mahdollistamiseksi tulisi löytää yhteisiä linjavetoja koulusosionomien työlle. Työnkuvan selkeyttäminen auttaa erottamaan koulusosionomin koulun muusta henkilökunnasta.

Kokonaisvaltaisen yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kouluhyvinvoinnin tukemiseen osallistuu koko koulun yhteisö. Koulusosionomin työnkuvan kehittämiseksi olisi tarpeellista entistä tiiviimpi yhteistyö muiden koulun- sekä ulkopuolisten toimijoiden ja perheiden kanssa, sekä se, että koulusosionomi olisi selkeästi päätöksenteossa mukana.

Lähteet

Jokinen, S. 2020. Koulusosionomi osana kouluyhteisöä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 27.08.2020]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091220383

Kekkonen, M. 2012. Kasvatuskumppanuus puheena: varhaiskasvattajat, vanhemmat ja lapset päivähoidon diskursiivisilla näyttämöillä. [Helsinki]: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. [Viitattu 27.08.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085123

Kettunen, I. 2018. Koulusosionomi tukee koko luokan hyvinvointia. Talentia-lehti. [Viitattu 27.08.2020]. Saatavissa: https://www.talentia-lehti.fi/koulusosionomi-tukee-koko-luokan-hyvinvointia/

Miettinen, H. & Raassina, E. 2016. Ennaltaehkäisevää sosiaalityötä koulussa. Koulusosionomi kouluhyvinvoinnin edistäjänä. YAMK-opnnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. [Viitattu 27.08.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701041087

Törrö, J. 2018. Mikä ihmeen koulusosionomi?: koulusosionomin toimenkuvaa Tiimikoulu-hankkeessa. AMK-opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. [Viitattu 27.08.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019282

Kirjoittajat

Sofia Jokinen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla sosiaalipedagogista aikuissosiaaliohjausta.

Mari Rask työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksessa päätoimisena tuntiopettajana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/826919 (CC0)

Julkaistu: 14.9.2020

Viittausohje

Jokinen, S. & Rask, M. 2020. Koulusosionomi tukemassa oppilaiden arkea. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/koulusosionomi-tukemassa-oppilaiden-arkea/