Generatiivinen tekoäly on siirtynyt kokeiluvaiheesta arkipäivään myös pienissä suomalaisyrityksissä – mutta käyttöönotto ja hyödyt eivät jakaudu tasaisesti. AIKAA!-hanke tarkastelee, mitä tekoälyn soveltaminen todella tarkoittaa isännöintitoimiston, tilitoimiston tai käsityöläispanimon arjessa. Taustalla on aina kolme samaa kysymystä: miten tietoturva varmistetaan, miten prosessit kuvataan ja – ennen kaikkea – kuka voi työssään hyvin. Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Euroopan Unionin osarahoittamaa AIKAA! Älykästä ja inhimillistä automaatiota mikro- ja PK-yritysten arkeen -hanketta.

Kirjoittaja: Petteri Markkanen

AIKAA!-hanke (Älykästä ja inhimillistä automaatiota mikro- ja PK-yritysten arkeen) käynnistyi marraskuussa 2025 tavoitteenaan parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta generatiivisen tekoälyn avulla. LAB-ammattikorkeakoulu toimii hankkeessa osatoteuttajana ESR-rahoituksella (2021–2027), ja hanke jatkuu helmikuuhun 2028.

Hankkeen nimi kertoo paljon: tavoitteena on, että tekijät saisivat aikaa – aikaa inhimilliselle työlle. Tavoite on kuitenkin osoittautunut vaativammaksi kuin miltä se kuulostaa. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Alasoini (2025) varoittaa, että jos tekoälyn käyttöönotto tähtää yksipuolisesti kustannustehokkuuteen ja automatisointiin, riskinä on työn kuormittavuuden kasvu ja eriarvoistuminen. Parhaimmillaan tekoäly voi vahvistaa sekä hyvinvointia että tuottavuutta – mutta vain, jos se tehdään oikein.

Tuottavuusparadoksi vaanii pienyrityksissä

Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen laajan yrityskyselyn (1 691 yritystä, vastausprosentti 38 %) mukaan 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käyttää jo tekoälyä. Käyttö painottuu rajattuihin tehtäviin eikä ole vielä systemaattisesti liiketoiminnan ytimessä. Vain 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on erillinen strategia sen hyödyntämiseen, ja alle puolet on kouluttanut henkilöstöään. Alle 20 hengen yrityksissä tekoälyohjeistukset on dokumentoitu alle kymmenessä prosentissa. (Immonen ym. 2026.) AIKAA!-hanke osuu juuri tähän aukkoon.

Tuottavuusvaikutuksista syntyy helposti harhaanjohtava kuva. Kontrolloiduissa tutkimuksissa GenAI nopeuttaa yksittäisiä kirjoitustehtäviä merkittävästi ja säästää keskimäärin pari tuntia viikossa. Laajassa työntekijäkyselyssä valtaosa vastaajista koki kuitenkin tekoälyn lisäävän työmäärää, ei vähentävän. Selitys on tuttu: yksittäiset tehtävät nopeutuvat, mutta vapautuva aika täyttyy uudella työllä – sama ilmiö nähtiin aikanaan sähköpostin ja taulukkolaskentaohjelmien kanssa. (Kauppinen 2026.) Tämä paradoksi on pienyrityksessä erityisen ankara, koska sama henkilö vastaa sekä substanssityöstä että hallinnosta.

Tutkimus osoittaa myös, että tekoälyn käyttöönotto itsessään ei paranna hyvinvointia. Vaikutus syntyy vasta, kun käyttöönotto kohdistuu työn kannalta olennaisiin tehtäviin ja oppimiselle annetaan oikeasti aikaa. Suomalaisessa 207 yritystä kattaneessa tutkimuksessa myönteinen hyvinvointivaikutus näkyi vasta, kun tekoäly kohdistettiin tehtävien optimointiin ja työturvallisuuteen. (Kauppinen 2026.) Jos nämä edellytykset jäävät puolitiehen, seurauksena on teknostressi ja kasvava kuormitus – ei vapautuminen.

Kolme hyvin erilaista yritystä – yksi yhteinen haaste

Isännöintitoimistojen arki pyörii toistuvien asiakirjojen ympärillä: taloyhtiöiden kokousten esityslistat, tarjouspyynnöt remonttiurakoitsijoille, vuosikokouspöytäkirjat. Rakenne on sama, sisältö vaihtelee kiinteistökohtaisesti – juuri tähän tekoälyagentti sopii parhaiten. Onnistuneella käyttöönotolla isännöitsijä vapautuisi dokumenttien koostamisesta varsinaiseen asiantuntijatyöhön: neuvontaan, sopimusneuvotteluihin ja osakkaiden kohtaamiseen.

Esteenä ovat sensitiiviset tiedot. Kiinteistöjen taloudelliset tiedot, osakasrekisterit ja sopimusasiakirjat sisältävät henkilötietoja sekä liiketoiminnallisesti arkaluonteista tietoa, joita EU:n yleinen tietosuoja-asetus tiukasti rajaa (Euroopan parlamentti ja neuvosto 2016). Lisäksi jokainen prosessi täytyy kuvata tarkasti ennen kuin agentti voidaan rakentaa: se automatisoi olemassa olevan prosessin, ei korvaa sen puuttumista. Tämä prosessityö pakottaa kuvaamaan käytännöt, jotka ovat aiemmin eläneet vain hiljaisena tietona.

Tilitoimistoille potentiaali on merkittävä. Taloushallinnossa tekoäly on tullut pk-sektorille jo kahta kautta: valmisohjelmistoihin rakennettu koneoppiminen tunnistaa ja tiliöi tositteet automaattisesti, ja generatiiviset kielimallit tuovat uuden tason tekstintuottamiseen. Taloushallintoliiton johtavan asiantuntijan Janne Fredmanin mukaan yksittäisten tiliöintien automaattinen tunnistaminen on jo vähentänyt manuaalista rutiinityötä kohtuullisesti. (Viestintätoimisto Aivela 2025.) Hyvinvointinäkökulmasta tämä on ratkaisevaa: kun toistuva, kognitiivisesti kevyt mutta aikaa vievä työ siirtyy automaatiolle, kirjanpitäjä voi keskittyä neuvontaan ja asiakassuhteen hoitamiseen – tehtäviin, jotka ovat sekä mielekkäämpiä että lisäarvoltaan suurempia.

Käsityöläispanimo ja baari tuovat hankkeeseen kiinnostavan näkökulman. Yritykset ovat tietoisesti valinneet identiteetin, jossa autenttisuus, paikallisuus ja käsillä tekeminen ovat brändin ydin. Yrityksessä työskentelee oma graafinen suunnittelija, ja markkinointimateriaalit halutaan tehdä käsityönä – ei tekoälytyökalulla. Luova, identiteettiin kytketty työ on itsessään hyvinvointitekijä, ja sen suojeleminen on yhtä lailla hankkeen tavoite. Taustaprosessit voivat silti automatisoitua ilman, että yrityksen julkinen olemus muuttuu.

Kaksi edellytystä, jotka yhdistävät kaikkia toimialoja

AIKAA!-hankkeen asiakasyritysten perusteella kaksi edellytystä nousee esiin toimialasta riippumatta.

Ensimmäinen on tietoturva. Sensitiivistä liiketoimintatietoa sisältäviä prosesseja ei voi siirtää avoimiin tekoälypalveluihin. Yritysten täytyy selvittää, missä kielimalli pyörii, kuka näkee syötteet ja vastaukset, ja miten data on suojattu sekä siirron että säilytyksen aikana.

Teknisiä ratkaisuja on kolme. Ensimmäinen on organisaation omaan ekosysteemiin integroitu tekoälyavustaja: lisenssi kytkee kielimallin suoraan olemassa oleviin työskentelyvälineisiin – sähköpostiin, kalenteriin ja asiakirjoihin. Data pysyy organisaation hallitsemassa ympäristössä, käyttöoikeudet hallitaan keskitetysti. Tämä sopii yrityksille, joilla on yhteinen pilviympäristö ja IT-tuki. Toinen vaihtoehto on API-pohjainen yksityinen pilvitoteutus: organisaation omaan pilviympäristöön rakennettu sovellus, jossa data ei poistu yrityksen hallitsemalta alueelta. Tämä mahdollistaa räätälöidyt AI-agentit mutta vaatii teknistä osaamista tai ulkopuolisen kumppanin. Kolmas on paikallisesti ajettava kielimalli: malli pyörii yrityksen omalla laitteistolla, eikä data poistu lainkaan yrityksen tiloista. Tämä sopii kaikkein sensitiivisimmille tiedoille, mutta paikalliset mallit ovat ominaisuuksiltaan suppeampia ja laitteistovaatimukset voivat olla merkittäviä. Avoimia kuluttajatekoälypalveluita – joihin kirjaudutaan henkilökohtaisella tilillä ilman organisaatiosopimusta – ei pidä käyttää sensitiivisen liiketoimintatiedon käsittelyyn, sillä syötteet voivat päätyä palveluntarjoajan koulutusaineistoon.

Toinen edellytys on prosessien kuvaus. Tekoälyagentti tarvitsee selkeän, johdonmukaisen prosessin, jonka se voi toistaa luotettavasti. Epämääräinen toimeksianto ei riitä – tarvitaan tieto siitä, mitä tietoja dokumentti sisältää, mistä ne haetaan, missä järjestyksessä ja missä formaatissa lopputulos tuotetaan. Tämä prosessityö paljastaa usein myös toimintatapojen epäjohdonmukaisuuksia, joita ei aiemmin ole tiedostettu.

Kun nämä kaksi perustaa on kunnossa, tekoäly voi tehdä sen, mitä hankkeen nimi lupaa: antaa aikaa. Aikaa, jota voi käyttää inhimilliseen työhön – asiakaskohtaamisiin, asiantuntijuuteen ja siihen, mikä tekee työstä merkityksellistä. AIKAA!-hankkeessa tätä kehittämistyötä tehdään yhdessä pk-yritysten kanssa ja rakennetaan skaalautuvia malleja, joita muutkin toimialat voivat hyödyntää. (LAB-ammattikorkeakoulu 2025.)

Lähteet

Alasoini, T. 2025. Tekoäly ja väestörakenteen muutos muovaavat tulevaisuuden työelämää – valinnat ratkaisevat suunnan. Tiedote 5.6.2025. Työterveyslaitos. Viitattu 27.5.2026. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/71223313/tekoaly-ja-vaestorakenteen-muutos-muovaavat-tulevaisuuden-tyoelamaa-valinnat-ratkaisevat-suunnan?lang=fi

Euroopan parlamentti ja neuvosto. 2016. Asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus, GDPR). EUR-Lex. Viitattu 27.5.2026. Saatavissa http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj

Immonen, J., Alasoini, T., Siltala, V., Lukander, K., Toivanen, M., Valtonen, T. & Varje, P. 2026. Tekoälyn hyödyntäminen yrityksissä 2025: Tuloksia Digivihreä siirtymä ja työ -yrityskyselystä. Työterveyslaitos. Viitattu 27.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-236-6

Kauppinen, V. 2026. Tekoäly tekee — mutta kuka voi hyvin? Mitä tutkimus kertoo GenAI:sta ja työhyvinvoinnista. Parempi työelämä 23.3.2026. Viitattu 27.5.2026. Saatavissa https://parempityoelamahanke.fi/tekoaly-tekee-mutta-kuka-voi-hyvin-mita-tutkimus-kertoo-genaista-ja-tyohyvinvoinnista/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. AIKAA! Älykästä ja inhimillistä automaatiota mikro- ja PK-yritysten arkeen. Viitattu 27.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/aikaa-alykasta-ja-inhimillista-automaatiota-mikro-ja-pk-yritysten-arkeen

Viestintätoimisto Aivela. 2025. Onnistunut tekoälyn käyttöönotto tehdään liiketoiminnan tarpeet ja työhyvinvointi edellä. TIEKE – Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. Viitattu 27.5.2026. Saatavissa https://tieke.fi/onnistunut-tekoalyn-kayttoonotto-tehdaan-liiketoiminnan-tarpeet-ja-tyohyvinvointi-edella/

Kirjoittaja

Petteri Markkanen on tietojenkäsittelyn lehtori LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikössä. Hänen erikoisalanaan on ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, ja hän työskentelee AIKAA! – Älykästä ja inhimillistä automaatiota mikro- ja pk-yritysten arkeen -hankkeessa.

Artikkelikuva: Miten AI sopii käsityöläispanimon imagoon? Käytetty ChatGPT:tä perustuen OpenAI:n GPT-5.5 Instant -malliin.

Viittausohje

Markkanen, P. 2026. Tekoäly mikro- ja pk-yritysten arjessa – lupauksia, rajoja ja aitoja tarpeita. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tekoaly-mikro-ja-pk-yritysten-arjessa-lupauksia-rajoja-ja-aitoja-tarpeita/